THL haluaa koronapassin talveksi laajempaan käyttöön Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä muiden ministeriöiden kanssa koronapassin käytön laajentamista. Passi saattaisi tulla käyttöön myös työpaikoilla.

4.11.2021 20:03

Koronapassi on ollut Suomessa käytössä 16. lokakuuta lähtien alueilla, joilla on voimassa rajoituksia. Passi on vaihtoehto alueellisille koronarajoituksille, jolloin se mahdollistaa sisäänpääsyn erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Eilen THL:n Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoi, että Suomessa voitaisiin elää ”suhteellisen normaalia elämää keväällä”. Talven ajaksi THL haluaa koronapassin laajempaan käyttöön Suomessa.

– Näkemyksemme on se, että koronapassista olisi vielä enemmän hyötyä, jos sitä voitaisiin käyttää laajemmin tulevan talven aikana. Passilla voitaisiin välttää muita rajoituskeinoja. Nyt passin soveltaminen on hieman monimutkaista, sillä sitä voidaan käyttää vain alueilla, joilla on voimassa rajoituksia. Suomessa yhteiskunta saataisiin laajemmin ja pysyvämmin auki, jos passi olisi laajemmassa käytössä, Salminen sanoo IS:n haastattelussa.

Julkisuudessa on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua myös siitä, pitäisikö koronapassi ottaa käyttöön esimerkiksi niin sanotuista korkean riskin tapahtumissa ja hoitoalan henkilöstöllä.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhdessä muiden ministeriöiden kanssa koronapassin käytön laajentamista. Passi saattaisi tulla käyttöön myös työpaikoilla, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi IS:lle.

Lue lisää: Krista Kiuru selvittää koronapassin saamista työpaikoille

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei ota suoraan kantaa siihen, olisiko koronapassin laajempi käyttö talvella tarpeellista.

Hänen mukaansa ”yhteiskunnassa näyttäisi olevan koronapassin laajempaa käyttöä tukevia ja vastustavia kantoja”.

– Mikäli koronapassin käyttöä halutaan laajentaa, joudutaan pohtimaan laajennettaisiinko sitä vapaa-ajan toimintaan ja tapahtumiin vaiko myös välttämättömiin tilanteisiin, kuten työssäkäyntiin. Ja perustuisiko tällöin käyttö viranomaispäätökseen vaiko toiminnanharjoittajan omaan harkintaan, Varhila sanoo.

Kansliapäällikkö muistuttaa, että nämä kaikki ovat paljon juridisesti ja eettisesti selvittelyä vaativia kysymyksiä.

– Näitä ei THL:n toiveessa ole pohdittu, Varhila jatkaa.

Salminen totesi, että passin soveltaminen on nyt hieman monimutkaista, sillä sitä voidaan käyttää vain alueilla, joilla on voimassa rajoituksia. Onko passin soveltaminen monimutkaista?

– Koronapassin soveltaminen on säädösperusteista ja rajattu vain siihen toimintaan, jossa on rajoituksia eli siten melko yksiselitteistä, Varhila toteaa.

Hän huomauttaa, että jos mennään laajempaan soveltamiseen, pitää välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus pystyä perustelemaan tartuntatautilain näkökulmasta.

Varhila kuitenkin näkee, että koronapassin laajemmalle käyttöönotolle ei varsinaisesti ole lainsäädännöllisiä esteitä.

–  Olettaisin, että koronapassi voitaisiin saada säädösperusteisesti laajempaan käyttöön, mutta se vaatii perusteellista säädösvalmistelua ja perusoikeuksien tarkastelua ja täten aikaa kuulemisineen, hän pohtii.

Kansliapäällikön mukaan kaikkiaan tartuntatautilain 31. joulukuuta 2021 saakka voimassa olevia pykälien jatkamista juuri arvioidaan.

THL:n lausunnon mukaan koronapassin tulisi olla voimassa 30. huhtikuuta 2022 saakka.

– Tätä emme vielä sosiaali- ja terveysministeriössä arvioineet, mutta selvää on, että voimassaoloaika tulee perustella välttämättömyydellä.

Koronapassin käyttöönottoa työpaikoilla vaatii myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala.

– Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää, että maan hallitus välittömästi aloittaa lainvalmistelun, jolla työnantajalle annetaan oikeus velvoittaa työntekijöitään kertomaan koronarokotteen ottamisesta, Oksala kirjoittaa blogissaan.

Hän kysyy, kuinka kauan yhteiskunta voi katsoa sivusta toimettomana, kun rokottamattomat vaarantavat muiden hengen ja terveyden.

Myös Rakennusteollisuus RT vaatii, että koronapassin käyttö pitää voida laajentaa rakennusalalle. Toistaiseksi lainsäädäntö estää sen.

RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro perustelee vaatimusta pitkittyneellä koronaepidemiatilanteella sekä työntekijöiden riittämättömällä rokotekattavuudella.

Rakennusalalla työskentelee useita kymmeniä tuhansia ulkomaisia työntekijöitä. Valtaosa heistä tulee Suomeen Baltian maista, joissa koronatilanne on tällä hetkellä erittäin huono.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?