IS-selvitys: Näiden tautien hoitoa korona on viivästyttänyt pahimmin – ylilääkäri vaatii ihmisiä heräämään tilanteeseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

IS-selvitys: Näiden tautien hoitoa korona on viivästyttänyt pahimmin – ylilääkäri vaatii ihmisiä heräämään tilanteeseen

Pandemia on iso syy siihen, että pitkään jonottaneiden määrä on päässyt Husin alueella ryöpsähtämään, kertoo johtajaylilääkäri Jari Petäjä.

Epidemian uudet aallot tuovat uusia hoitojonoja, sillä koronarokotteita ei ole vielä otettu tarpeeksi kattavasti, johtajaylilääkäri sanoo.

15.10. 6:02

Koronatauti kuormittaa tällä hetkellä terveydenhuoltoa useissa sairaanhoitopiireissä. Erityisen huolestuttava tilanne on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Husin johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo, että koronaepidemian merkitys muiden sairauksien hoitojonojen kasvamiseen on merkittävä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että potilaita ei pystytä hoitamaan yhtä nopeasti kuin aiemmin.

– Hoitotakuu edellyttää, että jos potilas tarvitsee esimerkiksi erikoissairaanhoidossa sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Pandemia on iso syy siihen, että pitkään jonottaneiden määrä on päässyt Husin alueella ryöpsähtämään. Yli kuuden kuukauden osastohoitojaksolle tai päiväkirurgiaan jonottavia on noin 3 000, mikä on yli 10 prosenttia kaikista jonottajista, Petäjä sanoo.

IS selvitti, millaisten toimenpiteiden hoitojonot ovat kasvaneet eniten viimeisten kahden vuoden aikana. Tiedot perustuvat THL:n Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -dataan. Tilastoissa korostuvat etenkin niin sanotut kiireetöntä hoitoa vaativat toimenpiteet.

Johtajaylilääkäri kuitenkin muistuttaa, että kiireetön hoito -nimike ei tarkoita sitä, että sairaus ei olisi vakava.

– Kiireetön hoito -nimike tarkoittaa sitä, että sairautta ei tarvitse hoitaa aivan heti. Sairaus itsessään ei kuitenkaan ole kiireetön. Esimerkiksi tekonivelleikkaus saattaa kuulostaa kiireettömältä. Jos vanhempi ihminen joutuu jonottamaan kyseistä leikkausta pitkään, liikuntakyky saattaa huonontua tuona aikana pysyvästi pysyvästi ja kuntoutuminen leikkauksen jälkeen jää vajaaksi. Jonotusaikana voidaan menettää merkittävä osa niistä hyödyistä, joita ajallaan suoritettu leikkaus olisi kyennyt tarjoamaan, Petäjä perustelee.

Tilastojen mukaan polven tai lonkan tekonivelleikkauksen hoitojono on kasvanut kahdessa vuodessa 77 prosenttia.

Näissä jonon pituus on kasvanut kahdessa vuodessa suhteessa eniten

  1. Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti+317 %

  2. Hampaiden poistoleikkaukset+238 %

  3. Rytmihäiriöiden hoito+196 %

  4. Käden pehmytkudosleikkaus+94 %

  5. Polven tai lonkan tekonivelleikkaus+77 %

  6. Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus+71 %

  7. Sepelvaltimoiden kuvaukset+52 %

  8. Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus+40 %

  9. Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset+30 %

  10. Peräpukamaleikkaus+28 %

Hoitoa joutuvat jonottamaan sydänvaivoista kärsivät.

Pallolaajennus on sydämen toiminnan kannalta tärkeiden sepelvaltimoiden yleisin hoitomuoto. Pallolaajennus avaa sepelvaltimossa olevan tukoksen ja päästää veren virtaamaan sydänlihakseen.

Jonot ovat pitkiä sepelvaltimoiden kuvauksiin. Niissä selviää, missä kunnossa sepelvaltimot ovat.

Sydämen rytmihäiriöistä kärsivät joutuvat odottamaan aikaa erikoislääkärin tutkimuksiin ja sydäntahdistamisen saamista.

Pitkä jono on luudutusleikkauksiin, joissa on hoidettu muun muassa kaulan ja selkärangan kulumia. Jonottamaan joutuu myös käden pehmytkudosleikkauksiin, joilla yritetään korjata virheasentoja ja estää nivelrikkoja.

