Husin työntekijät kertovat lukuisista ongelmista Apotti-järjestelmän kanssa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vuonna 2018 käyttöön otettua Apotti-järjestelmää on edelleen hankalaa ja hidasta käyttää.

Hidas, monimutkainen, jopa vaarallinen Apotti

Apotti-järjestelmä jakaa mielipiteitä. Toimitusjohtaja Hannu Välimäki myöntää, että järjestelmä on tällä hetkellä liian monimutkainen.


21.10. 11:58

Uudenmaan, ja erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien, sekä Husin yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Apotti jakaa henkilöstön mielipiteitä. Viimeisimpänä järjestelmää kritisoi muun muassa mielipidekirjoituksessaan Helsingin yliopiston emeritusprofessori Jorma Paavonen, jonka mukaan moni on jopa jättänyt tai jättämässä työpaikan Apotin takia.

Lue lisää: Emeritusprofessori lyttää Apotti-potilas­tieto­järjestelmän KL:ssä: ”Moni on jopa jättänyt tai jättämässä työpaikan”

IS kysyi Apotin käyttäjien mielipiteitä järjestelmästä. Vastauksia tuli kymmeniä, eivätkä kokemukset olleet pelkästään huonoja. Apotti kuitenkin keräsi selvästi enemmän kritiikkiä kuin positiivista palautetta.

Järjestelmää kuvailtiin muun muassa ”hirvittäväksi farssiksi”, sen väitettiin vievän aikaa potilastyöltä ja ”lisäävän lääkitysvirheen mahdollisuutta”. Lukuisissa yhteydenotoissa kerrottiin myös kollegoista, jotka olivat vaihtaneet tai harkinneet vaihtavansa työpaikkaa pelkästään Apotista johtuen.

Juttuun on haastateltu yhtä Husin lääkäriä, Husin alueen terveyskeskuslääkäriä, Husin sairaanhoitajaa ja yhtä Apotti-järjestelmää kehittämässä ollutta sote-ammattilaista. Haastateltavat esiintyvät jutussa nimettöminä aiheen arkaluonteisuuden takia. Ilmapiiri Husissa ei ole tukenut kannanottoja ja haastateltavat pelkäävät työpaikkansa menettämistä, mikäli he esiintyisivät jutussa omalla nimellään.

Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki tiedostaa Apottiin liittyvät ongelmat, mutta korostaa, että järjestelmää kehitetään jatkuvasti.

– Apotti on käynnistänyt käyttäjätyytyväisyyden parantamiseen tähtäävän Apotti 2.0 -ohjelman. Keskitymme nyt isompiin ongelmakohtiin kuten siihen, miten esimerkiksi vastaanotolle tulevasta potilaasta saadaan helposti parempi kokonaiskuva.

Välimäki kertoo, että järjestelmän rakentamisen alkumetreillä kartoitettiin, mitä kaikkea siinä tulisi ammattilaisten mielestä olla.

– Lopulta niin monia asioita otettiin huomioon, että järjestelmästä tuli liian monimutkainen, Välimäki kiteyttää.

Käydään ensin lyhyesti läpi Apotin taustaa.

Järjestelmä syntyi vuonna 2015 kuntien ja Husin yhteisestä tahdosta rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Sen käyttäjinä on 45 000 sote-ammattilaista. Se yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot samaan järjestelmään.

Apotti-sivuston mukaan järjestelmän avulla pystytään estämään esimerkiksi lääkitysvirheitä ja päällekkäisiä laboratoriotutkimuksia.

Järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018.

Apotti lupaa tuoda sote-ammattilaisille etuja. Sivuston mukaan työntekijöiden aikaa säästyy, kun tiedot löytyvät samasta järjestelmästä. Järjestelmä toimii ammattilaisten tukena ja muistuttajana kiireisissäkin tilanteissa. Se ohjaa laadukkaampiin ja tehokkaampiin palveluihin. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy, jolloin toiminnan ja palveluiden kehittäminen helpottuu.

