Pk-seudun ylilääkärit: Koronaan pitäisi suhtautua kuin tavalliseen hengitys­tie­infektioon – ”Sitä kohti on mentävä”

Koronaepidemia on nyt siinä vaiheessa, että mahdollisuus vaikuttaa epidemian kulkuun testauksella, jäljityksellä, karanteeneilla ja eristyksillä on lähes olematon.

11.1. 5:45

Pääkaupunkiseudun tartuntataudeista vastaavat lääkärit tekivät maanantaina ensimmäisen avauksen siihen suuntaan, että koronavirusinfektioon alettaisiin suhtautua kuin mihin tahansa hengitystieinfektioon.

Ensimmäisenä ylilääkärien aloitteesta kertoi Iltalehti.

Lue lisää: Helsinki lopettaa suurimman osan korona­karanteeneista ja tartunnan­jäljityksestä

Koronapandemia on edennyt siihen vaiheeseen, että Suomessa on useita tuhansia tartuntoja päivässä.

Tartunnoista huolimatta rokotuksin saatu immuniteetti vakavaa koronatautia vastaan on laajalla osalla väestöä – yli 80 prosentilla kansalaisista.

Lue lisää: Husin Asko Järvinen ihmettelee suositusta koululaisten karanteeneista: ”Ei mitään käytännön mahdollisuuksia”

– Toimien tulee silloin olla erilaisia kuin pandemian alussa. Sitä kohti on mentävä, että koronavirus ”normalisoitaisiin” tavalliseksi hengitystieinfektioksi, Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Sanna Isosomppi sanoi.

Isosomppi tarkoittaa, että pandemian alussa käyttökelpoiset testaus, jäljitys, karanteeni ja eristys eivät tässä tartuntatilanteessa enää toimi. Testaus ja jäljitys ovat jo pahasti ruuhkautuneet. Testiin pääsyä ja testitulosta joutuu odottamaan useita päiviä, jolloin jatkotartuntoja on jo ehtinyt syntyä.

Ylilääkäri Sanna Isosomppi sanoo, että koronatoimien pitää olla nyt erilaiset kuin epidemian alussa.

Lisäksi karanteeni- ja eristyspäätöksiä on tehty takautuvasti, kun henkilö ei ole välttämättä enää edes tartuttava.

Isosompin mukaan ensisijaisen keinon ei enää pidä olla se, että tehdään yksilönvapautta rajoittava hallintopäätös karanteenista tai eristyksestä jälkikäteen. Eristykseen asettamisen sijaan koronavirustautiin sairastuneiden osalta tulisi siirtyä normaaleihin sairauspoissaolokäytäntöihin.

– Sairastunut voisi ihan yhtä hyvin jäädä oma-aloitteisesti sairauslomalle kotiin sairastamaan ja välttämään kontakteja ilman testiäkin. Toimintatavat tulisivat arkiseksi tavalliseksi asiaksi niin kuin muidenkin infektioiden osalta, Isosomppi sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyisissä karanteeni- ja eristyspäätöksissä terveysviranomaiset joutuvat luottamaan ihmisten vastuullisuuteen.

– Ei ole ollut mitään mahdollisuutta valvoa niitä tuhansia ihmisiä, jotka on asetettu karanteeniin tai eristykseen. Ei olisi mitään eroa siihen, jos ihmiset toimisivat vastuullisesti ja jäisivät oma-aloitteisesti kotiin sairastamaan, Isosomppi vertaa.

Karanteeni- ja eristyspäätökset eivät pysy valtavissa tartuntamäärissä ajan tasalla eivätkä ole täten tehokkaita.

Tällöin taloudellinen kompensaatiokin hoituisi vaivattomammin. Testiin hakeutuminen vain tartunnan todentamiseksi tartuntatautipäivärahaa varten kuormittaa terveydenhuollon palveluita, kun sama hoituisi kevyemmin sairauspäivärahamenettelyllä.

– Nyt tulee paljon yhteydenottoja, jotka eivät tarvitsisi terveydenhuollon ammattilaisten arviointia terveytensä puolesta. Olisi hyvä, jos ei-lääketieteelliset riskiryhmät voisivat jäädä omalla ilmoituksella kotiin etätöihin tai sairauslomalle tartuttavuutensa ajaksi, Isosomppi esittää.

Kevyemmällä menettelyllä resurssit voitaisiin suunnata heikompien ja hauraimpien sekä heitä hoitavan henkilökunnan testaukseen ja jäljitykseen.

– Tässä tilanteessa resurssit täytyy kohdentaa terveydenhuollon saatavuuteen. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien on päästävä testiin viipymättä. Ne jotka testausta eniten tarvitsevat, eivät voi jäädä moneksi päiväksi testijonoon odottamaan. Lääketieteelliset ei-riskiryhmäläiset puolestaan voivat lieväoireisina hyvin jäädä kotiin toipumaan ilman testejä, Isosomppi sanoo.

Testaus ja jäljitys pitäisi Sanna Isosompin mielestä kohdistaa tehokkaasti kaikista heikoimmille ja hauraimmille sekä heitä hoitavalle henkilökunnalle.

Ylilääkärien ehdotukset ovat täysin päinvastaisia kuin esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) vaatimukset, että testausstrategia täytyy laajentaa koskemaan kaikkia.

– En väheksy koronavirusinfektiota. Se on rokottamattomalle aikuiselle potentiaalisesti hyvinkin vaarallinen tauti ja voi olla rokotetulle riskiryhmäläisellekin. Toisaalta influenssa on paha tauti yhtä kaikki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?