Johtajaylilääkäri Jari Petäjän mukaan eniten ovat kasvaneet sellaisten leikkausten jonot, jotka eivät vaadi tehohoitoa, ja jossa potilaat eivät kohtuuttomasti kärsi. Tämä kertoo siitä, kuinka käytännön elämässä sairaaloissa asiat priorisoituvat.

Vaikka tässä tilastossa nousee esiin sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stenssi, jonka hoitojono on kasvanut kahdessa vuodessa 317 prosenttia, pallolaajennuksia tehdään hyvin eri kiireellisyysluokissa.

Pallolaajennusta tarvitaan, jos potilaan sepelvaltimossa on tukokselle altistava ahtauma tai jo syntynyt tukos. Tukkeutuva sepelsuoni aiheuttaa sydäninfarktin.

Pallolaajennus on tehty kesällä muun muassa kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle. Orpo hakeutui kesäkuussa lääkäriin huonovointisuuden vuoksi ja jatkotutkimuksissa havaittiin tukos sepelvaltimon sivusuonessa.

– Sepelvaltimotaudin vuoksi tehtävät pallolaajennukset tehdään sydäninfarktin yhteydessä potilaan hengen ja toimintakyvyn pelastamiseksi ja muulloin sydäninfarktin riskin pienentämiseksi. Pallolaajennuksen jonoutuminen olisi vakavaa, mutta onneksi prosenttinoususta huolimatta tämän jonon kokoluokka on varsin pieni.

31. elokuuta 2021 pallolaajennukseen tai stenttiin jonossa oli 25 ihmistä.

Huoli kohdistuu nyt kuitenkin myös tehohoitoa vaativiin leikkauksiin, kuten sydän- ja aivoleikkauksiin, sekä laajoihin syöpäleikkauksiin.

Petäjän mukaan näidenkin leikkausten jonoutumisen uhka on todellinen.

Poistuvatko jonot, jos kaikki ihmiset ottavat rokotteen?

– Koronan vaikutus tehohoitoa vaativien leikkausten jonoutumiseen on huomattavan merkittävä. Ei voida sanoa, että jos kaikki ottavat koronarokotteen, kaikki hoitojonot poistuvat. Mutta kyllä sillä merkitystä ehdottomasti on, Petäjä vastaa.

Hän valaisee tilannetta esimerkillä.

Petäjän mukaan Husissa on tällä hetkellä teho-osastolla 11 koronapotilasta, eli monen sairaalan kokoluokassa kokonainen teho-osastollinen. Koko maassa on 36 koronapotilasta, joista vain muutama on rokotettuja. Suomessa on 250 tehohoitopaikkaa aikuisille tehohoitopotilaille.

– Nyt on ihan oikein sanoa, että aikuiset rokottamattomat potilaat vievät 10–15 prosenttia koko Suomen tehohoitokapasiteetista.

Koronapotilaan tehohoito kestää Petäjän mukaan keskimäärin 11 päivää. Muun sairauden leikkauksen jälkeinen teho-hoitoaika on keskimäärin 3–4 päivää.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jos joudumme tehohoidon kapasiteetin takia peruuttamaan leikkauksia, jokaista koronapotilasta kohden peruutetaan 3–4 leikkausta. Voi kysyä kuinka moni ihminen joutuu kärsimään sen vuoksi, että yksi koronapotilas saa tarvitsemansa hoidon?

Tehohoito on hyvin kallista. Petäjä kertoo, että jos koronapotilas on keskimäärin 11 vuorokautta tehohoidossa, kustannus pelkästään yhdelle potilaalle on 42 000 euroa.

– Onneksi kaikki koronapotilaat eivät joudu tehohoitoon. Potilaista noin kolme neljäsosaa ei päädy tehohoitoon, vaan vuodeosastolle. Kaiken kaikkiaan Husissa hoidetun koronapotilaan kustannus on keskimäärin 16 000 euroa.

THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen pitää hoitojonoja koskevia tilastoja huolestuttavina.

– Hoitojonojen kasvu korona-aikana on ollut merkittävää. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ylityksiä ei ollut aiemmin tai jos oli, ne olivat hyvin pieniä. Viime vuoden elokuussa jonossa oli 15 000 ylimääräistä normaaliin verrattuna. Se on iso luku, Rissanen sanoo.

