Koronavirus: Hoitaja kertoo arjestaan teho-osastolla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Reetta on hoitanut koronapotilaita teho-osastolla koko pandemian ajan – yhteen asiaan hän ei ole vieläkään tottunut

Teho-osaston hoitajan Reetta Lanttolan mukaan hoitajien puolentoista vuoden aikana kertynyt uupumus näkyy sairaslomina ja stressinä.

6.12.2021 6:38

Teho-osaston hoitaja Reetta Lanttola on hoitanut koronapotilaita Jorvin sairaalassa Espoossa puolentoista vuoden ajan pandemian alusta lähtien. Raskaalle työlle ei näy loppua, kun koronatilanne on pahentunut viime viikkoina nopeasti. Teho-osaston kuormitus näkyy myös Lanttolan työpaikalla.

– Koronapotilaille varatuista paikoista on avattu kaikki mahdolliset ja vähän enemmänkin. Samalla täytyy hoitaa kaikki muutkin tehohoitoa vaativat potilaat. On paljon muitakin ihmisiä, jotka tarvitsevat tehohoitoa ja sama henkilökunta hoitaa muutkin potilasryhmät, Lanttola sanoo.

Lanttolan mukaan työvoimaa on nykyiseen kuormitukseen nähden liian vähän. Hoitajien puolentoista vuoden aikana kertynyt uupumus näkyy sairauslomina ja stressinä.

– Kun hoitajia on poissa vuorosta, niin saattaa olla, että yksi hoitaja hoitaa kahta potilasta, eikä apukäsiä saada mistään.

Suurin osa koronan takia tehohoitoon päätyvistä on rokottamattomia. Lanttola korostaa, että potilaiden yhdenvertaisuudesta ei tingitä: kaikki potilaat hoidetaan samalla lailla, oli rokotuksia tai ei.

– Mutta kyllähän sen on omin silmin nähnyt, että rokotukset taittavat pahimman tautimuodon. Kyllä sitä tietenkin miettii rokottamattomien potilaiden kohdalla, että oltaisiinko tämä voitu välttää ja olisiko ihminen saanut lievemmän taudin.

Tehohoitoon päätyy koronan takia yhä enemmän alle 40-vuotiaita. Heidän osuutensa tehohoidossa on valtakunnallisesti kaksinkertaistunut tänä syksynä. Myös Lanttola on huomannut potilaiden olevan aiempaa nuorempia.

– Potilaita tulee kolmestakymmenestä ikävuodesta ylöspäin, työssäkäyviä ja hyväkuntoisia ihmisiä. Toki joukossa on myös hauraita ja monisairaita vanhuksia.

Keväällä 2020 teho-osastoilla täytyi yhtäkkiä opetella alusta alkaen, miten uuden viruksen aiheuttamaa tautia hoidetaan. Lanttolan mukaan tilanne oli pelottava.

– Se oli aivan hirvittävän rankka kevät. Hirveästi siitä ei edes muista, se oli selviytymistä, kun taudista ei tiedetty mitään. Oli kauhistuttavaa nähdä, kuinka ihmiset rimpuilivat taudin kourissa. Oli sellainen olo, että vaikka teemme niin paljon heidän eteensä, niin se ei riitä eikä tuo tulosta, että potilas selviää.

Reetta Lanttola työskentelee teho-osastonhoitajana Jorvin sairaalassa.

Puolentoista vuoden aikana tieto viruksesta on lisääntynyt ja hoito kehittynyt. Hoitoon pystytään varautumaan paremmin etukäteen ja potilaita otetaan tehohoitoon ennakoivasti matalalla kynnyksellä, kun näyttää siltä, että hapentarve alkaa lisääntymään.

Pandemian jatkuessa työstä on tullut rutiinia. Lanttola kertoo, että henkinen kuormitus ei kuitenkaan ole poistunut, vaan vain muuttanut muotoaan.

– Kun tilanne on pitkittynyt näin paljon, niin ei ole päässyt palautumaan niin paljon kuin olisi toivonut. Lomat eivät riitä siihen, että saisi palauduttua, uupumusta on kertynyt niin pitkältä ajalta.

– Samat ihmiset ovat pyörittäneet tätä työtä kohta pari vuotta. Ei meillä ole sellaista reserviä, että esimerkiksi pariksi kuukaudeksi voisi ottaa uuden henkilökunnan sinne ja päästää meidät lepäämään.

Koronapotilaita hoidetaan eristystilassa erillään muista teho-osaston potilaista. Hoitajat työskentelevät tilassa kahdesta kolmeen tuntia kerrallaan. Koronapotilaiden hoitaminen vaatii enemmän työvoimaa kuin muiden tehohoitopotilaiden. Koska eristystilasta ei voi poistua kesken työskentelyn, täytyy lääkehuoneessa esimerkiksi olla jatkuvasti yksi hoitaja niin sanottuna passarina, joka toimittaa lääkkeitä eristystilaan.

– Hoidossa tarvitaan usein myös lisäkäsiä. Esimerkiksi potilaan kääntämiseen vatsalleen vaaditaan vähintään neljä hoitajaa ja yksi lääkäri. Kyllä se sitoo resursseja.

Lisäksi koronapotilaat ovat tehohoidossa muita potilaita pidempään. Keskimäärin koronapotilas on teho-osastolla noin yksitoista vuorokautta.

Koronapotilaita hoidetaan eristystilassa erillään muista teho-osaston potilaista.

Yhteen asiaan Lanttola ei ole työssään tottunut, nimittäin suojavarusteisiin. Ennen eristystilaan astumista hoitaja pukee päälleen myssyn, FFP3-maskin, suojatakin, suojalasit, hanskat ja vielä toisen myssyn. Työskennellessä varusteita ei voi raottaa vähääkään esimerkiksi juodakseen vettä.

– Se ei ole mikään nautinto vieläkään, vaikka sitä on tehnyt niin pitkään. Ei siihen tahdo kroppa tottua, eikä pidäkään: ei ole normaalia, että tehdään vaativaa työtä koko ajan raskaissa varusteissa.

Lanttolaa turhauttaa ja huolettaa, että puolentoista vuoden työn jälkeen koronatilanne näyttää jälleen synkältä. Hän peräänkuuluttaa ihmisiltä nyt maalaisjärkeä ja epäitsekkyyttä: kaikkien pitäisi hakeutua matalalla kynnyksellä rokotettavaksi ja noudattaa rajoituksia.

– Toivon rauhallista joulua, mutta se jää toiveeksi. Luulen, että hoitajat painavat töitä ihan normaalisti.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?