Tämä kaikki koronaan kuolleista nyt tiedetään – taustalla merkittäviä yhtäläisyyksiä

Merkittävin riskitekijä sille, että ihminen kuolee koronainfektion yhteydessä on korkea ikä. Kuolemiin johtavien infektioiden taustalla on usein ollut myös jokin taustasairaus. Merkittävän lisäriskin tuo vakava ylipaino.

Monella koronavirukseen kuolleella on ollut vakavia taustasairauksia ja he ovat olleet rokottamattomia.

5.1.2022 6:14 | Päivitetty 5.1.2022 13:06

Suomessa on maanantain tietojen mukaan kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin yhteensä 1 592 ihmistä. Sairastuneita on tiistain tietojen mukaan koko pandemian ajalta yhteensä 282 831.

IS selvitti, mitä yhdistäviä tekijöitä koronavirukseen kuolleilla on ollut.

Tiistain tietojen mukaan kuolleista 952 oli täyttänyt 80 vuotta. Seitsemänkymppisiä oli 374, kuusikymppisiä 149 ja viisikymppisiä 68. Kuolleista nelikymppisiä oli 26 ja kolmekymppisiä 15.

Keskiviikkona päivällä päivittyneiden THL:n tietojen mukaan kuolleiden määrät olivat himan nousseet. Keskiviikon tuoreiden tietojen mukaan kaksikymppisten ikäryhmässä oli 5 kuollutta. Tiistaina kyseisestä ryhmästä ei ilmoitettu tarkkaa lukua.

Iso osa mainituista 80 ja 70 vuotta täyttäneistä kuolleista oli menehtynyt ennen ensimmäisen koronarokoteannoksen saamista.

Tilastoista on nähtävissä, että koronavirukseen kuolleista selvä enemmistö on rokottamattomia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Tuija Leinon mukaan koronavirukseen ajallisesti liittyvässä kuolemassa voi nuoremmilla olla lisäksi mukana jokin vakava taustasairaus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi syövät tai munuaisten vakava vajaatoiminta.

THL on tutkinut vuoden 2020 ajalta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden taustasairauksia. Leino kertoo, että vuonna 2020 kuolemia oli 801.

Niistä tiedetään, että 5,6 prosentilla henkilöistä ei ollut perussairauksia. Tutkitut perussairaudet ovat samoja sairauksia, jotka mainitaan koronarokotusohjelman riskiryhmissä 1 ja 2.

Rekisteritietojen mukaan 20,7 prosentilla kuolleista oli yksi sellainen perussairaus, joka voi altistaa vakavalle koronavirustartunnalle. Kuolleista 34 prosentilla vakavalle koronavirustartunnalle altistavia perussairauksia oli kaksi ja 39,7 prosentilla kolme tai enemmän.

– Koronavirusinfektio on suuremmalla todennäköisyydellä vaarallinen ja kuolemaan johtava, jos infektion saanut on vakavasti ylipainoinen, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Vakavalle koronavirustartunnalle altistavia sairauksia tai tiloja

Riskiryhmä 1

  • Elinsiirto tai kantasolusiirto

  • Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti

  • Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö (henkilöt, joilla on vaikea perinnöllinen immuunivajavuus tai muusta syytä alentunut puolustuskyky)

  • Vaikea krooninen munuaissairaus (esimerkiksi munuaisen vajaatoiminta)

  • Vaikea krooninen keuhkosairaus (mm. keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma, keuhkoputkien laajentuma, pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja kystinen fibroosi)

  • Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes

  • Downin oireyhtymä

Riskiryhmä 2

  • Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma

  • Vaikea sydänsairaus

  • Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila (mm. aivoinfarkti, aivoverenvuoto, hengityshalvaus, Parkinsonin tauti, MS-tauti

  • Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen (mm. selkärankareuma, nivelreuma, niveltulehdukset, haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja psoriaasi)

  • Vaikea krooninen maksasairaus

  • Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta

  • Uniapnea

  • Psykoosisairaus

  • Sairaalloinen lihavuus

Lähde: THL

Selkein riskitekijä sille, että ihminen kuolee koronainfektion yhteydessä, on korkea ikä.

