Viranomainen sekoili valko­poski­hanhien karkotus­kiellossa – maanviljelijä Heikki puuskahtaa: ”Ei ole järjen häivää”

Ely myöntää väärinkäsityksen. Viljelijät pitävät tilannetta absurdina.

27.9.2021 14:47

Poikkeusluvalla viime keväänä tapahtunut valkoposkihanhien karkotus Tohmajärven Värtsilässä Pohjois-Karjalassa johtui väärinkäsityksestä.

Ylitarkastaja Matleena Louhisalmi Varsinais-Suomen ely-keskuksesta myöntää Ilta-Sanomille, että Pohjois-Karjalan ely-keskukselle myönnetty poikkeuslupa ”ei ollut kirjoitettu riittävän yksiselitteisesti ja siihen oli jäänyt mahdollisuus erehtyä lupa-alueesta”.

Pohjois-Karjalan ely-keskus oli hakenut poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen koko maakunnan alueelle. Lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen kertoo ymmärtäneensä luvan niin, että se oli voimassa koko maakunnassa, myös Värtsilän Natura-alueella.

– Kun raportoimme keväisen karkotuksen tuloksista Varsinais-Suomen ely-keskukselle, kävi ilmi, ettei lupa koskenutkaan Natura-alueita. Kesällä sitten sovimme heidän kanssaan, ettei karkotusta näillä alueilla enää syksyllä tehdä.

Värtsilän viljelijöiden mielestä viranomaisten sekoilu lupaprosessissa on käsittämätöntä, suorastaan absurdia.

– Kehen tässä enää luottaa, kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Tämä tuntuu ihan päättömältä, siinä ei ole järjen häivää, puuskahtaa uutta 150 lehmän navettaa Värtsilässä rakentava maanviljelijä Heikki Raerinne.

Hän kertoo keskustelleensa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen kanssa mahdollisuudesta hakea poikkeuslupaa uudelleen. Mutta ellei se onnistu, Raerinne sanoo olevansa itse valmis viemään asian niin pitkälle kuin mahdollista, jopa oikeuteen asti.

– Nykyisen rajauksen mukaan meidän tilan pelloista noin 95 prosenttia on nyt hanhien karkotuskieltoalueella. Tilalla on meneillään iso navettainvestointi ja jokainen peltohehtaari on tarpeeseen.

Valkoposkihanhien karkottaminen rehupelloilta niille varatuille ruokintapelloille pelasti viime keväänä Raerinteen tilan kesän ensimmäisen rehusadon.

– Nyt nurmet ovat mulloksella ja ne on perustettava uudelleen. Satovahinkokorvaukset kattavat osan tuhosta, mutta eivät työtä ja vaivaa, eivätkä kaikkia kulujakaan.

Pohjois-Karjalan ely-keskuksessa ymmärretään viljelijöiden tuska.

– Ymmärrämme viljelijöiden hämmennyksen ja olemme pahoillamme tapahtuneesta. Keväinen karkotus onnistui erittäin hyvin, mutta nyt viljelijät kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan, Mika Pirinen sanoo.

Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt tälle vuodelle 15 700 poikkeuslupaa valkoposkihanhien ampumiseen. Ihmetystä päätöksessä on herättänyt se, ettei ammuttuja lintuja saa käyttää ravinnoksi. Ne on joko jätettävä pelloille tai hävitettävä joko polttamalla tai hautaamalla.

Ylitarkastaja Louhisalmen mukaan kielto käyttää hanhia ihmisravinnoksi perustuu luonnonsuojelulakiin. Ilman poikkeuslupaa laki kieltää rauhoitettujen lintujen haltuunoton syömistä varten.

– Valkoposkihanhien ampumiseen myönnettyjen poikkeusten tavoitteena on viljelyvahinkojen estäminen. Vahinkojen estäminen ei kuitenkaan edellytä valkoposkihanhien syömistä. Lintujen hallussapitoon syömistä varten ei siksi ole mahdollista myöntää poikkeuslupaa, kun tavoitteena on satovahinkojen estäminen, kirjoittaa Louhisalmi sähköposti­vastauksessaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?