Suomi vapautuu koronarajoituksista. Hurraa!
Epidemia ei kuitenkaan ole ohi.
Tässä tulee kuivaa virastosuomea, mutta kannattaa silti lukea:
”Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 20−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon vähintään 17 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut.”
Teksti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuoreimmasta tiedotteesta, joka julkaistiin torstaina.
Kannattaako tätä tietoa epäillä? Ei minusta.
Torstain tilastojen mukaan sairaalahoitoa tarvitsevista koronapotilaista 25 on teho-osastolla ja 52 vuodeosastolla. Ikäjakauma on varsin laaja: nuorimmat potilaat ovat noin 20-vuotiaita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa covid-19-potilaita on neljännes kaikista tehohoidon potilaista.
Viranomaisten johtopäätökset näistä tiedoista ovat selkeitä. Mikäli virusta liikkuu rokottamattoman väestön keskuudessa, pysyy sairaalahoidon tarve korkeana koko syksyn, talven ja vielä ensi keväänkin. Suojaamatta on iso osa väestöstä, joka voi sairastua vakavasti.
Tätä ei voi tulkita kuin yhdellä tavalla. Rokottamaton väestönosa on rasite koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Taakka, suorastaan. Ja turha taakka. Rokotuksesta kieltäytyminen on oma valinta, elleivät terveydelliset syyt estä rokotuksen ottamista.
”Virus jää kiertämään keskuuteemme, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Husin johtajaylilääkäri Jari Petäjä avasi ongelmakenttää osuvasti Yle Radio 1:n Ykkösaamussa torstaina. Petäjä pitää oikeana päätöstä avata yhteiskuntaa juuri nyt, vaikka osalla väestöstä ei ole suojaa covid-19-tautia vastaan.
Petäjän logiikka kulkee näin: Virus jää kiertämään keskuuteemme, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta koska koronarokote on tehokas, turvallinen ja suojaava, voi täyden rokotussarjan ottamalla lähes poistaa itseltään riskin vakavalta sairastumiselta. Päätös poistaa rajoitukset on sen vuoksi uskallettava tehdä nyt, sillä muuten yhteiskunnan avautuminen on näköpiirissä vasta vuosien päässä. Rajoitusten poistamista vaatii jo yleinen oikeudenmukaisuus: rokotettu enemmistö ei voi jäädä rokottamattomien panttivangiksi.
– Ei voi olla niin, että vaikka teen kaiken oikein, joudun rajoitusten kohteeksi enkä voi elää normaalia elämää. Joudun jopa kattamaan isoja kustannuksia, jotka seuraavat siitä, että toiset eivät rokotetta ota, Petäjä sanoi.
Täyden rokotussarjan on nyt saanut yli 70 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Paljon riippuu Petäjän mukaan siitä, minkä kokoiseksi rokottamaton kansanosa jää.
– Nykyisessä tilanteessa näyttää siltä, että kansallisesti noin 10 prosenttia koko Suomen tehohoitokapasiteetista on kiinni näiden potilaiden hoidossa. Tämä on kroonisena tilanteena sellainen, että se vaatii vastaavan lisärakentamisen tehohoidon kapasiteettiin. Tässä on merkittävä, jatkuva ja pitkäkestoinen rasite, jonka hinta voidaan lähivuosina laskea sadoissa miljoonissa euroissa hoidon kustannuksina, Petäjä sanoi Ykkösaamun haastattelussa.
Lue lisää: Rauman telakalla todettu tällä viikolla 96 uutta koronatartuntaa
Rokotuskattavuuden nousu on hidastunut huolestuttavasti. Koska yhteiskunta vapautuu, luulee osa väestöstä, ettei rokotteiden ottaminen ole enää tarpeellista. Luulo on väärä.
Miten rokotuskattavuutta sitten saisi vielä hilattua ylöspäin? Tiedottamisella ja helpottamalla rokotuksen ottamista. Pannaan rokotusbussit liikkeelle. Viedään rokotuspisteet kouluihin, oppilaitoksiin, kauppakeskuksiin ja toreille.
Jos tavoiteltua rokotuskattavuutta ei saavuteta ja tautiryvästymiä pukkaa esiin rokottamattomien keskuudessa, voivat rajoitustoimet taas palata takaisin, ainakin alueellisesti. Sairaalahoidon korkea kuormitus jatkuu. Muiden sairauksien hoito viivästyy entisestään, ja hoitovelka kasvaa. Se ei ole hyvä tie.