Sarjakuvataiteilija Heikki Paakkanen teki kirjan koirista ja koiranpaskasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Palkittu sarjakuvataiteilija Heikki Paakkanen on aiemmin julkaissut kirjoja mm. Suomen sodista.

Palkittu sarjakuvataiteilija teki koirakirjan - "Kaikki eivät osaa piirtää koiranpaskaa"

Sarjakuvataiteilija Heikki Paakkasen uusin teos esittelee merkittäviä koiria Hitlerin Blondeista Rin-Tin-Tiniin, Lennuun ja Laikaan, vaikka tekijä ei ole koiraihminen.


27.11.2021 12:30

Palkitun sarjakuvataiteilijan, Ilta-Sanomien pilapiirtäjä Heikki Paakkasen tuore teos käsittelee historian merkittäviä koiria ja koiranjätöksiä. Se on, tai ainakin sen piti olla, myös lastenkirja. Se on myös runoteos ja värityskirja, johon riittää yksi kynä: ruskea.

– Yritin melkein vilpittömästi tehdä lastenkirjan, mutta epäonnistuin. Tästä kuulemma tirsuu läpi että en ole koiraihminen, Paakkanen sanoo Koiraneloa-kirjastaan (Zum Teufel).

– Olen ilmoittanut inhoavani koiranpaskaa. Se on kiertoilmaus sille, että pidänkö koirista.

Teos perustuu kierrätysmateriaaliin ja on Paakkasen sanoin joukkopaskahanke, joukkorahoitustyyliin.

Hän lähestyi joukkoa ansioituneita kollegoita, joita pyysi talkooapuna piirtämään koiranläjän tai -sykerön.

Heikki Paakkanen Someron-asunnon rauhassa. Haastattelussa hän puhui pitkään koirankakkataistelusta, jota on käynyt Helsingin Kampissa sijainneen galleriansa edustalla

Yksi mörökölli on yrittänyt liittoutua ja tehdä prikaatityönä.

– Yksi mörökölli on yrittänyt liittoutua ja tehdä prikaatityönä, hän selittää.

Mukana on suomalaisen sarjakuvan monta kovaa nimeä Kati Kovacsista ja Ville Tietäväisestä Tuuli Hypéniin ja Ilpo Koskelaan, ja jopa Libérationista ja Charlie Hebdosta maailmankuulu Willem.

Monet nimekkäät piirtäjät vastasivat pyyntöön piirtää kirjaan ”koiranpaskakasa/ läjä/sykerö/klöntti”. Kuvassa Joonas Lehtimäen tuotos.

Tämä – Paakkasen mukaan – liioitteli itselleen tyypilliseen tapaan: piirsi suorastaan pyramidin, joka ei mahtunut koiranjätöksille varattuun tilaan sivulla.

Paakkanen on kriittinen prikaatiaan kohtaan.

– Yllättävän huonoja lähetettiin. Yritin voimauttaa, että kaikki pystyvät piirtämään paskakasan, mutta näköjään ei, Paakkanen valittelee.

Koirien kuvat ovat ovat Paakkasen vanhoista pilapiirroksista lähinnä Somero-lehdestä, joihin hän on piirtänyt koiria usein esimerkiksi perhetunnelmaa pönkittääkseen. Paakkanen myöntää auliisti niiden olevan rujonnäköisiä ja kertoo olevansa surkea koirapiirtäjä. Nyt hän ”yritti päästä helpolla”.

– Annoin lapsenlapselle kymmenen vuoden arkistokasan ja annoin tehtävän etsiä ja skannata koiria.

Kirjassa esitellään runomuodossa viitisenkymmentä historian tuttua ja tuntematonta koiraa.

Viihdemaailman fiktiivisiäkin elo- ja sarjakuvakoiria, historian merkkihenkilöiden koiria, Neuvostoliiton avaruuskoiria, ihmisiä pelastaneita sankarikoiria, muutamia Paakkasen tuttavien koiria kuten Väinö Latvakakkaaja, joka onnistuu operaation jälkeen viskaamaan jätöksensä puun oksalle.

Vain yksi kirjan koirista on ollut Paakkasen perheen koira: munsterinseisoja Napoleon von Wasserkotten, jonka sisko päätyi presidentti Kekkoselle.

– Olisiko se ollut Isabella. Se söi liikaa ja läskiintyi ja Kekkonen häpesi sitä. Hänellä oli samaan aikaan vinttikoira, Paakkanen tietää.

...munsterista Wasserkotten, nimeen kuuluu von/

pentueesta Isabella Tamminiemeen päätyy/

laiskistuu ja lihoo läski, on kissanpäivät syy/

veli, reipas, raisu, itsepäinen, nimikin Napoleon/

univormut, virkapuvut riekaleiksi raastaa/

valppaan tulee alituiseen esivaltaa haastaa,

Paakkanen kirjoittaa.