Myös Rissasen mukaan jonoutumista selittää osin se, että tehohoito- ja varautumiskapasiteettia on sidottu koronaan. Myöskään kaikkea suun elektiivistä kirurgiaa ei ole hänen mukaansa voitu toteuttaa.

Esimerkiksi hampaiden poistoleikkausten hoitojonot ovat kasvaneet kahdessa vuodessa 238 prosenttia. Tänä vuonna 31. elokuuta jonossa oli 1 396 ihmistä.

– Jonot ovat ehtineet pienentyä viime vuoden elokuusta tähän elokuuhun verrattuna, mutta jonoja on edelleen. Erityisesti psykiatria on sellainen, jossa jonot ovat kasvaneet. Tarjontaa on jouduttu pienentämään, sillä kapasiteettia on siirretty esimerkiksi koronajäljitykseen. Toisaalta kaikki ihmiset myöskään uskaltaneet hankkiutua sairaalahoitoon, kun epidemia oli pahimmillaan, Rissanen kertoo.

– Jokainen jonottava on liikaa. Korona-aikana on tapahtunut suuri muutos ja täytyy sanoa, että ei hyvältä näytä.

Hoitojonoilla on vaikutusta myös sairaaloiden tuloihin, sillä ne laskuttavat esimerkiksi kuntia toimenpiteistä.

– Kun puhutaan koronan vaikutuksista erikoissairaanhoitoon, on otettava huomioon se, että on jäänyt paljon laskutusalijäämää. Saamatta jääneet laskutustulot olivat keväisten laskelmiemme mukaan noin 442 miljoonaa.

Terveydenhuollon peruspalveluissa on syntynyt Rissasen mukaan myös hoitovelkaa enemmän, sillä resursseja joudutaan edelleen käyttämään pandemian hoitoon.

Hän painottaa rokotuskattavuuden tärkeyttä.

– 80 prosentin rokotuskattavuuden tavoitteen saavuttaminen lokakuun lopussa on siinä ja siinä. Tahti on hidastunut ja vaikuttaa siltä, että tähän vaikuttavat myös joidenkin ihmisten asenteet siitä, että koronarokotetta ei yksinkertaisesti haluta ottaa. Jokaisen pitäisi kuitenkin ymmärtää, että tässä on kyse nyt paljon suuremmista asioista, Rissanen vetoaa.

Milloin hoitojonot saadaan purettua?

Petäjä ja Rissanen muistuttavat, että pandemia ei ole vielä ohi, vaan edessä on vielä vuosia.

– Jos pandemia loppuisi nyt kuin seinään, hoitojonot saataisiin monissa paikoissa purettua aika nopeastikin. Esimerkiksi kesään mennessä joissakin sairaanhoitopiireissä oltiin jo hyvässä vauhdissa ja näytti siltä, että hoitojonot saataisiin purettua vuodenvaihteeseen mennessä. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa näin ei ole käymässä. Korona ei ole päättynyt, eikä se pääty vielä pitkään aikaan, sillä meillä ei ole tarpeeksi rokotettuja, Rissanen vastaa.

Hoitojonot voivat siis pahentua lisää. Petäjällä on asiasta tärkeä viesti.

– Painotan, että tähän tilanteeseen täytyy nyt herätä. Rokottamattomien määrä on niin suuri, että taudille ominaista aaltomaista esiintymistä tulee olemaan keskuudessamme vielä pitkään. Sen lisäksi meillä on ennakoitavissa jatkuva koronataudin perusrasite. Olen näiden kahden yhdistelmästä hyvin huolissani. En ole varma, miten pystymme nykyjärjestelyillä pääsemään siihen tilanteeseen, että jonot voidaan kunnolla purkaa. Epidemian uudet aallot tuovat uusia hoitojonoja, sillä koronarokotteita ei ole vielä otettu tarpeeksi kattavasti.

Petäjän mukaan tilanteeseen on pakko tulla ratkaisu, sillä muuten hinta muiden tautien hoidossa käy inhimillisesti aivan liian suureksi.

– Terveydenhuollossa on tunnustettava se, että koronatauti merkittävä pitkäaikaista resurssilisää vaativa asia. Erikoissairaanhoidon kriittisiin kohtiin on rakennettava lisää kapasiteettia, jotta pystymme huolehtimaan kansalaisista. Erikoissairaanhoidon kapasiteettia täytyy pandemian vielä edessä olevan hoidon syystä rakentaa lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?