Koronavirus: Tehohoidon asiantuntija kertoo, mitä Krista Kiurun sanat yhdestä jäljellä olevasta tehohoitopaikasta tarkoittavat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Krista Kiuru sanoi, että Suomessa on vapaana enää yksi tehohoitopaikka – tätä se tehohoidon asiantuntijan mukaan tarkoittaa

Jos koronan vuoksi tehohoidossa olevien potilaiden määrä nousee pitkälti yli 50:n, sairaaloissa alkaa ”todella dramaattinen toimintojen uudelleenjärjestely”.

25.11. 15:06

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hätkähdytti Ylen tv-uutislähetyksessä keskiviikkoiltana sanomalla, että Suomessa on enää seitsemän tehohoitopaikkaa jäljellä.

Lue lisää: Suomessa todettu peräti 1 344 uutta korona­virus­tartuntaa – katso oman kuntasi tilanne

– Me olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että meillä on seitsemän tehohoitopaikkaa tässä valtakunnassa jäljellä. Ja sen jälkeen joudutaan erittäin poikkeuksellisiin toimiin, Kiuru sanoi Ylen tv-uutisissa.

Torstain tiedotustilaisuudessa Kiuru sanoi, että tehohoitopaikkoja on jäljellä enää yksi.

Koronapotilaiden tehohoidon tarvetta koordinoi Kuopion yliopistollinen sairaala. Anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen KYSistä sanoo, että tilanne ei ole aivan niin kriittinen kuin Kiuru sanoi.

Lue lisää: Korona­tartuntojen määrä nousee, teho-osastojen kuormituksen kehitys ”karua kerrottavaa” – THL:n Katz: ”Virus löytää rokottamattoman ihmisen”

– Kyllä 2–3:n viime viikon trendi on se, että tehohoidon tarve on lisääntynyt, ja tilanne on muuttunut edelleen hankalammaksi. Torstaiaamuna Suomessa oli 49 covid-potilasta tehohoidossa. Se on suurin määrä sitten viime kevättalven, Reinikainen sanoo.

Suomessa mentiin pitkään 30–35 covid-tehohoitopotilaan tasolla.

Reinikainen sanoo, että Kiurun mainitsema luku tulee siitä, paljonko tehohoitokapasiteettia on jäljellä ilman, että muu sairaanhoito häiriintyy.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru esitti huolensa, että Suomessa aletaan olla hyvin lähellä sitä tilannetta, että koronatehohoitopotilaiden ison määrän takia muun sairaanhoidon kantokyky alkaa häiriintyä.

– Tämä luku on noin 50 covid-potilasta. Luku 7 lähti siitä, että keskiviikkona oli 43 covid-potilasta tehohoidossa, ja on laskettu, että 50–43=7, Reinikainen sanoo.

Vastaavasti torstaina laskutoimitus oli 50–49=1.

Suomessa koronapotilaita hoitavien teho-osastojen kokonaiskapasiteetti on vähän yli 250 potilaspaikkaa, mutta niitä ei ole varattu vain koronaviruspotilaille. Luvussa ovat mukana kaikki eri syistä tehohoitoa tarvitsevat potilaat.

– Sairaaloissa pyritään välttämään tilanteita, että kapasiteetista on käytössä 100 prosenttia, koska aina pitää olla valmius ottaa vastaan se seuraava tehohoitoa tarvitseva potilas. Ja jos teho-osasto on hetkellisesti täynnä, pitää olla suunnitelma, miten otetaan vastaan se seuraava potilas, Reinikainen kuvaa.

Tästä syystä on esimerkiksi tehty potilassiirtoja eri sairaaloiden teho-osastojen välillä ja tapauskohtaisesti harkittu, voitaisiinko joku potilas siirtää vointinsa puolesta teho-osastolta esimerkiksi heräämötiloihin.

Reinikainen sanoo, että tavallisesti tehohoitopaikat ovat jatkuvassa kierrossa, sillä tehohoitojakson tavanomainen kesto on kolme vuorokautta.