Ikä on merkittävä riskitekijä myös sille, että joutuu koronainfektion vuoksi sairaalahoitoon. Myös taustasairaudet ovat tärkeitä riskitekijöitä. Merkittävän lisäriskin tuo lihavuus.

– Koronavirusinfektio on suuremmalla todennäköisyydellä vaarallinen ja kuolemaan johtava, jos infektion saanut on vakavasti ylipainoinen, Leino kertoo.

Ylipaino ja koronavirusinfektio ovat Leinon mukaan vakava yhdistelmä kolmesta eri syystä.

– Ensinnäkin jos ihmisellä on paljon rasvaa keskikeholla, hengitystilavuus on pienempi, mikä voi johtaa vaikeampiin koronaoireisiin. Toiseksi ylipainoisella ihmisellä rasvaa on myös kudoksissa, joissa immunologinen puolustus tapahtuu. Kolmanneksi ylipainoon liittyy usein myös muita sairauksia, Leino selventää.

THL ei ole ehtinyt vielä saada valmiiksi tutkimusta siitä, missä suhteessa rokotteen saaneilla koronavirukseen kuolleilla oli vuonna 2021 perussairauksia. Loka-marraskuussa sairaalahoitoon joutuneista dataa kuitenkin on.

Rokotetuista sairaalahoitoon joutuu korostetusti henkilöitä, jotka ovat yli 60-vuotiaita, ja joilla on yksi tai useampi vakava perussairaus.

– Loka-marraskuussa sairaalahoitoon joutuneissa rokotetuissa oli hyvin vähän perusterveitä alle 60-vuotiaita ihmisiä. Rokotetuista sairaalaan joutui korostetusti sellaisia ihmisiä, jotka olivat yli 60-vuotiaita, ja joilla oli yksi tai useampi vakava perussairaus, Leino sanoo.

Oletettavissa siis on, että myös koronavirukseen kuolleista rokotetuista vuonna 2021 monella oli taustalla jo valmiiksi vakava perussairaus.

Millainen on koronavirukseen kuolleiden sukupuoli- ja ikäjakauma?

Koronavirukseen on tähän mennessä kuollut 853 miestä ja 739 naista. Paljon on kuitenkin uutisoitu siitä, että miehet sairastuvat koronan vakavaan tautimuotoon keskimäärin useammin kuin naiset.

Miksi kuolleisuus kuitenkin jakautuu tilastoissa naisten ja miesten välillä näin tasaisesti?

– Suomen väestössä ei ole yhtä paljon vanhoja miehiä kuin naisia ja koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolee eniten nimenomaan ikäihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2020 yli 60 prosenttia koronavirukseen kuolleista oli 80 vuotta täyttäneitä. Vaikka sairaalahoitoon joutuu keskimäärin enemmän miehiä, kuolleista suurin osa on ikänsä vuoksi riskiryhmään kuuluvia ja heissä naisia on paljon enemmän, Leino kertoo.

Tilastoista on nähtävissä, että erityisesti rokottamattomien keskuudessa miehiä kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin naisia enemmän.

Täyden rokotussuojan saaneiden kuolleiden osalta miesten ja naisten osuus on tasaisempi, sillä rokotetuista koronavirukseen kuolleista suurin osa on ikäihmisiä tai vakavasti perussairaita.

Mitä lähemmäs 50 ikävuotta mennään, sitä suurempi on ero rokotettujen ja rokottamattomien koronavirukseen kuolleiden välillä. Rokottamattomia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin selvästi rokotettuja enemmän.

Miltä kuolinlukujen kehitys näyttää tällä hetkellä?

THL:n koronakartalle päivittyvät kuolinluvut eivät päivity kuolinpäivän, vaan tartuntapäivän mukaan. Siksi vielä on hankalaa ennustaa, miten koronakuolemia koskevat luvut kehittyvät tästä eteenpäin.

