Seida Sohrabin kolumni: Ruotsin poliisin tilasto on karua luettavaa – varoittava esimerkki Suomelle

Klaanirikollisuus näkyy Ruotsissa tietyissä rikoksissa, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Seida Sohrabi.

28.10.2021 9:00

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren sanoi syksyllä, että Suomi on ajautumassa samaan vakavaan tilanteeseen kuin Ruotsi ja Tanska. KRP:n Robin Lardot totesi Helsingin Sanomissa 19.11.2020 klaanirikollisuuden jo olevan Suomessa. Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero toteaa, että Suomella on vielä mahdollisuus estää ajautumasta Ruotsin tielle, mutta aika käy vähiin.

Mikä siis on tämä Ruotsin ja Tanskan tie? Kaivoin Ruotsin poliisilta tietoa räjähdyksistä, ja tiedot ovat hurjaa luettavaa. Viimeisen vajaan neljän vuoden aikana eri puolilla Ruotsia on räjähtänyt kranaatti, pommi tai vastaava reilusti yli 300 kertaa. Jos laskee yritykset ja valmistelut mukaan, kertoja on satoja lisää.

Yllä mainitut rikokset liittyvät yleensä klaanien valta-asetelmiin. Klaanit sitovat kokonaisia kaupunginosia itseensä, luovat sinne uudet säännöt sekä rakentavat systemaattisesti Ruotsi-vihamielistä ilmapiiriä.

Rikollisjärjestöt vaikuttavat myös laajasti valtiollisten ja kunnallisten rakenteiden sisällä. Ruotsin poliisin kansallisen operatiivisen yksikön johtaja Mats Löfving on todennut, että Ruotsissa on tunnistettu yli 40 perhepohjaista rikollisverkostoa

Esimerkiksi Södertäljen verkostolla on vahva valta hallitsemillaan alueilla. Pahamaineiseen rikollisverkostoon kuuluu poliisin mukaan noin 100 ihmistä. Veri- ja klaanisitein muodostuneen Södertäljen verkoston tavoitteisiin kuuluu kolmen tyyppistä toimintaa:

  1. Rikollinen toiminta

  2. Puolirikollinen toiminta

  3. Soluttautuminen instituutioihin ja yhteiskunnan rakenteisiin

Klaanirikollisuudessa kyse on alueiden valloittamisesta. Lopulta yksi klaani voi olla hallitseva yhdessä kaupunginosassa. Tavallisetkin asukkaat voivat joutua kävelemään seiniä pitkin ja kohtaamaan uusia epädemokraattisia ja erittäin sukupuolittuneita sääntöjä.

On ajauduttu tilanteeseen, jossa klaaniyhteisöjen ongelmat ovat siirtyneet hallitsemattoman maahanmuuton mukana Ruotsiin. Se pieni lapsi, jolla piti olla turvattu ja valoisa tulevaisuus Ruotsissa, onkin klaanien armoilla.

Meidän ei tarvitse kävellä Ruotsin valitsemalla tiellä huomataksemme, että idealismi luo rinnakkaisyhteiskuntia. Emme tarvitse oikeusvaltion kanssa kilpailevia ”perheyrityksiä”, jotka pyrkivät luomaan sen mitä ihmiset lähtivät pakoon.

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

On välttämätöntä tehdä nopea analyysi siitä kenen ohjaamaa ja aiheuttamaa tämä klaani- ja jengiväkivalta Ruotsissa on ja ohjata ja rajata maahanmuuttoamme rohkeasti ja määrätietoisesti tämän tiedon pohjalta.

On tutkittava, mistä näitä rikollisia ohjaillaan Ruotsissa, jotta Suomessa vastaavaa toimintaa voitaisiin valvoa ennaltaehkäisevästi. On pidettävä huolta siitä, ettei missään julkisessa paikassa päästä levittämään avoimesti länsivihamielistä propagandaa.

Hyvä poliitikko ymmärtää sen hetken, jolloin puolueiden on unohdettava kiistansa ja asetuttava yhteisrintamaan kansallisten etujemme suojelemiseksi. Tietoa on jo riittävästi. Nyt pitäisi toimia.

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, Lähi-idän asiantuntija ja Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (kok).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?