Koronapotilaan tehohoito sitoo enemmän henkilökuntaa muusta syystä tehohoidossa olevaan potilaaseen verrattuna.

Koronavirusepidemia muutti tilanteen täysin. Koronapotilaan tehohoito kestää keskimäärin 11 vuorokautta, neljänneksellä pidempään kuin 15 vuorokautta.

– Sairaaloissa on havaittu, että jos viidesosa tehohoitopaikoista on varattu pitkäaikaisen hoidon tarpeeseen, jäljellä olevat paikat eivät tahdo riittää vaihtuvien potilaiden hoitoon. Siitä tulee se 50 koronatehohoitopotilaan ”raja”, se on 20 prosenttia tuosta 250 tehohoitopaikan kapasiteetista, Reinikainen selventää.

Reinikainen huomauttaa, että tehohoidossa olevan koronapotilaan hoitaminen on paitsi ajallisesti pidempää myös haastavampaa kuin muusta syystä tehohoidossa olevan.

Tällöin taudinkuva on yleensä hyvin vaikea, mikä sitoo enemmän hoitohenkilökuntaa. Lisäksi potilas täytyy eristää ja hoitajien pitää suojautua perusteellisesti jokaisen hoitokerran ajaksi.

Osaavien hoitajien ja lääkärien riittävyys teho-osastoilla voi nousta kriittiseksi tekijäksi.

Reinikainen sanookin, että tehohoitopaikkojen järjestämisessä osaavien hoitajien ja lääkärien riittävyys on kriittinen tekijä.

Jos koronatehohoitopotilaiden määrä nousee yli 50:n, monessa sairaalassa joudutaan erikoisjärjestelyihin.

– Tällöin tehohoidon turvaamisen varmistamiseksi sairaaloissa joudutaan siirtämään osaavaa henkilökuntaa muista toiminnoista tehohoidon pariin. Se tarkoittaa ei-päivystyksellisen toiminnan jarruttamista, Reinikainen kuvaa.

Monissa sairaaloissa on jo jouduttu ajamaan ei-kiireellisiä leikkauksia ja hoitoja alas koronapotilaiden hoidon takia.

Oma haasteensa on se, että tuo laskennallinen 50 koronapotilasta ei jakaudu Suomen sairaaloihin tasaisesti, vaan tarve painottuu etelään. Reinikainen sanoo, että Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan käsittävällä Hyks-erva-alueella tehohoidon kuormitus on jo hyvin lähellä sataa prosenttia.

Mm. Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolta on siirretty yksittäisiä koronapotilaita muihin sairaaloihin.

Hankala tilanne on myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Suomessa on kauttaaltaan koronapotilaiden tehohoitotarvetta, mutta kuormitus on muualla suhteessa pienempää.

Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä varoittaa, että sairaaloissa voidaan vielä joutua dramaattisiin uudelleenjärjestelyihin koronatilanteen takia.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi torstaina THL:n ja STM:n koronatilannekatsauksessa, että jos koronatehohoitopotilaiden määrä nousee pitkälti yli 50:n, sairaaloissa alkaa ”todella dramaattinen toimintojen uudelleenjärjestely”.

– Silloin sairaanhoitopiirit joutuvat tekemään omassa toiminnassaan ihan toista suuruusluokkaa olevia sopeuttamistoimia kuin mistä nyt puhutaan. Muistammehan sen, että epidemian ihan vaikeimmissa alkuvaiheissa esimerkiksi ei-kiireellinen leikkaustoiminta ajettiin ihan minimiin, Voipio-Pulkki sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että kiireellinen hoito hoidetaan aina.

– Emme enää halua sellaista tilannetta, että muuta kuin koronan raskasta erityishoitoa joudutaan rajoittamaan. Silloin ainoa mahdollisuus on puuttua koronatartuntojen määrään ja vakavien covid-tapausten määrään, Voipio-Pulkki huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?