THL:n Mika Salminen: Uusi arvio paluusta normaaliin elämään

Vaikka 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tällä viikolla, paluu normaaliin ei voi alkaa. THL:n Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoo nyt kaiken siitä, miltä Suomen tulevaisuus näyttää.


3.11.2021 6:00

Kun maailma kohtasi vajaa kaksi vuotta sitten maailmanlaajuisen pandemian, moni asia kääntyi ylösalaisin. Uuden eteen joutui myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, jolle pandemia osoitti sen, miten huonosti maailma oli varautunut koronan kaltaiseen kriisiin.

Nyt Suomen merkittävimpiin terveyspuolen asiantuntijaviranomaisiin kuuluva Salminen kertoo kaiken siitä, miltä Suomen tulevaisuus näyttää – ja mitä korona-ajasta on jäänyt käteen.

Vielä lokakuun alussa pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi, että lopuistakin rajoituksista luovuttaisiin, kun rokotuskattavuus ylittää 80 prosentin rajan. Tämä kauan odotettu raja saavutetaan tällä viikolla.

Normaalitilaan ei kuitenkaan Salmisen mukaan päästä vielä siirtymään. Lisäksi hän kertoo, että THL haluaa koronapassit laajempaan käyttöön Suomessa talven ajaksi.

– 80 prosentin rokotuskattavuus on hallituksen asettama tahtotila. Tuolla prosentilla on kuitenkin ollut enemmän symbolinen kuin käytännön merkitys. Hallituksessa varmaankin ajateltiin, että kun 80 prosentin kattavuus saavutetaan, voitaisiin siirtyä normaalitilaan, mutta ikävä kyllä nyt ei ihan siltä näytä, Salminen arvioi.

Hän huomauttaa, että myös THL:ssä arviot olivat alun perin sen suuntaisia, joten ei hallituksen tavoitetta tyhjästä valittu.

Edessä on myös uusi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, missä määrin rokottamattomat määrittävät muiden ihmisten elämää.

Salmisen mukaan haaste on se, että riittävän rokotuskattavuuden todellista rajaa ei tiedetä.

– Voimme aina tehdä laskelmia, mutta todellisuus voi aina olla vähän toisenlainen. Käytännössä on siis niin, että kun sairastuvuus laskee sellaiselle tasolle, etteivät sairaalat ja erityisesti teho-osastot enää täyty ylikuormituksen partaalle koronapotilaista, ei tarvita rajoituksia. Tilannetta täytyy edelleen seurata, hän jatkaa.

Hän arvioi, että viimeistään keväällä Suomessa voidaan elää normaalia elämää. Sitä ennen yhteiskunnan avaamista voitaisiin kattavammin turvata koronapassien laajemmalla käytöllä talven ajan.

– Näkemyksemme on se, että koronapassista olisi vielä enemmän hyötyä, jos sitä voitaisiin käyttää laajemmin tulevan talven aikana. Passilla voitaisiin välttää muita rajoituskeinoja. Nyt passin soveltaminen on hieman monimutkaista, sillä sitä voidaan käyttää vain alueilla, joilla on voimassa rajoituksia. Suomessa yhteiskunta saataisiin laajemmin ja pysyvämmin auki, jos passi olisi laajemmassa käytössä, Salminen sanoo.

THL ei tee lopullisia päätöksiä, mutta sen arviolla on paljon painoarvoa hallituksen päätöksenteossa.

Tartunnanjäljitystä ei lopeteta, sairaanhoitoon halutaan lisää kapasiteettia rokottamattomien takia

Elokuussa Salminen arvioi IS:n haastattelussa, että vuoden lopulla päästäisiin pohtimaan sitä, onko tartunnanjäljitys enää lainkaan tarpeen, kun rokotuskattavuus on riittävän hyvä.

Nyt hän kuitenkin sanoo, että vaikka testausstrategiaa onkin jo syksyn aikana muutettu, ei jäljityksestä olla luopumassa kokonaan.

– Kyllä tautitilanteen pitäisi muuttua nopeasti aika paljon paremmaksi, jotta jäljityksestä voitaisiin luopua kokonaan. Keinona se ei poistu käytöstä, eikä ole mitään syytä todeta, että sitä ei enää tarvita, hän kertoo.

Rokottamattomat ovat viime aikoina kuormittaneet sairaalahoitoa ja esimerkiksi Husin johtajaylilääkäri Jari Petäjä on sanonut IS:lle, että koronatauti vaatii pitkäaikaista resurssilisää erityisesti rokottamattomien takia. Siksi erikoissairaanhoidon kriittisiin kohtiin olisi rakennettava lisää kapasiteettia.