Syyskuussa tiedotettiin Apotti 2.0 -ohjelmasta, jossa keskeisintä on järjestelmän käyttäjäkokemuksen ja -tyytyväisyyden parantaminen.

Apotti-hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2016–2021 ovat sivuston mukaan noin 626 miljoonaa euroa.

Terveyskeskuslääkäri kertoo joutuneensa siirtämään potilasaikoja Apotin takia.

Onko Apotti lunastanut lupauksensa?

Mikäli neljältä haastateltavalta kysytään, vastaus on melko yksiselitteisesti ei. Erityisen vahvasti esiin nousee se, miten paljon aikaa järjestelmän käyttö vie työntekijöiltä, vaikka sen pitäisi nimenomaan säästää aikaa.

– Varsinkin alkuvaiheessa päivystyksessä potilaat joutuivat odottamaan pidempään, sillä minulta kului niin paljon aikaa järjestelmän käyttöön, eikä ongelma ole vieläkään täysin poistunut. Apotti hidastaa työntekoa. Esimerkiksi monisairaan potilaan ottaminen päivystyksestä osastohoitoon on Apotilla hyvin hidasta, Husin lääkäri kertoo.

Myös Husin sairaanhoitaja kertoo järjestelmän käytön olevan hyvin hidasta, sillä se on niin monimutkainen.

Apotti vie aikaa myös Husin alueen terveyskeskuslääkäriltä. Hänen työpaikallaan ei ole käytössä Apottia, mutta kaikki terveyskeskuksen yhteistyösairaalat käyttävät järjestelmää.

Apotin toimitusjohtaja tunnistaa ongelman.

– Meillä on 6. marraskuuta seuraava iso käyttöönotto ja siihen asti muutosten teko on rajallista. Toki muutoksia tehdään jatkuvasti. Tänä vuonna järjestelmään on luvassa kuukausittain ensimmäisiä parannuksia ja samoin koko ensi vuoden ajan. Sanotaan, että jos olimme aiemmin kutosen kouluarvosanan oppilas, Apotti 2.0 -ohjelman aikana tavoitteemme on olla kasin oppilas seuraavan vuoden aikana. Siitä haluamme jatkaa kiitettävään, Välimäki kommentoi.

Ihan hirvittävä farssi. Se hidastaa kaikkea.

Terveyskeskuslääkäri on joutunut siirtämään potilasaikoja Apotin takia.

– Ihan hirvittävä farssi. Se hidastaa kaikkea. Olen joutunut siirtämään potilasaikoja pois joiltakin päiviltä, sillä en yksinkertaisesti ehdi hoitamaan heitä. Yhteistyösairaalamme käyttävät Apottia pääkaupunkiseudulla. Emme enää saa hoitotietoja suoraan sähköisesti sairaalasta Apotin takia. Ne tulevat nykyään ja vain harvoin paperiprinttinä postissa, Husin alueen terveyskeskuslääkäri kertoo.

Hän kertoo esimerkin vastaanotolleen tulevasta potilaasta, joka pitää lähettää sairaalaan. Jos tämä siirtyy sairaalasta takaisin terveyskeskukseen, terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään ei tule nykyään mitään tietoa siitä, mitä potilaalle on sairaalassa tehty. Hän ei tiedä, mistä tämä johtuu.

Ennen Apottia tieto tuli lähes heti terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään.

– Jostain syystä tieto ei vain siirry meille, vaikka sairaalan lääkäri tekisi siellä päässä mitä temppuja. Jokin tekninen katkos siinä on, mutta sen syy ja ratkaisu ei ole tiedossa. Nykyään nuo tiedot voi toki etsiä erillisestä viitetietojärjestelmästä tai kannasta, mutta käytännössä se vie aivan tolkuttomasti aikaa, koska tieto on siellä hyvin hajanaisesti. Järjestelmien ja tekstien avaaminen kestää todella kauan, terveyskeskuslääkäri jatkaa.

