Kaukopartiomiehen salaisuus odotti vuosikymmeniä muurahaispesään kätkettynä – katso ainutlaatuiset kuvat

Kun kaukopartiomies Onni Määttänen palasi sodasta kotiin Ilomantsiin, hän varautui pahimman varalle.

8.1. 8:00

Keskellä metsää seisoi suuri muurahaispesä. Päältäpäin katsoessa tuskin kukaan olisi arvannut, että siinä olisi mitään erikoista. Tuskin edes pintaa kauhaisemalla olisi kouraan tullut muuta kuin äkäisiä kusiaisia.

Vaan jos olisi ottanut maasta paksun karahkan ja survaissut sen kekoon, olisi keppi voinut osua melkoiseen kätköön: siellä lepäsi tervapahviin käärittyinä useita Suomi-konepistooleita.

Asekätkö sijaitsi Ilomantsissa Maukkulan kylällä. Nämä olivat maanviljelijä Onni Määttäsen maita. Määttänen oli ollut jatkosodassa ja Lapin sodassa Päämajan kaukopartiomies, joka oli tehnyt useita kaukopartioreissuja syvällä vihollislinjojen takana. Hän oli piilottanut konepistoolit metsään sodan jälkeen.

Alkuun ne olivat olleet puimalassa puimakoneen alla, mutta sitten Määttänen oli vienyt ne noin kilometrin päähän kodistaan. Oli nimittäin pelko, että valpon miehet olisivat tulleet tutkimaan puimalaa.

Piilo ei liittynyt varsinaisesti laajaan ja huomiota sotien jälkeen saaneeseen asekätkentään. Eräät kaukopartiomiehet tekivät itse omia, pienempiä kätköjään rintamalta palatessaan. Tavoite oli sama: varautuminen miehityksen uhkaan.

Piilotetut aseet kaivettiin esiin vasta 1990-luvun alussa. Tuolloin Onnista oli tullut jo yli 80-vuotias ikämies. Läheisen itärajan takana Neuvostoliittokin oli romahtanut. Tuttu asekeräilijä oli soittanut Onnille, joka tuumasi, että nyt olisi sopiva aika hakea konepistoolit pois. Oikea muurahaispesä oli löytynyt helposti. Määttänen tarttui lapioon.

Onni Määttänen alkoi kaivaa vanhaa kätköä.

Siellä ne olivat yhä. Myös hänen viimeisellä jatkosodan kaukopartio­matkallaan vuonna 1944 käyttämänsä ase.

Kun Onni Määttänen otti aseen käsiinsä, hän nosti päänsä ylös ja kohdisti valppaan katseen metsän reunaan. Kokeneen erikoissotilaan valmiusasento tuli luonnostaan vielä ikämiehenä.

Vanha kaukopartiomies terästäytyi löytäessään aseen jäänteet.

Määttäsen vuonna 1944 käyttämä Suomi-konepistooli oli huonossa kunnossa. Sen tukki oli lahonnut, ja metalliosat olivat kärsineet. Ase kunnostettiin ampumakuntoon ja luvitettiin.

Vielä kerran Onni Määttänen pääsi kokeilemaan asettaan. Kuvissa näkyy vakaa ampuma-asento ja lopputulos: maalitauluna ollut valkoinen paperi tuli täyteen reikiä.

  • Määttäsen konepistooli oli esillä Joensuussa vuonna 2016. Katso jutun pääkuvana oleva video.

Veteraani kokeili vielä kerran asettaan.

Osumia tuli vielä ikämiehenä.

Onni Määttänen (1908–2010) oli yksi eniten kaukopartioreissuja sota-aikana tehneistä Päämajan kaukopartiomiehistä. Talvisodassa hän oli ollut kiväärimies, tavallinen reserviläinen, joka oli puolustanut omaa kotipitäjäänsä. Kovakuntoinen ja tarkasti ampuva mies oli pistetty muuallakin merkille. Hänet värvättiin Osasto Kuismaseen, jonka riveissä hän teki ensimmäiset tiedustelutehtävänsä heti jatkosodan puhkeamisen jälkeen Kuolismaassa ja Porajärven suunnalla.