Salmisen mukaan THL on jo pitkään tunnistanut tämän haasteen.

– Jos todellakin tilanne on se, että näinkin kohtuullisilla tapausmäärillä terveydenhuolto on kovilla ja kun nähdään, ettei tauti tule katoamaan vaan terveydenhuollon kuormitusta aiheutuu tulevaisuudessakin, niin kyllä terveydenhuollossa on varauduttava. Ei niin voi olla, että joudumme sulkemaan yhteiskuntaa joka vuosi, Salminen sanoo.

Lisäresursseja tarvitaan siis erikoissairaanhoidon lisäksi myös epidemian ennaltaehkäisyssä. Nyt ongelma on Salmisen mukaan se, että resurssit esimerkiksi tartunnanjäljitykseen ja testaukseen otetaan muualta terveydenhuollosta.

Pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa koronarajoitukset on poistettu jo käytännössä kokonaan. Salmisen mukaan nämä päätökset eroavat Suomen tilanteesta kahdesta syystä.

– Tanskan rokotuskattavuus on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. Vaikka Ruotsi on rokotuskattavuudessa meitä jäljessä, siellä erittäin iso osa väestöstä on jo sairastanut taudin, kun meillä suurimmillaan noin 6 prosenttia väestöstä on sairastanut taudin. Sairastuneiden hinta on kuitenkin ollut Ruotsissa kova.

Edessä uusi yhteiskunnallinen keskustelu rokottamattomista

Viime vuonna Suomessa vietettiin poikkeusjoulua. Salminen sanoo, että tulevaa on hankala ennustaa, mutta tänä vuonna tilanne on paljon viime vuotta parempi.

– Hyvin paljon riippuu nyt siitä, saammeko ne ihmiset ottamaan koronarokotuksia, joilla ei rokotusta vielä jostain syystä ole. Tilanne on kuitenkin monella tavalla parempi kuin viime vuonna, sillä valtaosalla ihmisistä on täyden rokotussarjan tarjoama suoja.

Hän varoittaa, että rokottamattomien riski sairastua vakavaan tautiin on suurempi kuin viime jouluna.

– Riski on korkeampi kuin viime vuonna, sillä ilmaantuvuus on rokottamattomilla korkea. Jos suurin osa ihmisistä ei olisi nyt rokotettu, tilanne olisi sama kaikilla.

Uusia rajoituksia ei haluta, mutta THL:n näkemys on se, että pakon edessä työkalupakki niitä varten on oltava silti olemassa. Edessä on myös uusi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, missä määrin rokottamattomat määrittävät muiden ihmisten elämää.

– Tulevaisuudessa on pohdittava sitä, määrittävätkö ne rokottamattomat, jotka ovat valinneet etteivät halua rokotetta, edelleen rajoitusten käyttöönoton ja niistä luopumisen. Tietysti sairastuvat ihmiset täytyy hoitaa. Täytyy kuitenkin arvioida syvällisesti etiikkaa sen ympärillä, onko oikein sulkea yhteiskunta kaikilta muilta heidän takiaan. Se on vaikea paikka.

Kolmas rokoteannos ei ajankohtainen muulle väestölle vielä kuukausiin

THL suosittaa kolmatta rokoteannosta nyt voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, sekä niille, jotka ovat saaneet rokotteensa lyhyellä annosvälillä yli 6 kuukautta sitten. Lisäksi kolmatta annosta suositellaan kaikille yli 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville ja lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2.

Salminen kertoo, että parhaillaan tehdään suunnitelmia ja arvioita siitä, milloin kolmas annos olisi ajankohtainen myös muulle väestölle.

– Tärkeintä tällä hetkellä olisi saada ne aikuiset, jotka eivät vielä ole ottaneet rokotetta, ymmärtämään kuinka suuressa riskissä he tulevat olemaan koko talven ajan. Jokainen heistä tulee ennemmin tai myöhemmin saamaan tartunnan ja ilman täyttä rokotussuojaa vakavan sairastumisen riski on varsin huomattava.

– Muulla täysin rokotetulla väestöllä on tällä hetkellä erittäin hyvä suoja koronavirusta vastaan. Kolmas annos ei nykyarvion mukaan ole ajankohtainen koko väestölle ainakaan muutamaan kuukauteen. Jos kolmas annos arvioidaan nuoremmillekin tarpeelliseksi, se toki otetaan käyttöön.

