Tutkija: Venäjä luo kuvaa, kuin käynnissä olisi Kuuban-kriisi, johon tarvitaan nopeasti ”turvallisuussopimus”

”Ainoat, jotka ajattelevat, ettei Suomi kuulu tälle listalle, ovat suomalaisia poliitikkoja sisäpoliittisista syistä. Kaikki muut osaavat lukea sen niin kuin se on tarkoitettu”, sanoo Charly Salonius-Pasternak.

Tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo Venäjän ilmoituksen muistuttavan huvittavassa määrin jo valmiiksi neuvoteltua sopimusta.

17.12.2021 20:59

Venäjä ilmoitti torstaina olevansa valmis aloittamaan kiireesti ”turvallisuusneuvottelut” Yhdysvaltain kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Venäjän yrittävän luoda kuvaa, että käynnissä olisi jonkinlainen Kuuban vuoden 1962 ohjuskriisin kaltainen nopeita ratkaisuja vaativa tilanne.

– Vaikka eihän mitään ole tapahtunut, paitsi Venäjän suunnalla on lisätty (Ukrainan rajalle) joukkoja, mutta mitään muuta ei ole tapahtunut.

Venäjän ulkoministeriön ilmoitus sisälsi ”elintärkeitä turvallisuusehdotuksia”, joista se haluaa neuvotella.

– Kaikkien toimijoiden ”lännessä” pitää nyt miettiä tarkasti, mitä vastataan, Salonius-Pasternak sanoo.

Ja miten vastataan.

Salonius-Pasternak sanoo Venäjän ilmoituksen muistuttavan huvittavassa määrin jo valmiiksi neuvoteltua sopimusta, jossa on paikat allekirjoituksille.

– Ihan kuin minä ilmoittaisin, että ajattelin päästä ainakin palkintopallille ensi vuonna Abu Dhabin formulakisassa, Salonius-Pasternak karrikoi Venäjän ottamaa fantastisuutta hipovaa etunojaa.

Lue lisää: Venäjä valmis aloittamaan turvallisuus­neuvottelut Yhdysvaltain kanssa – tiukat vaatimukset julki

Lue lisää: Valkoinen talo vastaa Venäjän turvallisuusehdotuksiin – ei neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisia

Venäjä edellyttää, ettei Nato ota uusia jäseniä.

Venäjä edellyttää, ettei Nato perusta uusia sotilastukikohtia entisen Neuvostoliiton tasavaltojen – esimerkiksi Ukrainan ja Georgian – alueille.

Venäjä vaatii ”kumpaakin osapuolta” pidättäytymään sotilaallisesta toiminnasta alueilla, joilla toinen osapuoli kokee sen uhaksi omalle turvallisuudelleen.

Tämä ei tarkoita osapuolten omia alueita.

Salonius-Pasternak pitää luonnollisena linjana vastata, ettei ”tuollaista tulla sopimaan, koska jokainen suvereeni valtio päättää itse, mihin puolustusliittoon se liittyy”.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Mutta.

Yhtä tärkeää tai tärkeää on Salonius-Pasternakin mielestä olla menemättä mukaan siihen Venäjän peliin tai ajatteluun, että ”nyt on kriisi, nyt pitää toimia, nyt pitää saada nopeasti aikaan uusi sopimus”.

– Jos sanotaan, ettei tällaisista asioista voida neuvotella, silloin ollaan jo tavallaan mukana siinä pelissä, että olisi jotain, josta neuvotella.

– Isojen toimijoiden pitää olla hyvin tarkkoja, Salonius-Pasternak sanoo tarkoittaen Yhdysvaltoja ja Natoa.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjän huomiotta jättäminen on varmasti mahdotonta. Muotoilut pitää kuitenkin harkita tarkkaan, jotta ei anneta viestiä, että hyväksyttäisiin se peli tai tilanne, jota Venäjä haluaa esittää.

Lue lisää: Haavisto: Euroopan kokonais­turvallisuudesta puhuttaessa on tärkeää, että keskustelua ei käydä eurooppalaisten päiden ylitse

Mitä tulee Suomeen, Salonius-Pasternak varoittaa ajattelemasta Suomen olevan ”joku peluri tai ties minkä asian suurvalta”.

– Ei meitä sinne kutsuta emmekä ole pöydissä, joissa näitä ratkaistaan. Maksimissaan voimme tarjota offices-palveluita (neuvottelupaikkoja).

Salonius-Pasternak haluaa Suomen puhuvan yhdellä suulla.

– Ei mitään neppailua tai retorista epäselvyyttä, vaan yksi viesti, ettei kukaan ei voi sanella suvereenien valtioiden oikeutta liittyä johonkin tai olla liittymättä.

– Sitä (viestiä) pitää vasaroida.

Salonius-Pasternakin mielestä on ylläpidettävä sitä liikkumatilaa, jonka luominen on ollut Suomen ulkopolitiikan suuri linja.

– Se ei tarkoita että pitäisi piiloviestittää, että ollaan liittymässä Natoon, vaan tämä liittyy kaikkeen.

– Jos annetaan pieni myönnytys, että Venäjällä tai kenelläkään olisi mitään mahdollisuutta sanella tai asettaa meille agendaa, niin seuraavat askeleet on helppo arvata.

Salonius-Pasternak muistuttaa Venäjän olleen yleensä Suomen suuntaan retorisesti vähemmän syyttävä ja rauhallisempi verrattuna Pohjoismaisiin verrokkeihin.

– Suomessa on ajateltu eri syistä, että Georgissa tapahtui näin ja Ukrainassa näin, mutta me emme ole Ukraina, me olemme erillistapaus, koska olemme hieno Pohjoismaa tai meillä on erityissuhde tai jotain...

– Ei meillä ole mitään erityissuhdetta, Salonius-Pasternak jatkaa.

– Me olemme vain niin pieni ja ongelmaton.

Salonius-Pasternakin mukaan ”tämä ei liity meihin” -ajattelu ei toimi.

– Se liittyy meihin, kun Venäjä sanoo haluavansa sitoumuksen, ettei Nato laajene itään tai ettei sen rajoille tuoda asejärjestelmiä, jotka ovat moderneja ja joilla voi iskeä pitkälle.

Salonius-Pasternak uskoo, ettei Suomen hallituksen F-35 -päätös olisi muuttunut, vaikka se olisi tehty vasta Venäjän ulkoministeriön perjantaisen ilmoituksen jälkeen.

– Ainoat, jotka ajattelevat, ettei Suomi kuulu tälle listalle ovat suomalaisia poliitikkoja sisäpoliittisista syistä. Kaikki muuta osaavat lukea sen niin, kuin se on tarkoitettu.

Salonius-Pasternak pitää Venäjän ulkoministeriön tekstiä sikäli ovelana, että sillä luodaan näennäistä kuvaa, että mainituista asioista voisi neuvotella.

Hän olettaa lännen vastauksen olevan tyyppiä ”suksi kuuseen”, mutta toivoo, ettei pääse syntymään kuvaa, että kyseessä olisi neuvottelujen ensimmäinen kierros.

– Silloin Venäjä saisi hyväksynnän sille, että näistä asioista pitäisi neuvotella.

Yhdysvallat ilmoitti torstaina, ettei se neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman Nato-liittolaisiaan ja kumppaneitaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?