Asiantuntija arvioi: Voisiko Puolan rajan tilanne toistua Kremlin junailemana Suomessa?

Jos Puolan rajalla olevat ihmiset otetaan vastaan, heitä voi tulla Suomeen sisäisten siirtojen kautta, arvioi ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski.

9.11.2021 20:06

Valko-Venäjän puolelle Puolan rajan tuntumaan kerääntyi maanantaina tuhansia rajan yli Puolaan pyrkiviä ihmisiä. Heitä vartioivat aseistetut valkovenäläiset. Puolan hallituksen tiedottajan Piotr Mullerin mukaan Puola odottaa, että tilanne voi kiihtyä ja rajan yli saatetaan yrittää aseellisesti.

Maan sisäministeriön mukaan rajalle on lähetetty myös 12 000 sotilasta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut aikovansa ehdottaa EU:lle lisäpakotteita Valko-Venäjää vastaan. Myös Suomen sisäministeri Maria Ohisalo tuomitsee Valko-Venäjän toiminnan EU-maiden rajoilla.

Mihin Valko-Venäjä oikein pyrkii?

Ulkopoliittisen instituutin UPI:n vanhempi tutkija Saila Heinikoski arvioi, että taustalla on Valko-Venäjän pyrkimys vaikuttaa Euroopan unioniin ja painostaa tätä poistamaan pakotteet, joita Valko-Venäjää vastaan on asetettu.

Tällä hetkellä Valko-Venäjään kohdistetaan muun muassa erilaisia vienti- ja tuonti­kieltoja. Lisäksi valkovenäläistä lentoliikennettä on rajoitettu EU:n jäsenmaiden alueella.

– EU on kritisoinut Valko-Venäjää ihmisoikeusloukkauksista. Nyt Valko-Venäjä saattaa pyrkiä osoittamaan, että jos EU ei ota vastaan rajan yli Puolaan pyrkiviä ihmisiä, miksi Valko-Venäjä ei voisi kritisoida unionia vastaavasta asiasta. Valkovenäläisiä ihmisiä on aiemmin päässyt turvaan EU-maihin. Nyt Valko-Venäjä voi toiminnallaan myös haluta huomauttaa kaksoisstandardeista eli siitä, miksi kaikkia ihmisiä ei päästetä turvaan, Heinikoski sanoo.

Puolan puolustusministeriön ottamassa kuvassa näkyy satoja ihmisiä Valko-Venäjän puolella rajaa.

Heinäkuussa Valko-Venäjä laukaisi siirtolaiskriisin Liettuassa, mutta silloin puhuttiin sadoista ihmisistä. Heinikosken mukaan tuhansien siirtolaisten vyöryttäminen Puolan rajalle on osa samaa operaatiota.

– Nyt laajuus on vain kasvanut, kun puhutaan tuhansista ihmisistä. Jos sotilaat pakottavat siirtolaisia Puolan rajalle, niin kyllähän se siltä kuulostaa, että yritetään saada aikaan välikohtaus. Tilanne on mennyt rajummaksi, kun vertaa viime kesään, hän arvioi.

Valko-Venäjän toimet ovat Heinikosken mukaan menneet rajummiksi, koska aiemmat toimet eivät ole auttaneet maata saavuttamaan tavoitteitaan.

– Maa ei saavuttanut aiemmilla toimillaan oikeastaan mitään. EU:n vastatoimetkaan eivät olleet sellaisia, että niillä olisi ollut Valko-Venäjälle tarpeeksi pelotetta lopettaa kyseistä toimintaa. EU:n reaktio on ollut liian hajanainen.

EU ja Puola voivat reagoida tilanteeseen eri tavoin.

Heinikoski muistuttaa, että EU-komission puheenjohtaja on jo vaatinut ankarampia pakotteita. Lisäksi on pyritty lopettamaan lennot Valko-Venäjälle. Myös muita diplomaattisia keinoja voidaan soveltaa.

Lisäksi Heinikoski mainitsee toisen mahdollisen keinon.

