Näin monta ihmistä Valko-Venäjän kautta on jo tullut Suomeen

Rajavartiolaitoksen esikunnan Tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Mikko Lehmuksen mukaan ensimmäiset heijastevaikutukset Suomeen ovat jo olemassa.

9.11.2021 19:15

Puolan mukaan sen rajalle saapuneet tuhannet ihmiset ovat aseistettujen valkovenäläisten valvonnassa. Vielä ei tiedetä, mitä rajalla odottaville ihmisille tapahtuu.

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on tuominnut Valko-Venäjän toimet ja sanonut, että vaikuttamisen välineenä olevia ihmisiä ei pidä rangaista.

Rajavartiolaitoksen esikunnan Tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Mikko Lehmus kertoo IS:lle, että Suomeen on jo tullut Valko-Venäjän kautta ihmisiä.

– Valko-Venäjältä on jo nyt jossain määrin saapuneiden ihmisten osalta tapahtunut sekundääriliikettä. Painopisteisesti Saksaan, jonne meidän tietojemme mukaan lienee saapunut useita tuhansia ihmisiä. Ja myöskin Suomeen varmasti ennen pitkää tulee lisää.

– Jo nyt on saapunut noin 30 henkilöä, jotka ovat tiettävästi Valko-Venäjältä ensin Puolaan, Latviaan tai Liettuaan saapuneita. Tätä kautta ensimmäiset heijastevaikutukset Suomeenkin ovat jo olemassa, Lehmus kertoo.

Lehmus ei ota kantaa siihen, onko tulevaisuudessa riskiä siihen, että Venäjältä kohdistuisi Suomeen samankaltaisia toimia, kuin mitä Valko-Venäjä nyt tekee Puolan rajalla.

Hän kuitenkin sanoo, että teknisesti olosuhteet tähän ovat Suomenkin rajalla mahdolliset.

– Suomella on pitkä EU:n ulkoraja. Kuten Valko-Venäjän ja Puolan tilanteessa, niin myös meillä kysymys olisi ulkorajaan liittyvästä tilanteesta. Teknisesti olosuhteet ulkorajallamme ovat sellaiset, että vastaava tilanne voisi siellä olla täysin mahdollinen.

– Valko-Venäjän ja Puolan tilanteessa on kyse EU-tasollakin lausutusti aggressiivisesta hybridivaikuttamisesta. Se vaatii olosuhteen ja myös poliittista ja tahtoa ja ohjausta, että tämmöistä tapahtuu. Se on sitten eri tarina, Lehmus pohtii.

Mikäli Suomeen kuitenkin kohdistuisi vastaava tilanne, Suomi toimisi EU:n ja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

– Rajaviranomaiset toimivat neliportaisen maahanpääsyvalvontamallin tarjoamilla keinoilla. Pyritään siis estämään luvattomat rajanylitykset ja toisaalta huolehtimaan siitä, että ihmiset voivat perus- ja ihmisoikeuksiensa mukaisesti hakea turvapaikkaa. Muut viranomaiset toimivat omien vastuidensa mukaisesti.

Lehmuksen mukaan Suomella olisi mahdollisuus pystyä hallitsemaan tilannetta ulkorajalla.

– Vaikka meillä on pitkä ulkoraja, ihmisten liikkuminen rajan yli kaikkialla ei ole helppoa. Niitä alueita, missä arvioidaan, että luvatonta rajanylitystä tapahtuisi esimerkiksi tuhansiin käyvinä ihmisjoukkoina, pidetään suppeina. Tältä pohjalta uskomme, että tilanne pystyttäisiin hallitsemaan. Tietysti rajat kuitenkin tulevat viranomaisten resursseissakin jossain vastaan.

Viime heinäkuussa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex lähetti jäsenvaltioille pyynnön tukea Latvian ja Liettuan rajavalvontaa, kun Valko-Venäjä laukaisi siirtolais­kriisin Liettuassa. Suomen rajavartiolaitos kertoi tuolloin lähettävänsä paikalle kaksi partiota.

Lehmuksen mukaan Puolan rajaa koskevassa tilanteessa kahdenvälisiin rajaturvallisuuteen liittyviin toimenpiteisiin ei olla ryhdytty, eikä olla tällä hetkellä ryhtymässä.

– Puolan pitäisi ensin pyytää apua Frontexilta. Tämän jälkeen Frontex asettaisi joukkojaan käytettäväksi. Näihin joukkoihin myös Suomi on sitoutunut ja voimavarojensa puitteissa ottanut osaa. Kysymys olisi EU-mekanismista.

Lehmus korostaa, että Liettuaan osallistuminen perustui Frontexille tulleeseen pyyntöön ja sitä kautta eurooppalaisen raja- ja merivartioston joukon käyttöön Liettuassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?