– Omikronmuunnoksen vaikutuksesta kuolinlukuihin ei osata sanoa vielä mitään. Jos joku on esimerkiksi tänään saanut tartunnan, tätä seurataan koko tammikuu. Mikäli kuitenkin verrataan verkkosivujemme kuvaajaa, niin kuolemien ja tartuntalukujen suhde näyttää toistaiseksi säilyneen ennallaan, Leino arvioi.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä tartuntoja on niin paljon, että osa niistä jää myös toteamatta.

– Tällä hetkellä Suomessa kiertää myös muita infektioita. Esimerkiksi influenssaa alkaa olla liikenteessä. THL:n tilastoissa eivät näy kuolinsyyt, ainoastaan se, että kuolema on todettu 30 päivän sisällä positiivisesta testituloksesta. Kun infektioita on hyvin paljon liikkeellä, niitä myös osuu herkemmin tähän ajanjaksoon, vaikka kuolema ei olisi koronan aiheuttama.

– Koronakuolemat, jotka olisi estettävissä, ovat aina liikaa. Esimerkiksi osa rokottamattomista koronaviruskuolemista olisi varmasti voitu estää rokotuksilla. Rokotuksilla on myös tähän mennessä pystytty jo estämään paljon koronakuolemia. Siksi olisikin nyt erityisen tärkeää ottaa niin monta rokotusta kuin suositellaan. Mitä sairaampi ja vanhempi henkilö on, sitä tärkeämpää on kiireesti hakea kolmas rokoteannos, Leino sanoo.

Yli 90 prosenttia koronavirusinfektioon liittyvistä kuolemista tapahtuu arvioiden mukaan kuukauden sisällä sairastumisesta.

Miten varmistetaan, johtuiko kuolema koronaviruksesta?

Jokaisen vainajan kuolemansyy on lain mukaan selvitettävä. Jos kuolema ei vaadi poliisin tutkintaa ja oikeuslääketieteellistä selvitystä, kuolemansyy selvitetään lääketieteellisesti.

THL kertoo sivuillaan, että yli 90 prosenttia koronavirusinfektioon liittyvistä kuolemista tapahtuu arvioiden mukaan kuukauden sisällä sairastumisesta.

Kansainvälisissä tilastoissa käytetään covid-19-taudin kuolleisuuden vertailuun 30 päivän kuolleisuusosuutta, jonka avulla voidaan seurata kehitystä ajallisesti, ja verrata osuuksia esimerkiksi ikäryhmien tai maiden välillä.

Kansainvälisissä tilastoissa kuolema siis arvioidaan koronavirusinfektioon ja covid-19-tautiin liittyväksi kuolemaksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta.

Kun kuolemansyy on selvitetty, henkilöä viimeisen sairauden aikana hoitanut lääkäri, kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri tai virkalääkäri tekee hänelle kuolintodistuksen.

Jos kuolema johtui koronaviruksesta, lääkäri merkitsee covid-19-viruksen kuolintodistuksessa diagnoosiosioon peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan peruskuolemansyy on esimerkiksi se tauti, joka on pannut alulle välittömästi kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan. Myötävaikuttava kuolemansyy on vaikuttanut epäsuotuisasti kuolemaan johtaneen tilan kehitykseen ja siten myötävaikuttanut kuolemaan.

Oikaisu kello 09:15: Kuolleista 15 oli kolmekymppisiä, ei kaksikymppisiä, kuten jutussa alun perin kerrottiin.

Oikaisu kello 13.03. Grafiikassa oli merkitty koronaan liittyviä kuolemia 0 ikäryhmissä 0–10, 10–20 ja 20–30. Kyseisissä ikäryhmissä tarkkaa lukua ei kuitenkaan ole saatavissa.

Juttua päivitetty kello 13.03. Juttua ja grafiikkaa päivitetty THL:n keskiviikkona päivittämillä tuoreilla tiedoilla koronaan liittyvistä kuolemista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?