Pandemia ei ole häviämässä maailmasta. Viime keväänä valmiuslaki jouduttiin ottamaan uudestaan käyttöön, vaikka rokotukset olivat käynnistyneet.

Nyt mennään kuitenkin Salmisen mukaan parempaan suuntaan ja keväästä on todennäköisimmin tulossa paljon helpompi.

– Tilanne paranee vuosi vuodelta. Kyllä normaalitila on kevään puolella jo lähellä, ellei yllätyksiä tule.

Mitä korona-ajasta on jäänyt käteen, Mika Salminen?

– Päällimmäisenä ajatus siitä, että pitipä sattua omalle työvuorolle, Salminen naurahtaa.

Syvällisemmin ajateltuna monikin asia yllätti.

– Kuvittelimme pandemian alussa olevamme paremmassa tilanteessa kuin todella olimme. Me ammattilaiset myös ajattelimme virheellisesti, että ihmiset pystyvät hyväksymään sen, että pandemia tuli, sen kanssa on pyristeltävä, ja siitä on päästävä yli. Pelko oli suurempaa kuin mitä osasimme arvioida, hän pohtii.

Yllätysten joukossa oli kuitenkin myös positiivisia asioita.

Salminen myöntää, että rokotusten saaminen näin nopealla aikataululla ei ollut kenenkään ennakkosuunnitelmissa.

– Meillä oli hyvin paljon onnea mukana siinä, että rokotteet saatiin näin nopeasti. Ajattelimme aluksi, että emme ehtisi mitenkään saada rokotteita käyttöön, kun kyse on kokonaan uudesta tartuntataudista.

Korona-aika muutti myös THL:n johtajan työtä. Vielä kaksi vuotta sitten hän oli suurelle yleisölle suhteellisen tuntematon, mutta nyt lähes jokainen suomalainen tunnistaa hänen nimensä.

Salminen kertoo, että nykyään niin käy viikoittain, että joku tunnistaa hänet kadulla ja tulee juttelemaan.

– Yleensä keskustelut ovat oikein mukavia ja palaute on pääosin ollut positiivista.

Myös suurin osa terveysturvallisuusosaston työstä alkoi suuntautua koronan hallintaan pandemian alettua. Työ koronan parissa on nykyään kokopäiväistä.

– Kyllähän muutos työssä on koronan myötä ollut iso ja laaja-alainen. Käytännössä Suomessa ei oikein ole toimijaa, jota THL ei olisi korona-aikana neuvonut tai tukenut. Korona on vaatinut ennakointia. Siinä missä normaalisti lainsäädäntöä tehdään pitkään ja hartaasti, pandemian aikana päätökset on täytynyt tehdä hyvin nopeasti.

Vapaa-ajalla kuuntelen musiikkia, kuten AC/DC:tä, pyöräilen ja lueskelen.

Ennen koronaa Salminen kertoo myös matkustelleensa työn puolesta paljon, sillä hän tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Nyt työmatkustelua ei ole juurikaan ollut.

Jo ensimmäisen hektisen koronakesän jälkeen THL:ssä todettiin, ettei kukaan jaksa, jos ei saa levätä. Salminen pyrkii pitämään tästä itsekin huolen, vaikka hänen työpäivänsä ovat pitkiä.

– Työpäiväni pituus vaihtelee, mutta kyllä tässä tuppaa viikonloputkin menemään. Olen pyrkinyt pitämään lomia jaksoittain ja lähiaikoina olisi tarkoitus pitää yksi loma. Vapaa-ajalla kuuntelen musiikkia, kuten AC/DC:tä, pyöräilen ja lueskelen. Parhaat vapaa-ajan työt ovat kädentöitä. Niissä voi unohtaa toimistotyöt. Kesällä oli tarkoitus rakentaa poikien kanssa sauna, mutta totesimme, että kaikki paketit olikin jo myyty loppuun, Salminen hymyilee.

Julkisuudessa eräänlaisena koronahahmona esiintyvällä Salmisella on itselläänkin varsin tavallinen toive tulevaisuudesta. Hän toivoo hartaasti, että yhteiskunta palaisi jo pian normaaliin.

– Kyllä minä odotan kovasti elämän normalisoitumista. Onneksi hoidot kehittyvät ja ensimmäinen koronaviruslääkekin on jo olemassa. Rokotuksista opitaan koko ajan enemmän ja maailmakin on vähitellen avautumassa. Kyllä se on niin, että eteenpäin on pyrittävä katsomaan positiivisin mielin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?