Vieraskielisten joukossa leviää väärää tietoa koronarokotteesta – asiantuntijat huolissaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vieraskielisten joukossa leviää väärää tietoa korona­rokotteesta – asiantuntijat huolissaan

Vieraskielisten rokotekattavuus huolestuttaa asiantuntijoita. Osasyy matalaan rokotekattavuuteen on maahanmuuttajayhteisöissä kiertävät paikkaansapitämättömän väitteet rokotteen haitoista. Monihelin toiminnanjohtaja sanoo, että vasta-argumentteja väärään tietoon täytyy olla myös eri äidinkielillä.

18.9. 7:30

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi tiistaina, että alueella on tällä hetkellä rokottamattomien ja erityisesti vieraskielisten rokottamattomien koronaepidemia. Valtaosa sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutuneista on Tyksin mukaan rokottamattomia vieraskielisiä.

Vieraskielisillä viitataan Suomessa asuviin, jotka puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Turun monikulttuurisuusneuvoston entinen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Muhis Azizi kertoi Ylen haastattelussa, että maahanmuuttajien keskuudessa leviää disinformaatiota rokotteesta.

Hän on kuullut väitteitä, joiden mukaan koronarokote vähentää miehisyyttä, aiheuttaa lapsettomuutta tai vaikuttaa esimerkiksi sydämen toimintaan. Koronarokotteen ottaminen liitetään myöhemmin tapahtuvaan kuolemaan, vaikka todisteita yhteydestä ei ole.

– Osassa maahanmuuttajayhteisöjä kiertää laajalti disinformaatiota koronarokotteesta. Tällä hetkellä ihmisten tietoisuuteen uppoavat enemmän ulkomailta peräisin olevat koronarokotteen väitetyt haitat kuin hyödyt. Osa väestä myös pelkää sitä, ettei rokotetta ole tutkittu tarpeeksi ja se kehitettiin nopeasti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen tietää hyvin kyseisen ongelman.

Hän kertoo, että karkeasti puolet Husin alueella sairaalahoitoon joutuvista koronapotilaista on vieraskielisiä. Väestöryhmä on yliedustettuna myös kaikissa tartunnoissa, joista noin 40 prosenttia todetaan vieraskielisillä. Testeihin hakeudutaan kantaväestöä vähemmän, ja rokotekattavuus on matalampaa.

– Vieraskielisten ryhmä on selvästi tässä tilanteessa haavoittuvaisempi, ja siitä ollaan huolissaan. He ovat myös muunkieliselle informaatiolle enemmän alttiita, ja vaikka informaatiota pyritään jakamaan heille omalla kielellään, se tavoittaa heitä vähemmän.

Järvinen tietää muun muassa sitkeästi leviävästä väärästä tiedosta, että rokote aiheuttaisi lapsettomuutta. Hän huomauttaa, että erikielisissä yhteisöissä saattaa myös liikkua tietoa muista, ulkomailla käytössä olevista rokotteista. Esimerkiksi venäläisissä rokotekannoissa näkyy myös laajemmin vähäisempi luottamus viranomaisiin.

Abdirahim Hussein on aiemmin toiminut Sdp:n kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Monikulttuuri-, maahanmuuttaja- ja kotoutumista tukevien järjestön verkosto Monihelin toiminnanjohtaja Abdirahim Hussein on keskustellut monien koronarokotteen ottamista empivien vieraskielisen kanssa. Hänen mukaansa yleensä taustalla on epävarmuus eikä niinkään rokotteen vastustaminen. Tuntuu turvallisemmalta olla ottamatta rokotetta kuin ottaa se.

– Ihmiset kertovat meille sieltä täältä, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa rokotteista ja siitä, minkälainen vaikutus sillä on terveyteen nyt ja tulevaisuudessa. Nämä kaikki ovat tietysti yksittäisiä ihmisiä.

Suuri joukko vieraskielisiä on toki ottanut koronarokotteet, mutta jotta rokotekattavuus saataisiin nousemaan, istuu Hussein itsekin ongelmaa ratkomaan pyrkivässä työryhmässä. Ihmisille halutaan kertoa, että on turvallista, terveellistä ja koko yhteiskunnan näkökulmasta oikein ottaa rokote.

– Kun itse lähdin selvittämään, miksi vieraskieliset ihmiset eivät ole ottaneet rokotetta, kävi ilmi, että kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa. He vaan kuulevat, että rokotuksia on, ja näkevät erilaisia jaettuja disinformaatiosivuja.

Sosiaalisessa mediassa liikkuu disinformaatiota rokotteen vaaroista. Myös Hussein on kuullut paikkansa pitämättömistä lapsettomuusväitteistä.

Hänellä on kolme ehdotusta tilanteen parantamiseen.

Ensinnäkin tietoa täytyy olla saatavilla eri kielillä, jotta se saavuttaa kaikki. Ei riitä, jos tieto on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Toiseksi esimerkin voima vakuuttaa tehokkaasti. On rohkaisevaa nähdä, miten tunnetut vieraskieliset ottavat rokotteen.

– Se näyttää, että tämä on turvallista ja oikein, eikä tästä ole minkäänlaista haittaa. Olen yksi niistä, joka on ottanut ja myös laittanut siitä juttua. Aika paljon ystävät ja tuttavat ovat sen jälkeen laittaneet viestiä, että mekin mennään nyt ottamaan rokote.

Kolmanneksi Hussein sanoo, että disinformaatiota täytyy purkaa myös eri kielillä.