Kesällä 1941 Suojärven ja Petroskoin välistä junarataa panostettaessa venäläiset yllättivät kaukopartion. Määttänen haavoittui tulituksessa lievästi polveen. Hän ei kuitenkaan halunnut hermostuttaa muita partion miehiä, eikä sen vuoksi kertonut haavoittumisestaan. Muille haavoittuminen paljastui vasta pari päivän päästä, kun takaa-ajajat oli harhautettu ja suomalaiset olivat palanneet omille linjoille.

Helmikuussa 1942 Onni määrättiin mukaan tuhoamisiskuun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan syvälle venäläisten linjojen taakse Uikujärven eteläpäähän. Huoltokeskus oli valtava: Petrovski Jamin kautta huollettiin koko Maaselän Kannaksen rintamanosaa. Partion vahvuus oli sata miestä eli se oli huomattavan suuri. Konepistooleilla, kasapanoksilla ja muilla hävitysvälineillä varustettu joukko lähti matkaan kevyessä lumipyryssä iltapimeällä 8.2.1942. Hiihto kohteeseen kesti kolmatta vuorokautta.

Onni Määttänen kuului joukkueeseen, jonka tehtävänä oli erään toisen joukkueen kanssa iskeä Petrovski Jamin tärkeimpiin varastoihin. Hyökkäys alkoi yöllä 12.2., ja isku oli nopea. Varastot tuhottiin tunnissa.

Onni Määttänen (oik.) sodan aikana siellä jossakin.

Määttäsen tehtävänä oli ampua hevoset talliin. Niitä oli toistasataa. Tallin ulkopuolella venäläissotilas oli kävellyt häntä kohti. Määttäsen konepistooli oli mennyt pahaksi onneksi jumiin. Hän valmistautui siihen, että venäläinen yrittäisi lyödä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, eikä venäläinen käynytkään pimeässä kimppuun. Konepistooli alkoi taas toimia, mutta Määttänen päätti säästää venäläissotilaan hengen.

Taistelu oli venäläisille todella tuhoisa. Palavista taloista ryntäsi iso vihollisosasto, josta suurin osa kaatui Määttäsen ja kolmen muun kaukopartiomiehen konepistoolituleen. Ruumiita jäi jäälle noin 50.

Vääpeli Onni Määttänen nimitettiin elokuussa 1943 Mannerheim-ristin ritariksi numero 119. Nimitysesityksessä kerrottiin myös hieman hänen luonteestaan: ”Vaatimattomana ja rehtinä erämiehenä on vääpeli Määttänen kasvattanut nuorempia oikeaan partiohenkeen myös partiomatkojen väliaikana, ja on suureksi osaksi hänen ansiotaan, että nuoremmat ovat oppineet partiomatkoilla välttämättömän suunnistus- ja erämiestaidon.”

Määttäsen viimeisestä jatkosodan kaukopartio­matkasta syyskesällä 1944 tuli ikimuistoinen. Kun aselepo tuli voimaan 4.9.1944, kaukopartiomiesten tiedustelutehtävä Karhumäen–Kontupohjan tiellä oli vielä kesken. Lopulta tieto rauhasta saatiin myös rintaman taakse. Paluumatka näytti erittäin hankalalta, sillä se olisi tiennyt kahden viikon talsimista omalle puolelle. Lopulta partio saatiin haettua syrjäiseltä erämaajärveltä lentokoneella.

Määttänen joutui vielä syksyllä 1944 Lapin sotaan, josta hän palasi kotiin Ilomantsiin maanviljelijäksi. Onni Määttänen eli peräti 102-vuotiaaksi. Hän kuoli vuonna 2010.

Lue lisää: Paavo Suoranta oli legendaarinen kaukopartiomies sekä ”henkisesti erikoisen virkeä ja leikkisä” – tokaisu Mannerheimille Päämajassa oli vertaansa vailla

Lue lisää: Päämajan kaukopartiomiehet saivat erikoistehtävän tuhota puna-armeijan tukikohta – yöllisestä sissi-iskusta säilyi nippu ainutlaatuisia valokuvia

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?