Trumpin ex-neuvon­antaja varoitti Suomea ja Ruotsia vitkastelusta – milloin Natoon olisi liian myöhäistä hakea?

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan mukaan Boltonin sanoja voidaan tulkita eri tavoilla. Yhden tulkinnan mukaan kysymys ei ole olennainen.

John Bolton (vasemmalla) kehotti Suomea ja Ruotsia liittymään Natoon ennen kuin se on myöhäistä. Mika Aaltola pohti, mitä Bolton mahtoi tarkoittaa.

8.1. 6:30

Valkoisessa talossa turvallisuuspoliittisena neuvonantajana presidentti Donald Trumpin kaudella työskennellyt John Bolton kommentoi keskiviikkona Twitterissä Suomessa ja Ruotsissa vilkastunutta keskustelua Nato-jäsenyyden hakemisesta.

– Suomi ja Ruotsi ovat fiksuja pitäessään kiinni oikeudestaan liittyä Natoon, mutta heidän ei pitäisi odottaa, kunnes se on tosiasiassa liian myöhäistä, Bolton kirjoitti.

Milloin tarkalleen ottaen olisi liian myöhäistä?

Lue lisää: Trumpin erottama ex-neuvonantaja ottaa kantaa Suomen Nato-keskusteluun: ”Suomi ja Ruotsi ovat viisaita, mutta...”

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa, että Boltonin sanomisia voidaan tulkita eri tavoilla.

Yksi vaihtoehto on, että Bolton kehottaa Suomea ja Ruotsia hakemaan nyt, koska myöhemmin olisi liian myöhäistä.

– Siinä voidaan viitata esimerkiksi siihen, että alueellisesti laajenevan konfliktin aikana käsittely – joka itsessään saattaa kestää vuosia – voi joutua jäihin, kuten Georgialla ja Ukrainalla kävi, Aaltola sanoo.

Bolton saattaa myös viitata Yhdysvaltain marraskuussa järjestettäviin välivaaleihin, sillä hän tietää, että viime kädessä jäsenyys on Yhdysvaltain tahdosta kiinni, hän jatkaa.

Mika Aaltolan mukaan viesti voi viitata esimerkiksi siihen, että konfliktin aikana käsittely voi joutua jäihin.

John Bolton on työskennellyt Yhdysvaltojen neljän edellisen republikaanipresidentin hallinnossa.

Välivaaleissa republikaaneille uskotaan voittoa kongressissa. Nato-jäsenyys taas pitäisi hyväksyä senaatissa.

– Trump-myönteinen republikaanisenaatti tarkoittaisi sitä, että välit presidenttiin kiristyvät. Kun asiasta tulee sisäpolitiikkaa, mikä tahansa voi politisoitua. Ehkä Bolton siis varoitteli aikaikkunasta, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan aikaikkunan merkitys näkyi myös esimerkiksi Montenegron Nato-jäsenyydessä. Maa sai jäsenyyden nopeasti.

– Trump suhtautui siihen hyvin negatiivisesti, mutta asia oli jo niin pitkällä, ettei se ollut enää hänen käsissään. Se osoittaa sitä, etteivät asiat ole aina kirkossa kuulutettuja.

Yksikin ”ei” riittää

Naton jäsenmaat tekevät päätöksensä yksimielisesti – eli käytännössä millä tahansa 30:stä jäsenmaasta on teoriassa mahdollisuus laittaa ovet kiinni Suomen nenän edestä, vaikka jäsenyyden avoimuus demokraattisille eurooppalaisille valtioille onkin Naton perusperiaate, Aaltola muistuttaa.

Jäsenyyden torppaamiseksi tarvittaisiin kovat perusteet, mutta Aaltolan mukaan sellaisia kyllä löydetään eri puolelta liittoumaa, jos tarve vaatii.

– Venäjällä voi olla yllättäviä liittolaisia myös Naton sisällä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen on erilaisia paineita.

Toisaalta Suomi ja Ruotsi ovat Aaltolan mukaan sotilaallisesti kyvykkäitä valtioita, jotka sijaitsevat strategisesti tärkeällä alueella. Natolla varmasti olisi kiusaus ottaa ne jäsenikseen, Aaltola pohtii.

Aaltola huomauttaa myös, että kysymys siitä, milloin Natoon hakeminen on liian myöhäistä, on tavallaan turha. Suomessa ja Ruotsissa on pitkälti riittänyt se, että Nato-ovi on auki. Signaali liikkumavarasta on varsin riittävä vastapaino Venäjän vaateille.

– Suomessa on myös sitä ajatusmallia, että kun kriisi tulee kohdalle, niin tämän kaltaisilla valtioilla liittosuhteet syntyvät luonnostaan. Näin se on myös usein maailmanhistoriassa mennyt. Siinä vaiheessa ei enää postitella kirjekuoria, vaan valtioiden kumppanuudet määrittyvät hyvin nopeasti uudelleen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?