– Pakkohan sen on luoda todellisia vaaratilanteita ja ylimääräisiä kustannuksia, kun emme tiedä, miten potilaan lääkityksiä on muutettu tai millaisia suunnitelmia hänelle on aiemmin tehty.

Miten Apotti kommentoi asiaa?

– Terveyskeskuslääkäri viitannee lähete-palaute-järjestelmään, joka on standardi Suomessa. Apotti noudattaa tätä muiden järjestelmien tavoin. Lähete-palautteita kulkee järjestelmässä kymmeniä tuhansia vuodessa ja tiedossamme ei ole, että se ei toimisi. On mahdollista, että yksittäinen potilas on käyttänyt kielto-oikeuttaan tietojen välitykseen organisaatioiden välillä, jolloin myöskään palautetta ei saa välittää, Välimäki vastaa.

Terveyskeskuslääkäri mainitsee myös esimerkin toisesta erikoisesta aikaa vievästä piirteestä.

– Olin aiemmin vuodeosastolla töissä. Otetaan esimerkiksi potilas, jolla oli hirveän tärkeä ja yksityiskohtainen sairaalan erikoislääkärin ohje siitä, miten potilaalle annettava elintärkeä lääkeannos piti muuttaa minäkin ajankohtana. Potilaan mukana ei tullutkaan enää Apotin jälkeen yhtä sivua lääkeohjeesta, vaan 40 sivua A4-paperia. Sieltä piti sitten itse etsiä, missä tämä tärkeä annosteluohje oli. Paperinipussa luki esimerkiksi sekin, koska potilas oli käynyt vessassa kaksi viikkoa sitten, terveyskeskuslääkäri kuvailee.

Potilaan mukana ei tullutkaan enää Apotin jälkeen yhtä sivua lääkeohjeesta, vaan 40 sivua A4-paperia.

Apotti-järjestelmä on kehitetty vähentämään lääkitykseen liittyviä inhimillisiä virheitä, mutta osa haastateltavista uskoo, että inhimillisen virheen mahdollisuus on edelleen olemassa.

Yksi Apotin tärkeistä päämääristä on estää lääkitysvirheen mahdollisuus entistä paremmin. Haastateltavat kuitenkin kertovat, että Apotti on päinvastoin lisännyt lääkitysvirheen riskiä.

Sairaanhoitaja avaa väitettä tarkemmin.

– Terveydenhuollossa on yleinen sääntö, että annettavat lääkkeet tulee aina kaksoistarkistaa. Käytännössä siis yksi hoitaja jakaa lääkkeet ja toinen hoitaja tarkistaa, että niitä menee potilaalle oikea määrä. Apotti kuitenkin tekee kaksoistarkastuksen itse. Käytännössä lääkepakkauksen viivakoodi skannataan Apottiin, jolloin Apotti tarkastaa oikean määrän, ei toinen hoitaja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos potilaalle täytyy antaa kolme lääketablettia, hänen kuppiinsa oikeasti menee kolme tablettia. Inhimillisen virheen mahdollisuus on edelleen olemassa.

Husin lääkäri kertoo vastaavista ongelmista.

– Isoin ongelma on se, että potilaan sairaskertomus ei ole enää yhtä helposti saatavilla kuin ennen. Apotissa erikoisalakohtaista tietoa on vaikeampi löytää ja hyödyntää. Jokainen aiemmin tehty kirjaus on erikseen avattava. Lisäksi Apottia edeltäviä kirjauksia katsotaan vanhoista järjestelmistä ja uudempia Apotista. Sairaskertomus on tärkeä, sillä potilas ei välttämättä itse osaa kertoa mitä hänelle on tehty ja mitä lääkkeitä hän on saanut. Kun olennaista tietoa on vaikeaa löytää, tämä voi pahimmillaan aiheuttaa sen, että vaivan hoitoon tarvittava asia voi jäädä huomaamatta, Husin lääkäri sanoo.