Runous ei ole Paakkaselle tuntematon sarka, sillä hän on vuosia kirjoittanut Onnenlehti-runoja; vapaan mitan voimauttavia mietelauseita, joita hän on myynyt soittaessaan posetiivia. Ne ovat kuitenkin olleet vapaata mittaa. Hän kertoo olevansa riimirunouden ystävä.

– Tässä työskentely oli kurinalaisempaa. Kaivoin esiin Tiitiäisen satupuut ja luin (Unto) Kupiaisen (Lyhyttä) runousoppia, mutta se oli niin akateeminen, trokeepoljennot ja kaikki. Jo vokabulääri oli kummallista.

Riimejä hän haki myös kuolinilmoituksista.

Hän piti tekstien kirjoittamista haastavana.

– 4–5 riviin olen joutunut puristamaan lähes koko elämäkerran.

Veljenpojan resque-koiran Sulon kautta hän tarkastelee Romanian tilannetta.

...ote Romanian tyrannilta kirpos vallankahvaan/

lähti lakeijat ja hovinarrit, säästynyt ei kukaan/

koira jalosukuinenkin joutui sekaan rahvaan/

kantakirjaa vailla joutuu roskasakin mukaan/

vaikka tarina on surkea ja valtaa alakulo/

on onnellisen lopun todisteena Sulo

Heikki Pakkanen palkitsi Kati Kovacsin Sarjakuvamessuilla osallistumisesta kakkojen piirtämiseen.

– Siinä näkyy säätykierto yhteiskunnan huipulta. Minulla on lukkarinrakkautta Romaniaan. Jo Ceausescun aikana siellä näki katukoiria.

Paakkanen anasti tuolloin matkallaan vessanvetimen posliinisten vessanvedinkahvojen kokoelmaansa. Hän uskoo teon olleen lähtölaukaus Ceausescun vallan luhistumiseen perhosefektin tapaan.

Hitlerin Blondi-koirat ovat nekin saaneet runonsa.

– Hitlerillä oli parikin Blondia, hänhän oli eläinrakas ihminen, taiteilija huomauttaa.

Jos kuvat ovat rujoja, samaa voi sanoa paikoin tekstistä.

...on bunkkerissa ahdasta, jyrisee ja paukkuu/

kauhu valtaa kopperon, susikoira haukkuu/

Johtaja kennelissään ryystää parsalimalientä/

juhlii, skoolaa Blondilleen, soi radiossa liedi/

yhteisaterian viimeisen maustaa syaniidi

– En voinut historian harrastajana jättää niitä pois, mutta siinä vaiheessa aloin olla varma, että tästä ei tule lastenkirjaa. Kun lapsi yölampun valossa kysyy: äiti mitä on syanidi, ja äiti kertoo tai alkaa hakea tietoa netistä – siinä kohdin pyrkimys rakastetuksi lastenkirjailijaksi torpedoitui, Paakkanen tunnustaa.

Kirsi Kunnaksen kokoinen aukko on yhä täyttämättä, hän sanoo.

Kun materiaali –  runot, koirankuvat ja kakankuvat – oli kasassa, Paakkanen työsti sen kirjaksi. Se tehtiin vetämällä hatuista.

Kukin elementti laitettiin omaan hattuunsa, ja joka sivulle vedettiin hatuista yksi kuva, yksi runo ja yksi kakka. Kuvitukset eivät siis kuvaa runon koiraa.

– Siksi kun esipuheessa mainitaan, että satunnaiset yhteneväisyydet ovat sattumaa, se todellakin on niin, Paakkanen alleviivaa ja toteaa vaatimattomasti, etteivät hänen taitonsa olisi riittäneet piirtämään koirien persoonia.

Puupäähatulla palkittu sarjakuvapiirtäjä Paakkanen on julkaissut parikymmentä teosta, sekä pilapiirroskokoelmia että sarjakuva-albumeja. Hän on myös miekkailun hallitseva suomenmestari veteraanisarjassa.

Lue lisää: Näin laittomasta pornotaiteilijasta tuli koko kansan suosikki – Tom of Finlandin piirtäjä Touko Laaksonen eli salattua kaksoiselämää kuolemaansa asti

Lue lisää: Ruotsalaiset superjulkkikset löivät viisaat päänsä yhteen – lopputuloksena syntyi täysin poikkeuksellinen dekkari

Lue lisää: Kustannus­toimittaja kertoo viimeisestä puhelusta Kirsi Kunnaksen kanssa: ”Se oli hyvin kirsimäisen elin­voimainen keskustelu”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?