Kommentti: Yksi kuva kertoo miten koronakartoilla punaisena hehkuneesta Ruotsista tuli pandemiataistelun aatelia – eihän tässä näin pitänyt käydä!

Ruotsi pärjää nyt hyvin koronapandemian kanssa, mutta omikronvariantti voi vielä osoittaa, että länsinaapuri teki emämunauksen koronastrategiassaan keväällä 2020, arvioi pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Koronatilanne Ruotsissa on ollut pitkin syksyä yllättävän hyvä – karmean alun jälkeen.

10.12.2021 7:00

Kukapa ei muistaisi koronapandemian alkua keväällä 2020 ja sitä, mitä Ruotsi teki.

Kun muualla Euroopassa rajoitettiin liikkumista, suljettiin palveluja ja eristäydyttiin poikkeusoloihin, länsinaapurissa elo jatkui vanhaan malliin: yökerhoissa soi Abba, ja viini virtasi.

Virus jylläsi myös Ruotsissa, mutta siitä ei sen isommin välitetty.

Ruotsin ainutlaatuinen koronastrategia perustui siihen, että virus menee koko väestön läpi, heikkenee ja tuottaa lopulta laumasuojan. Moni maa, kuten Uusi-Seelanti ja Japani, päätti tukahduttaa viruksen sulkemalla rajat ja yhteiskunnan toiminnot.

Suomi taas pyrki pandemian herraksi hybridimallilla, jossa yhteiskuntaa suljetaan ja avataan tartuntatilanteen mukaan, testataan ja jäljitetään ja kaikki toimet ovat oikeasuhtaisia ja -aikaisia.

Tartuntalukujen ja sairaalakapasiteetin riittävyyden perusteella Suomen ihmishenkiä suojeleva linja on ollut hyvä.

Kun muu Eurooppa kärvisteli koronassa, Ruotsissa oli kova meno päällä tammikuussa 2021.

Toisin oli länsinaapurissa.

Aluksi näytti siltä, että Ruotsi ajaa rytinällä metsään koronastrategiallaan. Maa keikkui maailman ykkösenä kuolleiden määrässä suhteutettuna väkilukuun, samalla talous kyykkäsi syvään.

Ruotsi oli vanhaa vertausta mukaillen ”Euroopan sairas mies”. Tartuntojen karttavertailussa Ruotsi hehkui punaisena, ja tasavertaisuuden ihmeellisestä kansankodista olikin tullut kylmä ja laskelmoiva, mikä ihmetytti laajasti.

Tähän mennessä Korona-niminen viikatemies on niittänyt tehokkaasti satoa länsinaapurissa: 15 185 kuollutta. Viime keväänä Ruotsissa kuoli koronaan enemmän suomalaisia kuin Suomessa.

Suomessa on koronaan kuolleita tällä hetkellä yhteensä 1 406.

Lue lisää: IS paljastaa karmeat luvut: näin korona surmaa suomalaisia Ruotsissa – tiedoista on vaiettu

Lue lisää: Taulukko paljastaa karun totuuden Ruotsin synkästä koronahelvetistä: täällä virus on riehunut pahiten

Ruotsikin joutui hurjien kuolleisuuslukujen takia ottamaan rajoituksia käyttöön alkuvuodesta 2021, mutta ne purettiin syyskuussa: yhteiskunta avautui jälleen. Ravintoloihin sai mennä, lisäksi etätyösuositus kumottiin ja kokoontumisrajoitukset poistettiin.

Rokotuksilla haettiin lisäsuojaa virusta vastaan.

Rajoituksia purettiin lokakuussa myös Suomessa, ja koronapassi tuli marraskuussa osittain käyttöön. Lisäksi rokotukset näyttivät etenevän hyvää vauhtia. Suomessa luultiin, että 80 prosentin rokotekattavuus yli 12-vuotiaissa riittää yhteiskunnan avaamiseen.

Analyysi oli valitettavasti väärä.

Ja tässä on Suomen ja Ruotsin välisen tautivertailun mielenkiintoisin asia.

Molemmat maat purkivat rajoituksia syksyllä, mutta Suomessa tartunnat lähtivät rajuun nousuun. Eikä pelkästään Suomessa, vaan myös Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa ei.

Keskiviikkona mitattiin Suomessa kohta kaksi vuotta kestäneen pandemian päiväkohtainen ennätys tartunnoissa: 1 781. Tehohoitopaikat paukkuvat, mutta vakavien tautimuotojen määrää hillitsee se, että yli 12-vuotiaat on rokotettu kahdesti yli 80-prosenttisesti. Silti kuolleisuus on Suomessa kääntynyt pitkän hiljaiselon jälkeen selvään nousuun: kahden viikon aikana koronaan menehtyneitä on 93.

Ruotsi selviää pienemmällä kuolleisuudella juuri nyt: kahdessa viikossa 43. Sairaaloiden potilaskuorma on pysynyt Ruotsissa hyvin matalana, eikä suurta muutosta ole näkyvissä joulua kohti kuljettaessa.