– Aiemmin lääkemääräyksiä pystyi kirjaamaan vapaammalla tyylillä. Nyt ne täytyy tehdä Apotin määräämällä tavalla. Hoitajan tehtävä on tarkistaa ajankohtainen lääkitys ja kirjata Apottiin, että hän on tarkistanut asian. Lääkäri puolestaan tarkistaa lääkelistan. Joka ainut lääke on määrättävä erikseen osastolle. On esimerkiksi hankalaa kirjata sellaista lääkettä annettavaksi osastolla, jonka annostelu on vaihteleva. Esimerkkinä kuuden kuukauden välein annettava osteoporoosilääkitys. Järjestelmä hyväksyy kirjaukset vain tietyssä muodossa. Tämä voi lisätä lääkintävirheen riskiä, hän jatkaa.

Lisäksi lääkäri kertoo, että hän tai hänen kollegansa eivät ole löytäneet Apotista potilaiden vanhoja mitätöityjä reseptejä. Myös tämä voi lisätä lääkeväärinkäytön riskiä, jos potilas pyrkii uusimaan kyseistä reseptiä ja vanhoja, mitätöityjä reseptejä ei löydy järjestelmästä.

Apotin toimitusjohtaja puolestaan korostaa, että lääkkeenantoon liittyvät virheet ovat vähentyneet.

– Lääkkeiden kaksoistarkistuksesta ja sen jatkamisesta päättää Apotti-järjestelmää käyttävä organisaatio. Potilaskertomusta voidaan edelleen tarkastella niin sanotusti jatkuvana ja erikoisaloittain suodatettuna, kuten aiemminkin. Tämä käydään läpi lääkäreiden koulutuksessa ja ohjeissa, tarvittaessa järjestämme myös kertauskoulutusta tästä tärkeästä aiheesta, Välimäki sanoo.

Hänen mukaansa Apotti-järjestelmän myötä yksiköiden lääkitykseen liittyvät käytännöt yhtenäistyvät.

– Apotti-järjestelmä on rakennettu vähentämään lääkitykseen liittyviä inhimillisiä virheitä. Apotin rakenteinen kirjaaminen on mahdollistanut siirtymisen katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin, eli lääkkeiden koko jakeluketju on sähköinen. Tällöin kaikki lääkitykseen liittyvä tieto on välittömästi hoitoon osallistuvien saatavilla. Tutkimusten mukaan katkeamaton lääkehoitoprosessi vähentää lääkkeenantoon liittyviä virheitä arviolta 40-80 prosenttia. Husin kehittämisjohtajan Visa Honkasen mukaan Apotti-järjestelmä on vähentänyt lääkitysvirheet Husissa puoleen.

Välimäki muistuttaa, että lääkitysturvallisuutta parantaa myös potilaiden lääkelistan ajantasaisuus, mitä Apotti-järjestelmä edellyttää. Alkuun kotilääkelistan yhteensovittaminen on kuitenkin harmillisen työlästä johtuen pääosin siitä, että Reseptikeskuksessa ei ole ajantasaista tietoa kotilääkityksestä ja sen annostuksesta.

Miten vuodesta 2018 voimassa ollutta järjestelmää voi olla edelleen niin vaikeaa käyttää?

Tätä ihmettelevät kaikki haastateltavat. Järjestelmää kehittämässä ollut sote-ammattilainen on sitä mieltä, että muun muassa järjestelmän koulutuksessa piilee iso ongelma.

