Italialaiseen Beretta-konserniin kuuluva suomalainen asevalmistaja Sako suunnittelee uutta taistelijan henkilökohtaista asetta yhteistyössä Suomen puolustusvoimien kanssa. Ruotsin puolustusvoimat on osoittanut kiinnostusta hankkeeseen ja saattaa tilata samanlaisia.
Hetkinen, kuulostiko monimutkaiselta? Otetaanpas uudestaan, hitaasti.
Intin perinteinen rynnäkkökivääri 7,62 RK 62 jää kohta historiaan. Asevalmistaja Sako kehittää jo seuraajamallia. Se voi ampua kevyempää patruunaa kuin nykyisen rynkkärin 7,62 x 39 millimetriä.
Siellä jossakin marraskuussa 1998. Varusmiesten RK 62 -rynnäkkökiväärejä sotaharjoituksessa. Kuvan aseissa on keltainen sysäyksenvahvistin paukkupatruunoilla ampumista varten.
Näin uuden taistelijan aseen kehityksestä kertoi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko maanantaina Helsingissä järjestetyssä mediatilaisuudessa:
– Meillä on ruotsalaisten kanssa yhteisponnistus, ja olemme kehittäneet tukiaseen yhteistyössä Sakon kanssa. Ruotsalaiset ovat olleet siinä mukana, Hulkko sanoi.
Tämä kohta vaatiikin hiukan selvennystä. Hulkko puhui jääkäri- ja jalkaväkiryhmän uudesta tukiaseesta, jonka Sako on jo kehittänyt puolustusvoimien kanssa tehdyn aiesopimuksen nojalla. Vielä kehitysvaiheessa oleva projekti kulkee nimellä Kiväärijärjestelmä K22. Tämä automaattiase voidaan pesittää muun muassa pitkälle Nato-patruunalle (7,62 x 51 millimetriä). K22 jättäisi historiaan puolustusvoimien vanhat kevyet konekiväärit.
Ryhmän tukiaseesta on kehitetty myös itselataava versio tarkka-ampujille. Uudella kiväärillä korvattaisiin vanhat, neuvostoliittolaista perua olevat Dragunov-tarkkuuskiväärit sekä osittain myös suomalaiset Tarkkuuskivääri 85:t.
Ruotsi on kiinnostunut hankkimaan samoja aseita. Tilaus olisi Sakolle merkittävä.
Suomi ja Ruotsi solmivat käsiaseita koskevan tiedonvaihtosopimuksen viime huhtkuussa. Kuvassa Ruotsin puolustusvoimien materiaalipäällikkö, prikaatikenraali Mikael Frisell ampumassa uudella K22-kiväärilä Suomessa viime keväänä.
Mutta jatkoa seuraa.
– Meidän on tarkoitus laajentaa käsiaseyhteistyötä. RK 62 on hyvä ase, mutta nykyaikaisessa taisteluympäristössä sen elinkaari alkaa tulla tiensä päähän. Siihen ei voida lisätä tärkeitä taistelijan elementtejä: pimeänäkölaitteita ja muita vastaavia, Hulkko kertoi.
Suomalaisen rynnäkkökiväärin modernisoitu versio RK 62M3 esiteltiin keväällä 2019.
Puolustusvoimat on jo modernisoinut noin 20 000 vanhaa RK-kuuskakkosta.
– Se ei ole enää kustannustehokas tie koko kenttäarmeijan aseiden uusimiseen, Hulkko sanoi.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta.
– On löydettävä tulevaisuuden ratkaisu, ja sitä teemme yhteistyössä Sako Oy:n kanssa. Ryhmän tukiase on ensimmäinen konkreettinen askel siihen suuntaan. Jatkamme yhteistyötä Sakon ja toivottavasti myös ruotsalaisten kanssa niin, että pikku hiljaa, vuosikymmenen puolivälistä alkaen, lähdemme uusimaan käsiasetta meidän tärkeimmille joukoillemme.
RK 62:n seuraajan kaliiperia ei ole vielä valittu.
– Se riippuu tutkimuksista. Me tiedämme, että eri maat tutkivat tällä hetkellä kaliipereja perinteisestä 5,56 millimetristä 7,62:een, ja 6,5 millimetriin siitä puolestavälistä. Tämä tutkimustyö on vielä kesken, Hulkko sanoi.
Suomessa on perinteisesti ajateltu, että Naton nykyinen 5,56 millin luoti on liian kevyt ja läpäisykyvyltään heikko meidän peitteiseen maastoomme.