– Muillakin kielillä täytyy purkaa (disinformaatiota), että tämä ei pidä paikkaansa. Voisi miettiä, mikä tällä hetkellä on disinformaation top 10 ja kertoa kampanjassa, miksi ne eivät pidä paikkaansa.

Eri kieliryhmien keskuudessa kulkee pitkälti samoja paikkansa pitämättömiä väitteitä koronarokotteista.

– Jos ihmiset kaipaavat vasta-argumenttia omalla äidinkielellään ja sitä ei löydy, on hirveän vaikea tyrmätä disinformaatiota.

Moniheli on jakanut tietoa koronarokotteista eri kielillä muun muassa sosiaalisen median kanavissa ja on mukana Suomen Punaisen Ristin vetämässä monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän koordinaatiohankkeessa, jonka materiaaleja aletaan jakaa ensi viikolla.

Keväällä tehtiin selvitys vieraskielisten ikääntyneiden rokoteasenteista, ja sen tulokset olivat samansuuntaisia. Noin puolet vastanneista aikoi ottaa koronarokotteen ja neljännes suhtautui rokotteen ottamiseen kielteisesti. Tärkein peruste kieltäytymiselle oli epäily rokotteen turvallisuudesta.

Venäjänkieliset vastaajat nostivat usein esille venäläisen Sputnik V -rokotteen, ja kiinankieliset vastaajat pohtivat Kiinassa valmistettuja rokotteita.

Pop up -rokotepiste Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisassa perjantaina.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat pyrkineet oikomaan vääriä käsityksiä koronarokotteesta maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Yhteistyö on erittäin tärkeää, ja aloite on usein tullut asiassa aktiivisilta järjestöiltä, Asko Järvinen sanoo.

Helsingin kaupunki tiedottaa koronavirusepidemiasta suomen ja ruotsin lisäksi viroksi, venäjäksi, somaliksi, arabiaksi ja englanniksi, jotta tieto saavuttaisi kaikki. THL:llä on verkossa tietoa edellä mainittujen kielten lisäksi muun muassa turkiksi, kiinaksi, persiaksi, kurdiksi, albaniaksi thaiksi ja vietnamiksi.

Uusilla rokotuspisteillä pyritään tekemään rokotuksen ottamisesta entistä helpompaa. Ensimmäisen ja toisen koronarokotteen voi hakea ilman ajanvarausta yhdeksästä niin sanotusta pop up -rokotepisteestä ympäri Helsinkiä. Espoossa vastaavia rokotepisteitä on perustettu neljä. Myös Vantaalla on useita rokotepisteitä, joilla ajanvarausta ei tarvita.

Järvinen huomauttaa, että pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla rokotekattavuus on kaikkein matalin. Hänen käsityksensä on, että se johtuu osin muita matalammasta ikärakenteesta ja suuresta vieraskielisten osuudesta. Viime vuonna 21,6 prosenttia vantaalaisista oli vieraskielisiä.

THL:n mukaan 20–24-vuotiasta vantaalaisista vain 44,8 prosenttia on saanut molemmat rokotteet, eikä ensimmäistä rokotetta ole ottanut kuin 67,9 prosenttia ikäryhmästä. 16–19-vuotiaat ovat ottaneet ensimmäisen rokotteet useammin kuin 20–24-vuotiaat.

Koronarokotteet ovat maksuttomia. Järvinen sanoo, että vieraskielisten ryhmien lisäksi ollaan huolissaan kaikista muista väestöryhmistä, joissa rokote on otettu muita harvemmin.

Koronavirus on näyttänyt muun muassa viime viikkoina Kanadan Albertan provinssissa, että suhteellisen pieni ryväs matalan rokotekattavuuden alueella voi johtaa tilanteeseen, jossa sairaalat ovat niin täynnä, ettei ole varmaa, pystytäänkö kaikkia potilaita hoitamaan.

Pääkirjasto Kaisan eteen asetetussa julistetelineessä rokotepisteestä kerrotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi syyskuun alussa, että koronapandemia on vaikuttanut poikkeuksellisen paljon maahan muuttaneisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomailla syntyneiden, Suomessa asuvien keskuudessa muun muassa epidemian aiheuttamat huolet, lisääntynyt yksinäisyys ja univaikeudet sekä vähentynyt toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan olivat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin.

Neljäsosa tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista kertoi, että koronaepidemia on heikentänyt heidän taloudellista tilannettaan melko paljon tai hyvin paljon. Koko väestössä vastaava osuus oli kuusi prosenttia.

Tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg toteaa tiedotteessa, että havainto on huolestuttava, sillä maahan muuttaneiden taloudellinen tilanne on usein keskimääräistä heikompi muutenkin.

– Vaikeat kokemukset kasaantuvat usein ihmisille, jotka ovat jo entuudestaan heikommassa sosiaalisessa asemassa, Skogberg toteaa.

Maahan muuttaneet kokivat terveytensä ja elämänlaatunsa heikommaksi ja enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin koko väestö.

Maahanmuuttajaväestöstä 36 prosenttia kertoi yksinäisyyden lisääntyneen epidemia-aikana, kun koko väestössä 28 prosenttia kertoi lisääntyneestä yksinäisyydestä. Samaan aikaan maahan muuttaneiden keskuudessa kuusi prosenttia kertoi yksinäisyyden vähentyneen.

Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan on vähentynyt korona-aikaan 38 prosentilla tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista (koko väestössä 30 %), minkä lisäksi 20 prosentilla toiveikkuus tulevaa kohtaan on kasvanut (koko väestössä 7 %).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?