– On aivan käsittämätöntä, että mikään määrä koulutusta ei riitä. Luulen tämän johtuvan siitä, että koulutus ei yksinkertaisesti vastaa oikeita tilanteita. Siinä missä edellisen järjestelmän opettelu kesti kolme tuntia, Apotti vaatii kolme kahdeksan tunnin mittaista koulutuspäivää. Eivätkä nekään aina riitä. Se ei kerro koulutettavasta, vaan siitä, että järjestelmä on hankala käyttää, hän sanoo.

Hän uskoo, että osiltaan tämä johtuu siitä, että Apotin pohjana on amerikkalainen järjestelmä. Se ei hänen mukaansa istu suomalaiseen maailmaan.

– On aivan totta, että Apotin käyttöön ja sinne tehtäviin kirjauksiin menee edelleen niin paljon aikaa, että se syö aikaa potilastyöstä.

Järjestelmän kuvaillaan olevan hidas. Esimerkiksi potilaskertomus on pilkottu osiin ja siihen liittyviä kohtia joutuu etsimään useamman linkin takaa.

Välimäki myöntää, että tehtyjen parannusten vaikutus ei ole ollut riittävä.

– Apotin ensimmäisestä käyttöönotosta on mennyt aika tasan kolme vuotta. Sinä aikana olemme tehneet seitsemän käyttöönottoa ja meillä on yli 45 000 käyttäjää. Fokuksemme on ollut siinä, että Apotti saadaan laajasti käyttöön. Se on vienyt kapasiteettia. Parannuksia on toki tullut, mutta niiden vaikutus ei ole ollut riittävä, Välimäki vastaa.

Miksi kapasiteettia sitten on keskitetty uusiin käyttöönottoihin? Eikö ensin olisi ollut järkevämpää katsoa, millaisia ongelmia yhden käyttöönoton aikana ilmenee ja korjata ongelmat?

– Tämä on ollut pitkä ja laaja hanke. Toinen vaihtoehtomme oli se, että olisimme pitäneet käyttöönotoista taukoa ensimmäisen Peijaksen sairaalan Apotti-käyttöönoton jälkeen. Sitten tuli kuitenkin jo seuraavia muutoksia. Asiakkaamme olivat sitoutuneet tähän pitkään. Kun Apottia lähdettiin työstämään vuonna 2013, vanhat järjestelmät olivat jo elinkaarensa päässä, eikä käyttöönottoja voitu venyttää. Tämä oli yhteinen päätös, Välimäki kertoo.

Muutama kollegani on kokenut Apotin viimeiseksi pisaraksi.

Kaikki haastateltavat kertovat tuntevansa kollegoja, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa Apotin takia.

Kaikki haastateltavat kertovat tuntevansa kollegoita, jotka ovat vaihtaneet tai ajatelleet vaihtavansa työpaikkaa Apotin takia. Myös muissa IS:n saamissa yhteydenotoissa kerrotaan samoja kokemuksia.

– Muutama kollegani on kokenut Apotin viimeiseksi pisaraksi. He ovat lähteneet töihin paikkaan, jossa Apottia ei ole käytössä. Tiedän myös sellaisia, jotka eivät ole tulleet pääkaupunkiseudulle töihin Apotin takia. Olen itsekin miettinyt asiaa. Tällä hetkellä en voi tehdä työtäni niin hyvin kuin minun pitäisi, terveyskeskuslääkäri kertoo.

– Tunnen monta henkilöä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkaa tai olleet pitkällä sairaslomalla Apotin takia. Olen myös itse harkinnut työpaikan vaihtoa, järjestelmää kehittämässä ollut sote-ammattilainen kertoo.

Toimitusjohtaja Välimäki kertoo kuulleensa ja lukeneensa vastaavia kokemuksia muun muassa Twitteristä.

– En epäile tai kiellä, etteivätkö jotkin työntekijät olisi näin toimineet. On tietysti selvää, että 45 000 käyttäjästä joku vaihtaa joka tapauksessa työpaikkaa ja korona-aikakin osiltaan vaikuttaa kuormittavuuteen. Kun esimerkiksi tarkastellaan Husin henkilöstövaihtuvuutta, eivät tilastot indikoi suurta henkilöstöpakoa ainakaan Apotin takia, Välimäki sanoo.

