Omikronmuunnos valtaa alaa ja sulkee rajoja – nämä asiat tiedetään uudesta variantista

Uuden mahdollisesti herkemmin leviävän koronavirusmuunnoksen ilmaantuminen on johtanut nopeisiin toimenpiteisiin maailmalla.

29.11.2021 7:00

Koronaviruksen uusi omikronmuunnos on herättänyt viime päivinä huolta maailmalla. Muunnoksen pelätään olevan aiempia virusvariantteja tartuttavampi, eikä nykyisten koronarokotteiden tehosta sitä vastaan ole takuita.

IS keräsi lauantaina kysymyksiä ja vastauksia uudesta koronamuunnoksesta. Nyt tilanne on päivitetty.

1. Mistä nimi omikron tulee?

Maailman terveysjärjestö WHO nimesi B.1.1.529-nimellä aiemmin tunnetun koronamuunnoksen kreikkalaisen kirjaimiston 15. kirjaimen, omikronin, mukaan. WHO päätyi nimeämään muunnoksen sen jälkeen, kun sen neuvonantajaryhmä oli suositellut, että muunnos todettaisiin ”huolta aiheuttavaksi” koronavariantiksi.

WHO:n aiemmin käyttämän nimeämismetodin mukaisesti Etelä-Afrikan uuden variantin nimeksi olisi pitänyt tulla nyy tai ksii. WHO:n viestintäasiantuntija Tarik Jasarevic kertoi lauantaina New York Timesille, että valinnalla pyritään välttämään sekaannuksia.

Nyy-kirjaimen lausunta on Jasarevicin mukaan hyvin lähellä englannin kielen sanaa ”new”, ja ksii puolestaan yleistä sukunimeä ”Xi”. Sosiaalisessa mediassa on spekuloitu, olisiko ksiin välttelyssä kyse erityisesti Kiinan presidentti Xi Jinpingistä.

2. Miksi omikronmuunnos on huolestuttava?

Joulun ja uuden vuoden pyhät voivat toimia omikronin leviämisen ponnahduslautana. WHO on ilmaissut huolensa omikronin nopeasta leviämisestä Etelä-Afrikassa.

Virusmuunnoksen ominaisuuksista on vielä suurta epävarmuutta, ja esimerkiksi sen tartuttavuus ja kyky kiertää rokotteiden antamaa suojaa eivät ole vielä täysin tiedossa. Muunnoksessa on kuitenkin mutaatioita, joiden tiedetään edistävän viruksen leviämistä ja auttavan sitä kiertämään immuunisuojaa.

Etelä-Afrikan epidemiakeskuksen johtajan, professori Tulio de Oliveiran mukaan omikron poikkeaa huomattavasti aiemmista virusvarianteista. De Oliveira kertoi BBC:lle, että muunnoksessa on yli 50 mutaatiota, joista yli 30 on piikkiproteiinissa.

Euroopan tautiehkäisy- ja valvontakeskus ECDC arvioi alustavien tutkimustietojen perusteella omikronmuunnoksen muodostavan suuren tai hyvin suuren riskin myös Euroopalle.

Mikäli omikronmuunnos leviää aiempia variantteja tehokkaammin, voisi epidemiatilanne heikentyä Euroopassakin entisestään.

3. Missä maissa muunnosta on havaittu?

Uuden koronavirusvariantin aiheuttamia tartuntoja on tavattu ainakin Etelä-Afrikassa, Botswanassa, Israelissa, Hongkongissa, Kanadassa ja Australiassa. Euroopassa tartuntoja on todettu jo Belgiassa, Britanniassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa, Tsekissä ja Tanskassa.

4. Milloin ensimmäinen tartunta havaittiin?

WHO:n mukaan ensimmäinen vahvistettu omikrontartunta havaittiin Etelä-Afrikassa 9. marraskuuta otetusta näytteestä.

5. Leviääkö omikron myös Suomeen?

Virusmuunnoksen leviämistä Suomeen pidetään hyvin todennäköisenä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että omikronin saapumista Suomeen tuskin voidaan välttää, ja mikäli uusi variantti olisi esimerkiksi deltavarianttia tartuttavampi, voisi siitä tulla valtavirus Suomessa jopa kuukaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan omikronin pääsyä Suomeen on liki mahdoton estää.

