Husin Ruotsalainen: Infektio­paine korona­tartunnan saamiselle on nyt kova – ”Epidemia tulisi saada hallintaan”

Sairaaloissa on rokottamattomia ja kaksi kertaa rokotettuja.

24.11.2021 9:22

Toissa viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrä oli 40, sitä edellisellä 34, 26, 34, 39, 33, 32...

Viime viikolla se oli peräti 54.

Luvut kertovat.

Husin apulaisylilääkärin, dosentti Eeva Ruotsalaisen mukaan koronaepidemian tilanne on huonontunut viime viikkoina useassa sairaanhoitopiirissä ja rajoituksia on otettu taas käyttöön.

– Tehoilla hoidossa on pääsääntöisesti vain rokottamattomia, Eeva Ruotsalainen kertoo.

– Epidemia tulisi saada nyt hallintaan, sitä se ei tällä hetkellä ole, Ruotsalainen sanoo.

Tarttuvampaa deltavirusta liikkuu väestössä paljon, joten infektiopaine tartunnan saamiselle on nyt Ruotsalaisen mukaan kova.

Lisäksi sairaalahoitoon joutumisen tarve on muuttunut.

Luku 54 kertoo, kuinka monta koronapotilasta tuli viime viikolla erikoissairaanhoidon sairaaloihin hoitoon Husin alueella.

Rokottamattomia heistä oli 32 (59 prosenttia), kaksi rokoteannosta saaneita 20 (37 prosenttia) ja yhden annoksen saaneita kaksi (4 prosenttia).

– Tehoilla hoidossa on pääsääntöisesti vain rokottamattomia, Ruotsalainen lisää.

Kaksi kertaa rokotettujen osuus sairaalahoitoon joutuneista lähti Ruotsalaisen mukaan nousemaan maanantaina 25. lokakuuta alkaneella viikolla.

Marraskuun ensimmäisellä viikolla osuus oli jopa puolet ja nyt vajaat 40 prosenttia.

Kun kaksi kertaa rokotettuja joutuu sairaalahoitoon, hoitojaksot pitenevät, koska kysymys on yleisimmin ikääntyneistä potilaista.

Tehohoidon hoitojaksot ovat sen sijaan lyhentyneet aiemmasta keskimääräisestä 14 vuorokaudesta 10–11:een vuorokauteen.

Sairaaloissa on rokottamattomia mutta myös kaksi kertaa rokotettuja. Kuvassa koronapotilaiden hoitoa teho-osastolla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa keväällä 2021.

Kerran rokotettujen määrä Husin sairaalahoitoon joutuneista on marginaalinen, koska rokotesarjan aloittaneista vain noin 5–10 prosentilta puuttuu toinen rokoteannos.

– Yhden rokotteen varassa ovat lähinnä ne ikäryhmät, joiden rokotukset aloitettiin viimeisimpänä eli pääosin 12–39-vuotiaat, Ruotsalainen muistuttaa.

Viime viikolla hoitoon tulleet yhden rokotuksen potilaat olivat Ruotsalaisen sanoin ”myöhäisheränneitä” eli olivat ottaneet rokotteen aika äskettäin.

Täysin rokottamattomia on vielä kuitenkin liki 1,3 miljoonaa suomalaista mukaan lukien alle 12-vuotiaat, joille rokotuksia ei ole edes aloitettu.

Kahdesti rokotetut sairaalahoitoon joutuneet potilaat ovat pääsääntöisesti iäkkäitä tai heillä on joku perussairaus, minkä vuoksi heillä on alun perinkin heikompi rokotussuoja.

Toinen – ajankohtaistuva – tekijä on näillä potilasryhmillä rokotesuojan hiipuminen, ja kolmas epidemian pahenemisen takia lisääntyvä infektiopaine, joka kohdistuu myös rokotettuihin.

Viime viikon kahdestakymmenestä kaksi rokotetta saaneesta potilaasta yhdeksällä (45 prosenttia) oli kulunut noin 5,5 kuukautta toisesta annoksesta.

Husin sairaalahoitoon joutuneista kaikista potilaista perussairaita oli liki kaksi kolmasosaa viime viikon potilaista.

– Sydän- ja keuhkosairaudet ja diabetes ovat yleisimmät.

– Ja merkittävä ylipaino, joka on riskitekijä myös vakavan influenssan suhteen, Ruotsalainen lisää.

Viime viikon potilaista heitä oli 20 prosenttia.

Nuoria potilaita eli alle 16-vuotiaita oli yksi.

Vakavan koronataudin riski lisääntyy yli 50 ikävuoden jälkeen. Ikääntymiseen liittyy myös yleisimmin perussairauksia kuin nuoremmilla.

Eeva Ruotsalainen pitää tärkeänä suojautumiskeinona kolmannen rokotteen antamista riskiryhmille ja yli 60-vuotiaille.

Viime viikon alle 50-vuotiaista potilaista puolet oli perussairaita. Kaikki alle 50-vuotiaat sairaalahoitoon joutuneet perusterveet olivat rokottamattomia. Selvä viesti on se, että kaksi koronarokoteannosta suojaa perustervettä nuorta aikuista joutumasta tehohoitoon.

Ruotsalainen pitää tärkeänä suojautumiskeinona kolmannen rokotteen antamista riskiryhmille ja yli 60-vuotiaille. Tämä on jo käynnissä.

Rokotusvälin aikaistamista puolesta vuodesta 4–5:een kuukauteen hän pitää suotavana. Tämän lisäksi kolmansien rokoteannosten laajentaminen alle 60-vuotiaille ja sote-henkilöstölle ovat nyt ajankohtaisia toimenpiteitä ja rokotusstrategiaa onkin tärkeää muuttaa painottaen myös epidemiatilanteen hallintaa. Myös 5–11-vuotiaiden lasten rokotusten alkaminen mahdollisimman pian Euroopan lääkeviraston (EMA) turvallisuuskäsittelyn jälkeen olisi Suomessa olennaista.

Raskaana olleita tai synnyttäneitä on ollut parin kuukauden ajan hoidossa viikoittain nollasta kolmeen.

– Sekin on riski vakavalle taudille, joten raskaana oleville rokotteen ottaminen on yhtä tärkeätä kuin perussairailla ja ikääntyneillä, Ruotsalainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?