Eikö Apottia uskalleta arvostella?

Moni haastateltava kiittelee, että Apotti on kyllä kuunnellut palautetta ja järjestelmää on pyritty kehittämään. Vielä toistaiseksi merkittäviä parannuksia ei kuitenkaan heidän mukaansa ole tapahtunut. Ongelma vaikuttaisi olevan siinä, että järjestelmää ei uskalleta arvostella kaikilla työpaikoilla.

– Mitä korkeammaksi hierarkiassa mennään, sitä vähemmän Apotista puhutaan negatiiviseen sävyyn työpaikalla. Hoitajien kesken olemme puhuneet siitä, että hyvin on Husin johto kahvitellut, kun tämmöinen järjestelmä on meille saatu, Husin sairaanhoitaja kertoo.

Apottia kehittämässä ollut sote-ammattilainen yhtyy väitteeseen. Myös terveyskeskuslääkäri kertoo kuulleensa Husin lääkärikollegoilta, että nämä eivät uskalla arvostella järjestelmää.

Lääkäri puolestaan katsoo, että Apotti on sairaaloiden taukohuoneiden kahvipöydissä suosittu keskusteluaihe.

– Onpahan ainakin jokin asia, jonka hankaluudesta kaikki kahvipöydässä istuvat ovat samaa mieltä sukupuolesta, työnkuvasta tai iästä riippumatta, lääkäri sanoo.

Mitä hyvää Apotissa on ja minkä pitäisi muuttua, että järjestelmä olisi toimivampi?

– Maisa-ajanvarausjärjestelmä on hyvä, vaikka vanhemmat ikäpolvet eivät välttämättä osaa vielä käyttää sitä. Olemme tottuneet jatkuvaan potilaskertomukseen, jota Apotti ei tarjoa. Tämä on yksi iso syy toiminnan hidastumiseen, koska Suomessa olemme tottuneet siihen. Aika kuluu etsiessä toisten ammattilaisten tekemiä kirjauksia potilaasta ja uskon, että se tulee johtamaan myös vaara-tilanteisiin. Avainsana on yksinkertaisuus. Muutosten täytyy olla sellaisia, että ne istuvat paremmin suomalaiseen työntekoon, Apottia kehittämässä ollut sote-ammattilainen pohtii.

Terveyskeskuslääkäri näkee, että Apotti toimii toisille työntekijöille paremmin kuin toisille.

– Jotkut lääkärit tekevät strukturoitua työtä, jossa tehdään melko samanlaisia asioita joka päivä. Uskon, että sellaiset lääkärit pitävät Apottia ihan hyvänä järjestelmänä. Mitä enemmän työ on sellaista, että tehdään osastoa, poliklinikkaa, päivystystä ja leikkaussalia, sitä hankalemmaksi järjestelmän käyttö muuttuu. Aika monen asian pitäisi muuttua, että tästä saataisiin vielä hyvä. Toivon, että joku uskaltaisi vain puhaltaa pelin poikki ja vaihtaa Apotin toiseen järjestelmään, terveyskeskuslääkäri vastaa.

– Hirveän vaikea kysymys. Apotti ei ole läpeensä huono, mutta monen asian pitäisi muuttua, että siitä tulisi järkevämpi käyttää. Esimerkiksi potilaan yleisessä näkymässä näkyy todella informatiivisesti tietoja. Myös potilaan lääkitys, perussairaudet ja lääkärin määräykset näkyvät hienosti, jos ne ovat ajantasalla, sairaanhoitaja sanoo.

– Nimenomaan lääkehoito-osion pitäisi muuttua, jotta lääkkeiden määrääminen olisi yksinkertaisempaa, lääkäri katsoo.

Kuvat: Lehtikuva / IS

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?