Nato: Tätä Venäjän puheet vakavista sotilaallisista poliittisista seurauksista voisi tarkoittaa, jos Suomi liittyisi Natoon - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Venäjän super­tiedottaja varoitti Suomea ”vakavista sotilaallisista ja poliittisista seurauksista” – tätä se voisi tarkoittaa

Jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, se tarkoittaisi asiantuntijan mukaan ”uutta ilmapiiriä” Venäjän kanssa määrittelemättömäksi ajaksi.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kommentoi Maria Zaharovan puheita IS:lle.

27.12.2021 6:05 | Päivitetty 27.12.2021 8:45

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova teki jouluaaton tiedotustilaisuudessa selväksi, että Venäjän vaatimus Naton laajenemisen pysäyttämisestä koskee myös Suomea ja Ruotsia.

Lue lisää: Venäjän supertiedottaja varoitti Suomea ”vakavista sotilaallisista ja poliittisista seurauksista”

– On täysin selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon… johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia, Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan.

Mitä tällaiset ”vakavat sotilaalliset ja poliittiset seuraukset” voisivat olla?

Lue lisää: ”Venäjän retoriikka on selkeästi muuttunut” – näin ulko­politiikan konkarit kommentoivat Kremlin tiedottajan Suomelle esittämää varoitusta

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro sanoo, että Venäjä mahdollisesti sijoittaisi ja maalittaisi ohjuksiaan uudelleen sekä alkaisi ehkä ryhmitellä joukkojaan Suomen lähellä olevissa sotilaspiireissä.

– Toisin sanoen sotilaallista varautumista. Venäjä on omissa doktriineissaan määritellyt Naton laajenemisen lähialueilleen uhkaksi, Kangaspuro sanoo.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat tällä hetkellä kohtalaisen kivuttomat, mutta poliittisesti Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon olisi Kangaspuron mukaan ”selvä epäluottamuksen konkretisoituminen Venäjän suuntaan”, ja sillä voisi olla omat seurauksensa.

Suomen asioita saatettaisiin alkaa käsitellä Venäjän mediassa voimakkaammin ja kovakouraisemmin, ja Suomea kohtaan voisi suuntautua samanlaisia voimakkaita vaikuttamispyrkimyksiä eri keinoin kuin on tapahtunut muidenkin maiden osalta.

Tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro sanoo, että Suomen Nato-linjausta – oven auki pitämistä mahdollista liittymistä varten – ei ole mitään syytä muuttaa, vaikka Venäjän retoriikka on koventunut.

Kangaspuro arvelee, että pahimmassa tapauksessa jossain määrin kaikki kanssakäyminen Venäjän kanssa voisi hankaloitua aina rajanylityksistä ja ulkomaankaupasta alkaen.

– Tällä hetkellä kauppaa tehdään ja ihmiset liikkuvat. Vaikka Suomen ja Venäjän välillä on viisumikäytäntö, niin rajan ylittäminen tapahtuu viisumista huolimatta aika matalalla kynnyksellä. Viisumien myöntämistä ei ole vaikeutettu, Kangaspuro sanoo.

Journalisti-lehti uutisoi aiemmin, että Venäjä on tiukentanut toimittajia koskevaa viisumikäytäntöään.

Kangaspuro sanoo, että liittymisprosessi Natoon ei kävisi noin vain, vaan se olisi pitkä prosessi.

–Siinä olisi usean vuoden mittainen periodi, jossa elettäisiin jossain määrin uuden ilmapiirin aikaa, niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin taloudellisestikin. Se heijastuisi myös Itämeren tilanteeseen, sillä Venäjällä on isot sotilastukikohdat Kaliningradissa ja Itämeren pohjukassa Pietarissa, Kangaspuro sanoo.

Venäjän ukaasit toi julki ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Se on painoarvoltaan eri asia kuin jos sanojana olisi ollut ulkoministeri Sergei Lavrov tai presidentti Vladimir Putin.