– Vaatisi koko Suomen sulkemisen, että voisimme olla varmoja, että uusi muunnos ei meille tule – tai ei täällä jo mahdollisesti ole, Varhila totesi aiemmin IS:lle.

6. Miten omikroniin on reagoitu maailmalla?

EU-maat päättivät perjantaina lopettaa lennot eteläisen Afrikan maista omikronin vuoksi. Matkustusrajoitusten kohteena ovat Botswana, Swazimaa, Lesotho, Mosambik, Namibia, Etelä-Afrikka ja Zimbabwe. Australia ilmoitti kieltävänsä maahantulon edellä mainituista maissa viimeisen kahden viikon aikana olleilta.

Yhdysvallat ja Kanada ovat ilmoittaneet sulkevansa rajat eteläisen Afrikan lennoilta. Myös muun muassa Britannia, Etelä-Korea, Indonesia, Saudi-Arabia, Japani sekä Thaimaa ovat asettaneet voimaan lentokieltoja ja maahantulorajoituksia. Israel ilmoitti sulkevansa rajansa kaikilta ulkomaalaisilta sunnuntaina.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynyt keskusteluja koronarokotteita valmistavien lääkeyhtiöiden kanssa. Hänen mukaansa rokotevalmistajien on pystyttävä muokkaamaan rokotteitaan nopeasti uusien virusvarianttien nostaessa päätään.

Omikron on pelästyttänyt myös osakemarkkinat. Euroopan ja Yhdysvaltojen pörssit olivat perjantaina muutaman prosentin laskussa, ja erityisesti öljyn sekä lentoyhtiöiden osakkeiden hinnat syöksyivät.

Lukuisat valtiot ovat lopettaneet lennot eteläisen Afrikan maihin.

7. Miksi virusmuunnos syntyi juuri Etelä-Afrikassa?

WHO varoitti syyskuussa, että Afrikan pula koronarokoteannoksista lisää uusien ja tappavien varianttien riskiä. Afrikan tartuntatautikeskuksen mukaan maanosan kaikista asukkaista on tällä hetkellä kahdesti rokotettuja vain hieman alle seitsemän prosenttia.

Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan uusien varianttien syntyminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän tartuntoja on. Rokotteet vaikuttaisivat kuitenkin hillitsevän varianttien syntymistä, vaikka ne eivät kaikkia tartuntoja estäkään.

Aivelo ei pidä tästä johtuen yllättävänä, että uusi ja mahdollisesti vaarallinen variantti syntyi juuri Afrikassa.

– Ehkä tämä on yksi oire siitä, miten kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut rokotteiden jakamisessa tasaisesti ympäri maailman.

8. Miten Suomessa on valmistauduttu omikroniin?

Hallitus päätti sunnuntaina tiukentaa rajavalvontaa omikronmuunnoksen takia. Suomeen eivät enää pääse matkustajat, jotka ovat oleskelleet viimeisen 14 vuorokauden aikana Botswanassa, Eswatinissa (ent. Swazimaa), Etelä-Afrikassa, Lesothossa, Mosambikissa, Namibiassa tai Zimbabwessa.

Suomen kansalainen tai Suomessa vakinaisesti asuva henkilö saa kuitenkin aina palata Suomeen. Rajoitus on voimassa joulukuun 19. päivään asti.

Matkustus Schengen-alueella jatkuu normaalisti, ja Suomeen voi edelleen tulla kaikista muista maista esittämällä todistuksen hyväksyttävästä koronarokotussarjasta.

9. Suojaavatko nykyiset koronarokotteet omikrontartunnoilta?

Kansainvälisessä tiedeyhteisössä on arveltu nykyisten rokotteiden antavan varsin hyvän suojan myös omikronia vastaan, mutta varmaa vastausta ei tässä vaiheessa ole.

Tutkimustyö on vielä kesken omikronin osalta. Lukuisat rokotevalmistajat ilmoittivat perjantaina tutkivansa koronarokotteidensa tehoa omikronmuunnosta vastaan.

Biontech ja Pfizer ilmoittivat, että omikronvarianttiin toimivan rokotteen pystyy valmistamaan jakeluun sadassa päivässä, mikäli tämänhetkiset rokotteet eivät tehoa. Lääkeyhtiöt kertoivat aloittaneensa jo uuden variantin tutkimukset, joiden ensimmäiset tulokset saadaan kahden viikon kuluessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?