Myytit ja väitteet koronarokotteista – asiantuntijat vastaavat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Voiko koronarokote aiheuttaa lapsettomuutta tai syöpää? Asiantuntijat vastaavat 19 väitteeseen rokotteista

Ilta-Sanomat kokosi yhteen 19 yleistä väitettä koronarokotteista ja pyysi asiantuntijoita vastaamaan niihin. Moni väittämistä osoittautui täysin virheellisiksi, ja osa pahasti liioitelluiksi.

Ilta-Sanomat kokosi yhteen 19 yleistä väitettä koronarokotteista ja pyysi asiantuntijoita vastaamaan niihin.

27.10. 8:39

Ensimmäinen koronarokotepiikki pistettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020. Rokotukset aloitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnasta.

Sittemmin rokotteen ensimmäisen annoksen on ottanut 85,3 prosenttia Suomen 12 vuotta täyttäneestä väestöstä. Se tarkoittaa, että Suomessa on yhä noin 750 000 täysin rokottamatonta yli 12-vuotiasta.

Syitä rokottamattomuudelle on lukuisia. Moni pelkää haittavaikutuksia tai haluaa luottaa oman kehonsa immuunipuolustukseen, ja lisäksi rokotteista liikkuu verkossa hurjiakin salaliittoteorioita.

Ilta-Sanomat kokosi yhteen 19 yleistä väitettä koronarokotteista ja pyysi asiantuntijoita vastaamaan niihin.

Väitteisiin vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen, syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta sekä Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgren.

Ylilääkäri Hanna Nohynek.

1. Olen raskaana ja pelkään koronarokotteen vahingoittavan lastani.

Hanna Nohynek: Rokote on turvallinen, se ei mene istukan läpi sikiöön – vain vasta-aineet menevät.

2. Korona­rokotteiden pitkä­aikais­vaikutuksista ei tiedetä vielä juuri mitään.

Hanna Nohynek: Valtaosa haitoista tulee ensimmäisen kuuden viikon aikana rokottamisesta. Haitoista tiedetään jo lähes vuoden pituiselta ajalta. Annoksia on annettu yli 6 miljardia ja rokotteiden haittaprofiili on jo hyvin tiedossa.

Immunologian professori Seppo Meri.

3. Olen nuori ja terve, joten vaikka saisin tartunnan, en sairastu vakavasti.

Seppo Meri: Myös nuoret voivat sairastua vakavasti, vaikka riski onkin pienempi. Jos tartunnan saa, voi tartuttaa muita, joilla on suurempi tautialttius.

4. Koronarokotteita ei ole tutkittu kunnolla, sillä ne kehitettiin niin nopeasti.

Hanna Nohynek: Monet koronarokotteissa käytetyt tekniikat, esimerkiksi mRNA-teknologia, perustuvat vuosien työhön, eli ymmärrystä siitä, miten toimivat, on jo paljon.

Ylilääkäri Maija Kaukonen.

5. Korona­rokotteilla ei ole myynti­lupaa.

Maija Kaukonen: On niillä. Korona­rokotteilla on ehdollinen myyntilupa, joka on oikea myynti­lupa. Sellainen voidaan myöntää tilanteessa, jossa lääkkeelle on vahva tarve, mutta jossa tutkimus­tietoa on vielä liian vähän täydellisen myynti­luvan myöntämiseksi. Kaikki myynti­luvat perustuvat siihen, että lääkkeen hyödyt katsotaan suuremmiksi kuin siitä aiheutuvat haitat. Jos näin ei olisi, edes ehdollista myynti­lupaa ei myönnettäisi.

6. Koronarokote on vaarallinen, sillä se voi aiheuttaa sydänlihastulehdusta ja veritulppia.

Hanna Nohynek: On totta, että rokotteet voivat hyvin harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa näitä oireita, mutta sydänlihastulehduksen ja veritulppien riski on koronataudissa moninkertainen.

7. Koronarokotteen ottaminen on vaarallisempaa kuin tautiin sairastuminen.

Hanna Nohynek: Ei pidä paikkaansa. Koronatautiin sairastumisen vakavuus on suoraan ikäriippuvainen, vakavia tapauksia on erityisesti iäkkäillä mutta myös lääketieteellisillä riskiryhmillä. Joskus myös täysin terve, ilman tunnettuja riskitekijöitä, voi sairastua vakavaan covid-19 tautiin. Etukäteen ei voi tietää, kenelle näin käy.

Rokote on turvallinen myös raskaana oleville naisille.

8. Koronarokote voi aiheuttaa lapsettomuutta.

Hanna Nohynek: Ei ole näyttöä. Miesten siemennesteessä ei nähdä muutoksia rokotuksen jälkeen. Naisilla on kuvattu ohimeneviä kuukautishäiriöitä, mutta rokotettujen ja rokottamattomien keskuudessa ei ole merkitseviä eroja lapsettomuudessa sen lyhyen seuranta-ajan puitteissa, joka meillä nyt on.

