Kommentti: Nyt tarvitaan entistä järeämpää korona­passia – tätä kaikkea korona­taistelun ”superase” voisi pitää sisällään

Koronapassia tarvitaan vielä pandemian hallinnassa, mutta nykymuotoisena se ei enää riitä, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Koronapassia tarvitaan vielä.

22.12.2021 9:57

Olen yrittänyt monen muun suomalaisen tavoin aikaistaa kolmannen piikin rokotusaikaani – huonolla menestyksellä.

Toistaiseksi rokotusaikani on varhentunut 13 päivää tammikuussa. Aikoja ei ole, tai jos niitä on, ne menevät heti. Nopeat elävät kauan -lausahdus tuntuu osuvan oikeaan tässäkin, varsinkin kun tiedetään, että virus voi äärimmäisessä tapauksessa viedä kuolon porteille kenet tahansa.

Rokotukset eivät suojaa kokonaan virukselta, mutta ne estävät vakavan sairastumisen, mikä taas helpottaa terveydenhuollon selviytymistä koronapotilaiden kuormasta. Omikronistakaan ei tiedetä vielä tarpeeksi. Onko muunnos vaarallisempi kuin edeltäjänsä delta, se selviää lopullisesti muutaman viikon päästä.

Tarttuvampi se on.

Kolmas rokote suojaa vakavalta koronataudilta.

Nyt tilanteeni on tämä.

Omikron leviää kulovalkean tavoin, kakkosrokotteen teho hiipuu, mutta kolmatta ei ole.

Kolmonen on kyllä tulossa käsivarteen, mutta tuskastuttavan hitaasti, jos sitä vertaa siihen, millaisella aikajänteellä ja nopeudella omikronmuunnos etenee Euroopassa: Britannia yli 900 000 tartuntaa, Tanska 111 000 tartuntaa ja Norja 67 000 tartuntaa –kahdessa viikossa.

Suomessakin kerrottiin maanantaina lähes 6 000 tartunnasta kolmessa päivässä; sairaanhoito ja tehohoitopaikat alkavat ruuhkautua – sopivasti jouluksi. Lisäksi omikronin kyljessä leviää luulosairaus: pikkuköhät ja kurkun karheudet sekä päänsäryt tulkitaan koronaksi.

Ei kun testiin.

Kuten rokottaminen myös testaus on ruuhkautunut, lisäksi kotitestit ovat aika ajoin loppu apteekeista ja kaupoista.

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla hoidetaan myös koronapotilaita.

Kansa pelkää ja testaa, tai ainakin osa kansasta.

Koronataistelua leimaavat rokotettujen ja rokottamattomien vastakkainasettelu, hurmoshenkisyys ja salaliittoteoriat. Maskilliset ja maskittomat tallovat jouluisia adventtikatuja sulassa sovussa, toisiaan tartuttaen.

Pandemian loppuminen uhkaa siirtyä taas hamaan tulevaisuuteen. Pettymysten jälkeen on vaikea uskoa Maailman terveysjärjestön WHO:n visiota, että korona voitetaan ensi vuonna. Toivottavasti kukaan suomalainen poliitikko ei nyt ala puhua loppukiristä, kalkkiviivoista tai maalinauhasta poliittisten irtopisteiden toivossa.

Tarkasti määriteltävää pandemian loppua ei vain ole.

Se ehkä tässä on nyt vihdoin opittu.

Koronapassin kanssa touhuaminen alkaa saada jo surkuhupaisia piirteitä.

Korona kyllä hiipuu aikanaan tavalliseksi kausi-influenssaksi, hiipumishetkeä ei vain kukaan tiedä; meneekö siihen vuosi, kaksi vai kolme? Tarvitaanko vielä neljäs rokote vai jopa viides ja kuudes?