Lue lisää: Suomessa todettu peräti 1 781 uutta korona­virus­tartuntaa – katso oman kuntasi tilanne

Herkästi tarttuvan omikronvariantin takia Suomessa voi olla luvassa ankea joulu maskeineen ja alueellisine rajoituksineen.

Hätäjarruakin eli palaamista yhteiskunnan osittaiseen sulkemiseen on taas vilauteltu, mutta toistaiseksi hallituksen käsi on pysynyt poissa kahvalta.

Suomessa on voimassa valtakunnallinen etätyösuositus, lisäksi Suomessa valmistellaan koronapassin käytön laajentamista muun muassa työpaikoille, ja keskiviikkona hallitus antoi esityksen hoitohenkilökunnan rokotepakosta. Suomessa tarvitaan koronapassi ravintolassa klo 17:n jälkeen pandemian pahimmilla leviämisalueilla.

Näillä mennään nyt.

Oliko Ruotsin linja kaikessa karmeudessaan kuitenkin pitkässä juoksussa parempi?

Ruotsi hallitsee pandemiaa juuri nyt paremmin kuin Suomi ja monta kertaa paremmin kuin Norja ja Tanska.

Omikronin lähestyessä Ruotsi ei tällä kertaa jäänyt katselemaan, millaista tuhoa variantti tekee, vaan se valmistautuu pandemian pahenemiseen – kuten kaikki muutkin maat. Keskiviikkona astui voimaan suositus etätyöstä, turvaväleistä julkisilla paikoilla ja maskien käytöstä julkisessa liikenteessä. Myös koronapassi on otettu käyttöön.

Kovilla rajoituksilla pandemiataistoa käynyt Tanska on mielenkiintoinen verrokki Ruotsille. Kun Ruotsissa on kahden viikon aikana kuollut 43 henkilöä, Tanskassa koronaan kuolleita on 143 – samassa ajassa.

Tanska sulkee koulut, eli omikron on palauttamassa maan tietyllä tavalla lähtöruutuun, jälleen kerran. Ruotsi ja Tanska ovat koronahallinnassaan kuin yö ja päivä: kovat rajoitukset vastaan vapaus.

Kun tähän lisätään Ruotsin hyvät talousluvut ja talousnäkymät, herää kysymys, pelasiko Ruotsi tämänkin pelin oikein. Saako Ruotsi juuri nyt jotain etua siitä, että virus rynni maan läpi heti alussa ja vielä uudestaan alkuvuodesta.

Onko Ruotsiin syntynyt laumasuoja?

Oliko Ruotsin linja kaikessa karmeudessaan kuitenkin pitkässä juoksussa parempi?

Kuolivatko tuhannet ruotsalaiset turhaan?

Ennen voittajan julistamista kannattaa muistaa muutama seikka.

Ruotsi testaa noin puolet vähemmän kuin Suomi.

Todellinen ilmaantuvuusluku on Ruotsissa todennäköisesti ilmoitettua korkeampi ja lähellä Suomen tasoa. Rokotuskattavuudessa Suomi ja Ruotsi ovat lähes tasoissa; yli 18-vuotiaista on rokotettu yli 80 prosenttia molemmissa maissa. Lisäksi on todennäköistä, että Ruotsissa selvästi useammat lapset ovat sairastaneet koronan kuin Suomessa, joka edesauttaisi Ruotsin lukujen pysymistä matalammalla tasolla nyt.

Ruotsi on hiukan jäljessä Suomea rokotuskattavuudessa.

Virus on tehnyt tuhojaan muutenkin.

Kuninkaallisen tiedeakatemian asiantuntijaryhmä on arvioinut, että 50 000 – 100 000 ruotsalaista kärsii pitkittyneestä koronavirustaudista.

Vaikka Ruotsi ja Suomi ovat nyt aika tasoissa koronatartunnoissa, tilanne voi muuttua.

Syy on uusi variantti: omikron.

Virusvariantin laaja leviäminen Ruotsiin vetäisi lopullisesti maton alta Ruotsin aluksi noudattamalta pandemiastrategialta, jossa ei siis tehty mitään. Jos Ruotsissa haettiin – virallisesti tai epävirallisesti – laumasuojaa, siitä on turha haaveilla: deltamuunnosta tarttuvampi omikron ei välitä, onko joku sairastanut taudin vai ei.

Lisäksi se pystyy ainakin osittain kiertämään rokotteita, mutta juuri rokotteiden ansiosta omikron ei sairastuta vakavaan tautiin. Kolmas rokote suojaa taudilta tehokkaasti.

Ruotsissakaan hyviä pandemialukuja ei nyt hehkutella. Epävarmuustekijöitä riittää.

Lue lisää: Ruotsin Anders Tegnell maalailee synkät näkymät koronapandemian kestosta: ”Ainakin ensi vuosi on samanlainen kuin tämä”

Asian voi kääntää toisinkin päin: kuolivatko tuhannet ruotsalaiset turhaan länsinaapurin suuressa viruskokeilussa?

Siihen koronataistelun johtaja valtionepidemiologi Anders Tegnell joutuu joskus vielä vastaamaan.

Ehkä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?