Husin koronatestimäärät romahtavat ensi vuonna, vaikka STM:stä luvataan korvata kulut – tästä kiistassa on kyse - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Husin koronatesti­määrät romahtavat ensi vuonna, vaikka STM:stä luvataan korvata kulut – tästä kiistassa on kyse

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että Husin koronatestaaminen vähenee rajusti ensi vuonna, koska valtion budjetissa ei ole osoitettu rahaa testaamiseen. STM:n mukaan radikaalia muutosta rahoitukseen ei ole tulossa.

Husin alueella tehdään tammikuussa nykyistä vähemmän koronatestejä. Hankintapäätös on tehty maantantaina.

2.12.2021 14:05

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan koronatestaamista joudutaan vähentämään Husin alueella rajusti, sillä valtion budjetissa ei ole hänen mukaansa enää osoitettu määrärahaa testaamiselle.

Lasse Lehtonen kertoi asiasta Iltalehden torstaiaamuna julkaistussa haastattelussa.

Hus hoitaa koko sairaanhoitopiirin alueen näytteenoton ja analysoinnin, ja testeihin tulee tällä hetkellä noin 8 000–9 000 ihmistä vuorokaudessa.

Lehtosen mukaan muutos testauksessa alkaa näkyä pääkaupunkiseudulla ja muualla Husin alueella tammikuun alussa.

– Husin hallitus teki hankintapäätöksen maanantaina, että meillä on 50 prosenttia pienempi ostettu näytteenottokapasiteetti kuin aikaisemmin, Lehtonen sanoo Ilta-Sanomille.

Lue lisää: THL: Päiväkohtainen ennätys rikkoutui taas – Suomessa raportoitu 1 622 uutta korona­tartuntaa, katso kotikuntasi tilanne

Husin alueella on tänä vuonna käytetty rahaa koronatestaukseen 240 miljoonaa euroa, ja valtio on korvannut kulut.

Hus on itse budjetoinut koronatestaukseen ensi vuodelle sata miljoonaa euroa.

Lehtosen mukaan Husin alueen kunnat olisivat halunneet pienentää tarkoitukseen varattua summaa tästäkin.

– Se tarkoittaa sitä, että meillä on vähemmän näytteenottoa tai pitemmät ajat, se on nyt sen mukaan mitoitettu. Tämä vastaa valtion voimassaolevaa testausstrategiaa, eli kun rokotuskattavuus nousee, testausta vähennetään.

Testausstrategian mahdollista muuttamista pohditaan parhaillaan, mutta se ei Lehtosen mukaan ehdi auttaa tammikuun alkuun mennessä.

– Strategiat eivät muutu ihmisiksi ja rahaksi. Jos valtio haluaa jotain tehdä, se pitää joko rahoittaa tai sen rahan pitää tulla kunnilta. Emme ota testauksesta asiakkailta maksua, se raha tulee aina jostain. Kuka sen lopulta maksaa, se on aina se mielenkiintoinen kysymys, Lasse Lehtonen sanoo.

Lue lisää: Vapalahti: omikron on voinut kehittyä eläimessä tai hiv-positiivisessa

Jos muutos strategiaan tulee ja testausmäärää pitää esimerkiksi nostaa, kilpailutusten ja käytännön järjestelyjen takia kapasiteetin nosto voi viedä Lehtosen mukaan 3–4 kuukautta.

Hus on ostanut testauksen ulkopuoliselta toimijalta, ja myös palveluntoimittaja vaihtuu vuoden alussa. Jatkossa testaamisen hoitaa Terveystalo.

Lehtosen mukaan taustalla vaikuttavat myös inhimilliset tekijät.

– Meillä ei ole mitään hoitajareserviä odottamassa. Monen työsuhteet päättyvät vuodenvaihteessa.

Strategiat eivät muutu ihmisiksi ja rahaksi, sanoo Husin Lasse Lehtonen.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan Ilta-Sanomille, että valtio korvaa kunnille jatkossakin täysimääräisesti koronaan liittyvät kustannukset.

– Kyllä korvataan. Mitään radikaalia muutosta ei ole tulossa. Valtio korvaa testauskustannukset edelleen suoraan kunnille, mutta ei jatkossa enää erillisen Husin kanssa tehdyn sopimuksen välityksellä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön testausstrategian asiantuntija Anni Virolainen-Julkunen.

Husin kohdalla syynä muutokseen on Virolainen-Julkusen mukaan korvausmenettelyn yksinkertaistaminen. Muiden sairaanhoitopiirien kanssa ei ole ollut vastaavia sopimuksia.

Lue lisää: Kolmansia korona­rokotteita kysytään nyt kiivaasti – nämä asiat voivat hidastaa rokotus­tahtia

Hus on saanut valtionosuusrahoitusta rajatestaukseen, ja rahaa on käytetty myös muun väestön testaamiseen.

Anni Virolainen-Julkusen mukaan hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten koronatestauksen täysimääräisesti niin kauan, kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

– Menot katetaan vuosina 2021–2023 kehyksen ulkopuolisina menoina. Osa vuoden 2021 talousarviossa testaukseen varatusta määrärahasta siirtyy käytettäväksi vuonna 2022. Tarvittaessa testauksesta vuonna 2022 syntyvien kustannusten korvaamiseen voidaan hakea lisärahoitusta lisätalousarviomenettelyn kautta, Virolainen-Julkunen sanoo.

Lue lisää: ”Tilanne on vakava” – korona­tartunnat kasvavat, alle 40-vuotiaiden teho­potilaiden osuus noussut selvästi

Suomen koronatestausstrategiaa päivitetään parhaillaan.

Testaaminen väheni syksyllä, kun kahdesti rokotettuja ei enää kehotettu käymään testeissä, mutta se on viime viikkoina lisääntynyt.

Marraskuun lopulla positiivisten testitulosten suhteellinen osuus kaikista testatuista on ollut viiden, kuuden prosentin tienoilla, mitä asiantuntijat ovat pitäneet merkkinä siitä, että väestössä on paljon diagnosoimattomia koronatartuntoja.

Asiantuntijaryhmä käsittelee mahdollisia testausstrategian muutoksia seuraavaksi perjantaina aamulla.

Sitä, aiotaanko testausmääriä lisätä, harkitaan.

– Meidän pitää katsoa, mikä on tarpeellista ja mikä on mahdollista, tämä on tasapainoilua. Näytteenotto on työvoimavaltaista, ja yhtä aikaa henkilöstöä tarvitaan koronan takia moneen muuhunkin. Henkilöstön saatavuus on haasteellista, Anni Virolainen-Julkunen sanoo.

Aiotaanko pikatestien roolia Suomen testausstrategiassa kasvattaa?

– Sitä pohditaan, että missä yhteydessä niistä on hyötyä, ja mihin ne soveltuvat.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti keskiviikkona ohjauskirjeen, jossa se suosittelee leviämisvaiheen alueille myös testaus- ja jäljitystoiminnan tehostamista ja laajentamista, jotta rokotetut ja lapsetkin pääsevät koronatestiin ja lisäksi maskisuosituksen kiristämistä sekä laajamittaista etätyösuositusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?