Kaikki riippuu viruksen muuntautumiskyvystä, ja niin pitkään kun maailmassa on alueita, joissa rokotteita ei ole nähtykään, virusmuunnoksille riittää kasvualustaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus veti osittain hätäjarrusta kertoessaan keskiviikkoaamuna uusista rajoituksista. Rajatarkastukset palaavat 28.12. ja ravintoloiden aukioloja rajoitetaan jouluaatosta lähtien. Paineet olivat kovat tiukemmille rajoituksille ja suosituksille, mutta niihin ei vielä menty: muun muassa perusopetus ja toisen asteen opetus pysyvät lähiopetuksessa kouluissa. Tosin alueilla voidaan tehdä kovempiakin ratkaisuja tilanteen mukaan.

Ravintoloiden osalta koronapassi siirretään hyllylle keskiriskin ja korkean riskin tilaisuuksissa kuten ravintoloissa ja joissakin tapahtumissa. Matalan riskin kulttuuri- ja urheilutapahtumissa sitä voidaan edelleen käyttää.

Riittävätkö nämä toimet?

Se nähdään muutaman viikon sisällä.

Lue lisää: Tehohoito natisee liitoksissaan – ”Pelkään pahoin, että kriisitietoisuus puuttuu myös Suomen hallitukselta”

Koronapassin kanssa touhuaminen alkaa saada jo surkuhupaisia piirteitä; ensin sitä ei saatu ollenkaan valmisteluun, koska passia pidettiin tarpeettomana, sitten se valmisteltiin hätäisesti ja puolittaisesti ja nyt tämä puolittainen todistus laitetaan sivuun, jotta ravintolat saadaan kiinni.

Koronapassista on todella moneksi, mutta ei sillä omikronin aiheuttamaa terveyskriisiä juuri nyt ratkaista.

Mutta jatkossa passilla on edelleen merkitystä pandemian hallinnassa.

Katsotaanpa Ranskaan.

Yli 18-vuotias ranskalainen pääsee tammikuun puolivälistä lähtien ravintolaan tai tapahtumaan vain jos koronapassissa on kolme rokotusmerkintää. Siis kolme. Kaksi ei riitä, eikä myöskään negatiivinen testitulos tai sairastettu korona.

Käytännössä kolmannen rokotteen laiminlyöneen henkilön passi mitätöidään.

Ranskassa mellakoitiin koronarajoituksia vastaan joulukuussa.

Rokotteiden ja passin tiukempi yhdistelmä voisi toimia Suomessakin yhteiskunnan avaamisessa, kun omikron alkaa laantua kohti kesää. Ravintolaan, joukkotilaisuuksiin ja ehkä myös työpaikalle pääsisi lähityöhön vain ja ainoastaan kolmen rokotteen passilla. Sen sijaan sairastettu korona tai negatiivinen testitulos ei meilläkään enää avaisi ovia.

Kuulostaa kovalta mutta loogiselta. Ja tietysti myös hankalalta: lakipykäliä riittää kampitettaviksi, se on varmaa. Mutta etujakin löytyy.

Rokotteet tulisivat entistä selkeämmin pandemian torjunnan keskiöön, ja kansalaiset ymmärtäisivät niiden merkityksen. Tätähän pääministeri Marinkin korosti tiistai-iltana Säätytalon portailla hallituksen neuvotteluiden päätteeksi.

Järeämpi ja toivottavasti tällä kertaa myös digitaalinen passi edellyttäisi ajoissa tehtävää viranomaisvalmistelua ja – ennen kaikkea – rokotusten kiihdyttämistä vanhoista nuoriin, kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Vain siten kolmen rokotteen superpassilla olisi aikanaan jotain merkitystä pandemian hallinnassa.

Kun hallitus on taas ottamassa kovempia otteita käyttöön, koronapassin uudistaminenkin kannattaisi tutkia.

Yksi pyyntö kuitenkin: toivottavasti nyt ei nähdä samanlaista järjetöntä haahuilua kuin viime keväänä ja kesänä ensimmäisen passin kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?