– Meidän tukiase on siis 7,62 Nato, pitkäpatruunainen ase. Se on tarkoitettu pitemmille etäisyyksille ja meidän metsäiseen maastoon. Se, millä (kaliiperilla) henkilökohtainen ase korvataan, on vielä täysin tutkimuksen alla ja auki.
Sako Oy:n toimitusjohtaja Raimo Karjalainen kertoi IS:lle maanantaina, että ase on pitkälle ”uusi tuote”.
– Tietysti me pyrimme hyödyntämään meillä jo vanhastaan olevaa tietotaitoa tämän tyyppisistä tuotteista, Karjalainen sanoi puhelimitse.
”Se, millä (kaliiperilla) henkilökohtainen ase korvataan, on vielä täysin tutkimuksen alla ja auki.
Kaliiperin valintaa puolustusvoimille Karjalainen ei kommentoi.
– Aika monetkin maat miettivät nyt, mikä se kaliiperi tulevaisuudessa on. Se on nyt työn alla. Puolustusvoimat tekee vertailuja ja varmaan siltä pohjalta tekevät sitten valinnan myöhemmin.
Esimerkiksi Yhdysvallat on jo luopumassa 5,56 millimetrin kivääriaseista ja siirtymässä astetta karkeampiin kaliipereihin. Uuden sukupolven 6,8 millin jalkaväkiaseesta on meneillään tarjouskilpailu, jossa ovat mukana valmistajat Sig Sauer, General Dynamics/Beretta ja Textron.
Kenraaliluutnantti Hulkko jää vuodenvaihteessa reserviin. Maavoimat on hänen mukaansa nyt ”parhaassa iskukunnossa” suhteutettuna turvallisuusympäristöön.
Kun ilmavoimien uudet monitoimihävittäjät ja merivoimien uudet korvetit on maksettu, on taas maavoimien vuoro saada päästä kehityksen eturintamaan.
Ostoslistalla on muun muassa uusi, korkeatorjuntaan kykenevä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Hankintapäätös järjestelmästä tehdään pian. Päätös viivästyi koronapandemian vuoksi.
– Näillä näkymin päätös tulee ensi vuoden ensimmäisellä neljännellä, Hulkko sanoi.
Lue lisää: Puolustusselonteko julkaistiin – Kaikkonen listasi asiat, jotka siinä korostuvat
Maavoimien kalustosta modernisoitaviksi tulevat muun muassa taistelupanssarivaunut ja CV90-rynnäkkövaunut.
Suomen nykyiset taistelupanssarivaunut ovat saksalaisvalmisteista Leopard 2A4- ja 2A6-kalustoa. Tuotannossa on jo seuraajamalli, Leopard 2A7V. Maavoimille se ei kuitenkaan ole kovin kiinnostava, Hulkko kertoi.
– Siinä on sellaista, joka ei meidän mielestämme anna meidän ympäristössämme lisäarvoa. Eli siinä on aktiivinen omasuojajärjestelmä, israelilainen pääosin, Hulkko sanoi.
Aktiivinen omasuojajärjestelmä kykenee havaitsemaan ja torjumaan vaunua kohti laukaistuja ammuksia. Se lisää vaunun painoa.
– Meidän suoja ei perustu ainoastaan panssariin vaan myös liikkuvuuteen. Mitä raskaammaksi vaunu tehdään, sitä huonommaksi liikkuvuus tulee, Hulkko sanoi.
– Me katsomme, mihin suuntaan Leopardin kehitys menee. Valmistaja ei vielä viime viikolla tavatessamme kyennyt sanomaan, mikä on Leopard 2A7V:stä seuraava versio.
– On ihan selvää kuitenkin, että Leopardin elinkaari jatkuu 50-luvulle, koska valmistajalla on isoja tilauksia.
Suomalainen Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu Norjassa pidetyssä Trident Juncture 18 harjoituksessa marraskuussa 2018.
Puolustusvoimien rynnäkkövaunuista BMP-2:t modernisoitiin viime vuosikymmenellä.
– Se elää 30-luvun puoliväliin. Juuri nyt on alkamassa CV-90:n modernisointi. Sen elinkaarta jatketaan 40-luvulle asti.
Vanhimmat Pasi-miehistönkuljetusvaunut puolestaan ovat juuri tulleet modernisoituina tehtaalta. Pasi jatkaa palveluksessa 2040-luvulle asti.