9. Koronarokote voi sotkea kuukautiskiertoa.

Hanna Nohynek: Kyllä, mutta nämä ovat olleet ohimeneviä.

10. Koronarokote voi aiheuttaa impotenssia.

Hanna Nohynek: Ei ole näyttöä, että näin tapahtuisi.

11. Koronarokote aiheuttaa syöpää.

Panu Jaakkola: Ei ole mitään teoreettistakaan perustetta epäillä tällaista. Syövän synty vaatii pitkän tapahtumasarjan eivätkä mRNA-rokotteet pysty vaikuttamaan mihinkään niistä. Itse koronaviruksessa on piikkiproteiinia koodaavaa RNA:ta, eikä senkään ole epäilty syöpää aiheuttavan. Suomessa todetaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpää. Näin tulee olemaan tänäkin vuonna riippumatta koronarokotteista.

12. Koronarokotteet muuttavat ihmisen DNA:ta.

Panu Jaakkola: Eivät muuta. Lyhytikäinen mRNA eli lähetti-RNA on koodi, jolla solumme tuottavat toiminnallisia molekyylejä eli proteiineja DNA-tiedon perusteella. Suunta on DNA -> mRNA -> proteiini, eikä mRNA pysty ihmisen DNA:ta muokkaamaan. Eli toiseen suuntaan tieto ei normaalisti kulje.

Koronavirus itsessään sisältää piikkiproteiinin RNA:ta, ja koronainfektiossa sitä monistuu isoja määriä ihmisen soluissa. Tämänkään ei ihmisen DNA:ta tiedetä muokkaavan.

13. Kukaan ei kanna vastuuta siitä, jos saan vakavia haittavaikutuksia rokotteesta.

Tiina Hellgren: Väite on virheellinen. Suomessa on voimassa lääkevahinkovakuutus, joka kattaa Suomessa kulutukseen luovutetut lääkkeet ja rokotteet, mukaan lukien Suomessa annettavat koronarokotteet. Vakuutuksesta korvataan henkilövahinko, joka todennäköisesti johtuu lääkkeen käytöstä tai rokotteesta. Korvaus määräytyy vahingonkorvauslain ja lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehtojen mukaan.

Vakuutuksen on ottanut Suomen Lääkevahinkokorvausosuuskunta ja sen rahoittaa lääkkeenkäyttäjien puolesta Suomessa toimiva lääketeollisuus. Vakuutuksen myöntää, vahinkoilmoitukset käsittelee ja korvaukset maksaa Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö. Lisätietoja saa osoitteesta www.laakevahinko.fi.

14. Fimeaan ilmoitetaan jatkuvasti koronarokotteiden vakavista haitoista.

Maija Kaukonen: Terveydenhuollon ammattilaiset ja kuluttajat saavat ilmoittaa epäillyistä haittavaikutuksista Fimeaan. Lähes puolet ilmoituksista tulee kuluttajilta, ja ilmoittajat itse tekevät arvion siitä, miten vakava haittavaikutus on.

Suurin osa meille tulleista ilmoituksista on tavallisia, lieviä haittoja, kuten rokotekäden kipua, turvotusta, kuumotusta, kuumetta, turvonneita imusolmukkeita. Nämä reaktiot liittyvät siihen, että elimistön immuunijärjestelmä aktivoituu eli rokote tekee sitä, mitä sen kuuluukin tehdä. Jo kliinisten tutkimusten perusteella tiedettiin, että 8–9 henkilöä kymmenestä saa jonkinlaista haittaa, mikä voi olla lievimmillään käden kipua. Emme millään tavalla kiistä sitä, etteivätkö rokotteet aiheuttaisi haittavaikutuksia. Kaikilla lääkkeillä ja rokotteilla on haittavaikutuksia ja niitä seurataan aktiivisesti.

Suurin osa meille tulleista ilmoituksista on tavallisia, lieviä haittoja, kuten rokotekäden kipua, turvotusta, kuumotusta, kuumetta, turvonneita imusolmukkeita. Nämä reaktiot liittyvät siihen, että elimistön immuunijärjestelmä aktivoituu eli rokote tekee sitä, mitä sen kuuluukin tehdä.

15. Moni on kuollut koronarokotteeseen.

Maija Kaukonen: Suomessa on yksi vahvistettu kuolemantapaus liittyen AstraZenecan aiheuttamaan hyytymishäiriöön. Muissa tapauksissa, kun rokotetaan hyvin iäkkäitä ja monisairaita ihmisiä, niin joskus myös tavalliset rokotteen aiheuttamat oireet, kuten kuume ja voimattomuus, voivat olla myötävaikuttavana tekijänä siinä, että rokote on ollut osallisena kuolinprosessissa. Mutta heidän kuolinsyynsä ei ole koronarokote vaan se, että heillä on vaikeita perussairauksia.

