Afrikan tähti -pelistä leimahtanut rasismi-kohu on käynyt kiivaana sen jälkeen, kun joukko Helsingin yliopiston maantieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoita pukeutui fuksiaisissa Afrikan tähden pelinappuloiksi.
Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Samuli Siltanen näkee, että rasismia on sekä yliopistolla että yhteiskunnassa. Hänen mukaansa yliopistoyhteisö ei osaa vielä täysin ottaa huomioon eritaustaisia ja eri vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.
– Meillä on nyt Helsingin yliopistolla antirasismin teemavuosi käynnissä. Yliopistolla on antirasismin työpaja, jonka olen itsekin käynyt. Jatkossa myös opiskelutuutoreille tarjotaan antirasismi-koulutusta. On aivan selvää, että vaikka ennenkin asian eteen tehtiin paljon työtä, kyllä tämä juttu ravistelee uusiin muutoksiin, Siltanen sanoo.
Hän kertoo muutaman esimerkkitilanteen.
– On esimerkiksi tilanteita, joissa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä puhutellaan kohdattaessa englanniksi, vaikka tämän äidinkieli olisi suomi. Myös luennoitsijan osaamista on kyseenalaistettu hänen vähemmistöstatuksensa takia. Ja jos nyt katsoo esimerkiksi yliopiston johtoa, niin kyllähän siellä pääosin suomenkielistä ja valkoihoista porukkaa on.
Siltanen on tiedekunnan tasa-arvoasioista vastaava varadekaani.
Kohu sai alkunsa, kun saksalainen maantieteen vaihto-opiskelija, joka kertoi Instagram-tilillä pitävänsä tapahtumaa järkyttävänä ja rasistisena.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY on pyytänyt julkisesti anteeksi sitä, että sen toiminta ei ole ”riittävän antirasistista”.
Siltasen mukaan kohu on saavuttanut tilanteeseen nähden liian isot mittasuhteet.
– Asiaan on liittynyt monenlaisia väärinkäsityksiä niin asianosaisilla kuin ympärillä velloneessa some- ja julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi verkossa tehdyissä ulostuloissa on sekä väärää että oikeaa tietoa.
– Sanoisin, että joka puolella on pienempiä ja suurempia mokia. En mene väärinkäsitysten yksityiskohtiin, sillä ajattelen, että tämä kohu heijastelee enemmänkin isompaa sisäistä ongelmaa. Kun taustalla on epäreiluutta ja painetta, jossain kohtaa se tulee esiin, Siltanen sanoo.
Siltanen on käynyt asiasta keskustelua tällä viikolla vaihto-opiskelijan ja muiden asianosaisten kesken.
Asianosaiset ovat joutuneet ison pyörityksen kohteeksi.
– Kohun laajuus on ollut aivan valtaisa. Mittasuhteet ovat tilanteeseen nähden liian suuret. Asianosaiset opiskelijat ovat saaneet asiattomia tekstiviestejä ja soittoja sekä riepottelua somessa. Kaiken tämän määrä ja laatu on täysin kohtuuton, Siltanen kertoo.
Siltanen viittaa vaihto-opiskelijaan, tämän ystäviin ja maantieteen opiskelijoihin.
Helsingin yliopisto on tarjonnut opiskelijoille kriisiapua.
– Osa opiskelijoista on hyvin kuormittuneita. Noin kymmenkunta opiskelijaa on hyvin ahdistuneita ja tuntee olonsa turvattomaksi. Heille on tarjottu opintopsykologin palveluja.
Mistä Afrikan tähti -peliä on kritisoitu julkisuudessa?
Afrikan tähti -peli tuli markkinoille vuonna 1951. Julkisessa keskustelussa peliä on kritisoitu muun muassa siitä, että sen tapahtumat perustuvat aikaan, jolloin eurooppalaiset hyödynsivät Afrikan luonnonvaroja omiin tarkoituksiinsa, sekä käyttivät hyödykseen afrikkalaisia esimerkiksi orjatyövoimana.
Peliä on kritisoitu myös sen visuaalisesta ilmeestä. Pelilaudan kartta koostuu pääosin villistä luonnosta, ja siinä esitetään afrikkalaisia hahmoja alkukantaisesti.
Afrikan tähden kuvitus on yksi kritiikin kohteista.
Lisäksi Afrikan länsirannikosta on käytetty historiallista nimitystä ”Slave Coast” eli ”orjarannikko”, joka oli kolonialismin aikaan yksi Atlantin orjakaupan keskittymistä aina 1800-luvun lopulle asti. Jos pelaaja lunastaa pelissä kyseisessä paikassa tyhjän pahvikiekon, hänen on jäätävä orjaksi kolmen heittovuoron ajaksi.
Pelin ohjeet voi kokonaisuudessaan katsoa täältä.
Kartalla näkyy kaksi kaupunkia, Marokon Tanger ja Egyptin Kairo, joihin pelaajan on vietävä löytämänsä tähti. 1900-luvulla Tanger oli Ranskan hallinnassa ja Kairo Britannian hallinnassa. Tanger kuului Ranskalle 1950-luvulle asti ja Kairo Britannialle 1920-luvulle asti, mutta Britannian vaikutus jatkui Egyptissä 1950-luvulle asti”.
Peli kuitenkin jakaa mielipiteitä.
Esimerkiksi IS:n haastattelema, Suomeen vuonna 1995 Somalian sisällissodan jaloista perheensä kanssa pakolaisena tullut Jama Jama kertoo ihmettelevänsä rasismikeskustelua.
– Ihan älytöntä, siinä ei ole mitään rasistista. Se on mahtava peli, joka päinvastoin lisää ymmärrystä toisesta kulttuurista ja maanosasta, koulunkäynninohjaajana työskentelevä Jama Jama sanoo.
Juttua korjattu 21.10.2021 kello 11:20: Kohtaa ”Molemmat luopuivat kaupungeista 1950-luvulla, kun siirtomaa-aika alkoi vähitellen tulla päätökseensä” muutettu ”Tanger kuului Ranskalle 1950-luvulle asti ja Kairo Britannialle 1920-luvulle asti, mutta Britannian vaikutus jatkui Egyptissä 1950-luvulle asti”.