Kangaspuro sanoo, että Zaharovan jouluaattona kertoma viesti ei ole sinällään uusi. Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo muutama vuosi sitten todennut saman, eri sanamuodoilla vain.

– Uutta on se, että nyt Venäjän julkilausuttu kanta ilmaistiin mahdollisimman selvästi. Niin sanotut kohteliaisuuslausekkeet oli jätetty pois, Kangaspuro tulkitsee.

Kangaspuro sanoo, että sillä on merkitystä, että viestin toi julki ulkoministerin tiedottaja Zaharova eikä itse ulkoministeri Sergei Lavrov – presidentti Putinista puhumattakaan.

– Totta kai tämä oli kevyemmän tason ilmoitus. On selvä ero volyymissa verrattuna ulkoministerin tai presidentin puheisiin. Ykkösketju oli vielä toisaalla. Zaharova on profiloitunut kovasuiseksi tiedottajaksi, mutta ei hän silti tietenkään puhunut, mitä sattuu. Kyllä hänen sanomansa edustaa Venäjän ulkoministeriön kantoja, Kangaspuro sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistui Naton ulkoministerikokoukseen Latvian Riiassa marras-joulukuun vaihteessa. Haavisto oli kutsuttu kokouksen Naton kumppanimaan edustajana yhdessä Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa.

Onko Suomen nyt valittava puolensa? Jos Nato-hakemus lähetetään, suututetaan Venäjä, jos ei lähetetä, alistutaan hiljaisesti Venäjän tahtoon?

– Ei se sitä tarkoita. Kyllä Suomi ja Ruotsi tekevät itsenäisesti omat ratkaisunsa. Nato-oven avoinna pitäminen on hätäilemätön ja säikkymätön ratkaisu. Äkillinen reagointi Venäjän puheisiin – jos sanottaisiin, että Nato-optiota ei enää ole – olisi joka tapauksessa linjanmuutos. Se olisi altistumista Venäjän kovenevalle retoriikalle.

– Nyt olisi virhe lähteä tulkitsemaan tilannetta mustavalkoisesti. Kannattaa analysoida tilannetta viileästi kaikessa rauhassa, Kangaspuro toteaa.

Kangaspuro sanoo seuranneensa hivenen huolestuneena Venäjän ja Yhdysvaltain koventunutta sapelinkalistelua.

– Välit ovat kireämmät kuin kertaakaan sitten kylmän sodan päättymisen. Välillä Yhdysvalloilla ja Venäjällä oli tiivis diplomaattinen keskustelu, mutta nyt on purettu mekanismit, joilla pyritään välttämään väärinkäsitysten tulkintaa, Kangaspuro sanoo.

Voiton päivänä Venäjä perinteisesti esittelee kansalaisilleen – ja muulle maailmalle – sotilasvoimaansa. Kuva on vuoden 2015 paraatista.

Kangaspuro viittaa eri aseistariisunta- ja ohjussopimusten murenemiseen.

– Ne kaikki lisäävät väärinymmärryksestä tai väärintulkinnasta johtuvan konfliktin räjähtämisen uhkaa.

Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 45 prosenttia vastaajista katsoi, että Venäjän uhka Suomea kohtaan on kasvanut jo nyt.

– Ihmiset ymmärtävät kansainvälisen tilanteen kiristymisen. Verbaalisen keskustelun sijaan kalistellaan aseita ja näytetään omaa sotilaallista voimaa, Kangaspuro arvioi.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Putinin Venäjä ei peräänny uhkavaatimuksistaan – Nato-jäsenyyden pohdinta voi tulla eteen nopeasti Suomessa

Lue lisää: IS:n kysely: Lähes puolet suomalaisista kokee Venäjän uhan kasvaneen – ”Huonot merkit näkyvät”

27.12. kello 8.44: Juttuun lisätty kohta toimittajia koskevan viisumikäytännön tiukentumisesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?