Meillä on käsitelty 129 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa kerrotaan potilaan menehtyneen. Tällaisessa tilanteessa, jossa meille ilmoitetaan, että rokotteen saanut henkilö on menehtynyt, pyrimme saamaan kuolintodistuksen ja katsomaan siitä, mikä on ollut hoitavan lääkärin tai oikeuslääkärin näkemys kuolinsyystä.

Fimean sivuilla kerrotaan: ”Kolmasosalla (näistä) potilaista ei ilmennyt rokottamisen jälkeen selkeitä oireita, ja menehtymisen arvioitiin liittyvän ensisijaisesti muihin sairauksiin. Kolmasosalla potilaista ilmaantui oireita, kuten kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä rokottamista seuraavina päivinä. Vaikka heidän katsotaan menehtyneen pitkälle edenneisiin perussairauksiin tai niiden komplikaatioihin, rokotteen mahdollista myötävaikuttavaa roolia ei voida täysin poissulkea. Useammasta ilmoituksesta odotetaan lisätietoja tapahtumien kulusta ja potilaan perussairauksista.”

Se, että meille ilmoitetaan, että rokotettu henkilö on menehtynyt, ei siis tarkoita, että hän olisi menehtynyt rokotteeseen. Suomessa menehtyy vuosittain noin 55 000 ihmistä. Koronarokotteita annettiin ensimmäisten joukossa muun muassa hoivakodeissa asuville ikääntyneille, joiden riski menehtyä perussairauksiinsa on lyhyelläkin aikavälillä korkea.

THL:n tekemän seurantatutkimuksen mukaan koronarokotettujen kuolleisuus rokotuksen jälkeisinä viikkoina on pienempää kuin rokottamattomilla, kun huomioidaan muun muassa henkilöiden ikä, sairaudet ja sukupuoli.

16. Rokote on turha ottaa, koska sen teho hiipuu niin nopeasti.

Seppo Meri: Tarkkaa tietoa rokotteen tehon kestosta ei ole, koska seuranta-aikaa on kulunut vasta vähän. Arvio on, että teho kestää vähintään vuoden ja tehosterokotuksilla suojan kestoa voidaan pidentää ja immuniteettia ylläpitää. Jos rokotettu ihminen saa tartunnan, hänen oma immuniteettinsa voimistuu ilman, että on suurta riskiä sairastua vakavaan tautiin.

Ihmisiä menossa koronarokotukseen Helsingissä kesäkuussa.

17. Minulla on oikeus määrätä omasta kehostani eikä päätökseni pysyä rokottamattomana vaikuta keneenkään muuhun kuin itseeni.

Seppo Meri: Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. Ei ole pakko rokottautua. Ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ettei päätöksellä olisi vaikutusta muihin, sillä jos rokotetta ei ole ottanut, voi tartunnan saatuaan tartuttaa virusta muihin ihmisiin herkemmin. Niillä, jotka eivät ole saaneet rokotusta, virustartunta kestää pidempään ja he levittävät virusta ympäristöön pidemmän aikaa. Siinä mielessä päätös ei ole pelkästään itseä koskeva. Tärkeintä on kuitenkin se, että ihminen itse suojaisi itseään, joten jos ajattelee kunnolla itseään, niin oman turvallisuuden kannalta olisi viisaampaa ottaa rokotus.

Hanna Nohynek: Jokaisella on toki määräysoikeus omasta ruumiistaan, mutta elämme yhteiskunnassa, emmekä voi olla ottamatta huomioon muita ihmisiä.

18. Arvioiden mukaan kausi-influenssaan kuolee vuosittain noin 500–2000 suomalaista. Koronaan on kuollut tähän mennessä hieman yli tuhat suomalaista. Miksi pitäisi olla huolissaan koronasta?

Hanna Nohynek: Koronaan on kuollut suhteellisesti vähän ihmisiä, koska varotoimet ovat olleet niin järeitä. Tilanne olisi toinen, jos näitä varotoimia ei olisi tehty. Yksikin kuolema on turha, jos se olisi voitu rokotuksilla estää.

19. Minä luotan immuunijärjestelmääni.

Seppo Meri: Immuunijärjestelmään kannattaakin luottaa. Rokotteella sen toimintaa virusta vastaan voi voimistaa. Jos rokotetta ei ole ottanut, tartunnan saaneella on riski sairastua vakavaan tautiin. Se voi olla kohtalokasta. Jos tartunnasta selviää, siitä saa toki hyvän immuniteetin, mutta paljon turvallisempaa on ottaa ensin rokotus ja saada sitä kautta immuniteetti ja sitten mahdollisen tartunnan saadessaan vastaanottaa virus turvallisemmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?