Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi pari vuotta sitten listan kriittisistä haasteista, jotka uhkaavat ihmiskunnan terveyttä.
Top 10 -lista on valaiseva. Huomatkaa, että se on julkaistu ennen koronapandemiaa.
1. Ilman saastuminen ja ilmastokriisi. 2. Ei-tarttuvat sairaudet, kuten syöpä, diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. 3. Maailmanlaajuinen influenssaepidemia. 4. Haavoittuvat elinympäristöt: perusterveydenhuollon puute luonnontuhojen ja konfliktien keskellä asuville väestöille. 5. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat. 6. Ebola ja muut erittäin vaaralliset taudinaiheuttajat. 7. Heikko perusterveydenhuolto köyhimmissä maissa. 8. Rokotevastaisuus. 9. Denguekuume, joka sairastuttaa satoja miljoonia ihmisiä vuodessa. 10. Hiv/aids.
Kiinnittäisin huomiota kohtiin 1, 3 ja 8: ilmastokriisi, influenssaepidemia ja rokotevastaisuus.
Ilmastokriisi ei ole tulevaisuuden murhe. Se on tässä ja nyt, kertoo Suomen ilmastopaneelin hälyttävä ja hyvin konkreettinen raportti.
Lue lisää: Raportti: Näin konkreettisesti ilmastonmuutos vaikuttaa sinun alueellasi
Ilmastopaneelin tutkijat kehottavat Suomea varautumaan sään ääri-ilmiöihin, erityisesti rankkasateisiin ja tulvien lisääntymiseen. Raportin keskeinen viesti on se, että päästövähennysten lisäksi Suomen pitää jo ryhtyä sopeutustoimiin ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi.
Kohta 3 eli maailmanlaajuinen hengitystietaudin epidemia on uhkakuva, joka toteutui. Epidemian aiheutti kuitenkin koronavirus, ei influenssavirus.
Kohdan 8 uhkakuva, rokotevastaisuus, on sekin tullut konkreettisella tavalla esille. Sekä maailmalla että meillä. Korona on Suomessa tällä hetkellä rokottamattomien epidemia. Se näkyy sairaaloissa.
– Olemme hoitaneet syksyn aikana edelleen koronapotilaita, ja käytännössä kaikki ovat olleet rokottamattomia. Kun tiedämme, että rokotteita on saatavilla, jokainen tehohoitoon päätyvä rokottamaton tuntuu turhalta, sanoi tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula Jorvin sairaalasta Helsingin Sanomille.
Rokotevastaiset ovat siis uhka itselleen, mutta he ovat uhka myös muille.
Kun virusta kiertää rokottamattomien parissa, se voi tarttua haavoittuviin riskiryhmiin, joille rokotteet eivät nosta yhtä hyvää immuunivastetta kuin perusterveille. Kuten iäkkääseen väestöön. Korona voi harvinaisissa tapauksissa tarttua myös rokotettuihin. Siksi viruksen kierto pitää saada poikki nostamalla rokotuskattavuus riittävän korkeaksi. Tämä on loppujen lopuksi varsin yksinkertaista päättelyä.
Suomen tavoitetta yli 80 prosentin rokotuskattavuudesta 12 vuotta täyttäneessä väestössä on kaikesta tiedosta ja viisaudesta huolimatta vaikea saavuttaa. Se on huolestuttavaa ja surullista.
”Skeptisyys on hyvä ulottaa myös omaan ajatteluun.
Sitten ovat nämä ilmastonmuutoksen kieltäjät. Rokotusvastaisten tapaan hekään eivät usko tieteelliseen tutkimukseen. He kiroavat Ilmastopaneelin ja poliitikot, jotka ajavat ilmastokriisin torjumiseksi tarvittavia päästöleikkauksia. He vihaavat ja pilkkaavat. Heidän mukaansa ”vihervasemmisto” pelastaa nyt maailmaa kieltämällä Mansikin piereskelyn navetassa.
Skeptismi, epäily, on terveenä ilmiönä hyve. Se kannustaa arvioimaan tietoa kriittisesti. Skeptisyys on kuitenkin hyvä ulottaa myös omaan ajatteluun. On hyvä kysyä itseltään, osaanko muuttaa näkemyksiäni, kun todistusaineisto muuttuu.
Ilmastodenialismilla ja rokotevastaisuudella on paljon yhteistä. Molemmat ilmiöt ovat uhka. Molempiin liittyy salaliittoteorioita, jotka kumpuavat usein tahallisesti levitetystä väärästä tiedosta. Tällaiset kampanjat ovat joskus täysin tietoisia yrityksiä levittää eripuraa ja jakaa yhteiskuntaa.
On hyvä kysyä itseltään: Osaanko erottaa tahallisen disinformaation tieteellisin menetelmin tutkitusta tiedosta? Jos levitän disinformaatiota eteenpäin, ketä silloin palvelen?
Lue lisää: YK:lta synkkä ilmastoennuste: maapallon lämpötila voi nousta jopa 2,7 asteella
Tieteen näkemys ilmastonmuutoksesta on hyvin selkeä: ilmaston lämpeneminen 1,5 astetta esiteollisen ajan keskiarvosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vahingoittavat terveyttä tuhoisasti. Vahinko on peruuttamatonta. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat haitat kohdistuvat eniten kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin: lapsiin, vanhuksiin, etnisiin vähemmistöihin, köyhiin ja perussairaisiin. On paljon halvempaa torjua ilmastonmuutosta kuin korjata sen seurauksia.
YK:n seuraava ilmastokokous COP26 alkaa Glasgow’ssa lokakuun lopussa ja kestää kaksi viikkoa. Ne ovat tärkeät kaksi viikkoa. Uusia sitoumuksia ja toimia tuhon välttämiseksi tarvitaan kiireellisesti.
Koronakriisi alkaa jo helpottaa. Elämä vapautuu, jos rokotuskattavuus saadaan riittävän ylös.
Nyt on aika kohdistaa huomio ilmastokriisiin, jonka vaikutukset ovat tänä vuonna olleet dramaattisia ja näkyviä.
Kasvakaa jo ihmisiksi, kieltäjät ja vastustajat.