– Sitten on tietysti mahdollista, että Puolan rajalta päästetään ihmiset läpi, turvapaikkahakemukset käsitellään ja mahdollisesti siirretään muihin maihin turvapaikanhakijoita ja toimitaan, kuten turvapaikkaprosessissa kuuluisi. Tällöin Valko-Venäjällä ei olisi kannustetta enää toimia näin, kun tilanne ei enää olisi niin ongelmallinen. Ongelmia Valko-Venäjä nyt nimenomaan hakee, se haluaa synnyttää EU:n sisäistä hajaannusta. Tämän seurauksena maat ovat reagoineet ehkä liian rajusti rajoillaan.

Venäjän vaikutusta Valko-Venäjän tämänhetkisiin toimiin voi vain arvailla. Heinikosken mukaan voisi kuvitella, että Valko-Venäjä on ainakin saanut inspiraatiota Venäjästä.

– Vuonna 2016 Venäjä päästi Suomen ja Norjan rajojen läpi turvapaikanhakijoita, siitä on voitu saada inspiraatiota. Lisäksi voisi kuvitella, että EU:n sisäisten rivien rakoilu on toivottavaa kehitystä Venäjän näkökulmasta. En usko, että Valko-Venäjän toimet aiheuttavat Venäjällä ainakaan suurempaa vastustusta.

Puolalaisia joukkoja rajalla maanantaina.

Ihmisiä Puolan vastaisella rajalla tiistaina.

Valko-Venäjän tilanne voi vaikuttaa myös Suomeen. Heinikoski sanoo, että jos Puolan rajalla olevat ihmiset päästetään rajan yli, voisi Suomeenkin tulla ihmisiä sisäisten siirtojen kautta.

– Jos ihmiset otetaan vastaan Puolassa, heitä voi tulla Suomeen sisäisten siirtojen kautta. Edelleen puhutaan kuitenkin aika pienistä määristä, kun verrataan esimerkiksi vuoden 2015 ihmismääriin. Periaatteessa edelleen on voimassa järjestely siitä, että ensimmäisessä tulomaassa pitää hakea turvapaikkaa. Tämä ei kuitenkaan käytännössä ole aina toiminut.

Mediassa näkyneiden arvioiden mukaan suuri osa ihmisistä on ollut Irakin kurdeja.

– Ilmeisesti kansalaisuudet ovat vähän vaihdelleet sen mukaan, mistä maasta Valko-Venäjä on saanut järjestettyä lentoja. Tietyistä kohteista lentoja on lakkautettukin. Valko-Venäjä löytää varmasti ihmisiä, joilla on tarve päästä pois omasta maastaan ja hakeutua Eurooppaan, Heinikoski arvioi.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex lähetti heinäkuussa jäsenvaltioille pyynnön tukea Latvian ja Liettuan rajavalvontaa. Suomen rajavartiolaitos kertoi tuolloin lähettävänsä paikalle kaksi partiota.

– On mahdollista, että Frontexin kautta lähetetään esimerkiksi Puolan rajalle suomalaisiakin rajavartijoita. Suomen tai Frontexin viranomaiset eivät kuitenkaan voi osallistua kansainvälisen oikeuden loukkauksiin ja heidän tulee raportoida havaitut loukkaukset Frontexille, Heinikoski sanoo.

Heinikoski pitää epätodennäköisenä sitä, että Valko-Venäjän ja Puolan rajan tilanne toistuisi Kremlin junailemana myös Suomessa. Hänen mukaansa tilanteen pitäisi siinä tapauksessa olla vaikea.

– Valko-Venäjän masinoima tilanne on aika erilainen kuin se, millaiset Suomen ja Venäjän välit ovat tällä hetkellä. Suomen ja Venäjän suhteissa molemmilla mailla on intressit pitää välit hyvinä. Tilanne pitäisi olla aika vaikea, että Venäjä toimisi Suomen kohdalla samoin kuin Valko-Venäjä nyt toimii Puolan rajalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?