Tällaista vihapostia korona-asiantuntijat saavat – ”Ilmeisesti ajat ovat muuttuneet”

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan viestejä tulee laidasta laitaan, ja usein ne ovat tulkinnanvaraisia. Joistakin hän on tehnyt myös rikosilmoituksia. Suoria tappouhkauksia Nohynek ei ole saanut.

– On sellaisia, missä kerrotaan, että ”sinut viedään Nürnbergin oikeuteen” tai ”sinut tullaan haastamaan oikeuteen”. On erilaisia lauseita, jotka ihmiset voivat tulkita eri tavoin: ”toivoisin, että sinua ei olisi olemassa” tai ”et ole pätevä tehtävääsi”, Nohynek kertoo.

Sähköpostin lisäksi Nohynek on saanut viestejä myös sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.

– Sellaiset, jotka ovat herjaavia, tai jos suuhuni on laitettu asioita, joita en ole sanonut, ja sitten niitä pyöritellään somessa, olen toimittanut turvallisuuspäälliköllemme tiedoksi ja toimeksi.

– Tämän hetkinen työmäärä itselläni on sellainen, että en juuri ehdi niitä käydä katsomassa ja lukemassa. Vaikka minut tägättäisiin johonkin Twitterissä, niin työrauhan säilyttämiseksi voi olla parempi, ettei käy lukemassa niitä.

Hanna Nohynek on laatinut rikosilmoituksia muun muassa herjaavista viesteistä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkisuudessa esiintyminen ei ole Nohynekille uutta, vaan hän on antanut asiantuntijana haastatteluja monet kerrat ennen koronaakin muun muassa influenssaan liittyen ”silloin, kun se asiaan kuuluu”.

– Ajattelin, että se menisi koronankin suhteen näin, mutta ilmeisesti ajat ovat muuttuneet. Korona on aiheena niin paljon herkempi ja mielipiteitä herättävä. Ymmärrän hyvin, että se poikii myös tällaista ääriajattelua. Lääkärinä myös ymmärrän, että ihmisillä voi olla paha olla, ja se paha olo on kohdistettava johonkin, mutta en sitä tietenkään voi hyväksyä, että yksittäisiä asiantuntijoita maalitetaan.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi Ylen Toivomus-ohjelmassa saaneensa pandemian aikana kansalaisilta runsaasti kriittisiä viestejä. IS:lle Järvinen luonnehtii viestejä solvauksiksi.

– Useimmat tulevat sähköpostilla, joitakin tulee kirjeitsekin. Enemmän ehkä tällaista solvaavaa ja alatyylistä kielenkäyttöä. On myös asiallisesti annettua palautetta, jossa ollaan eri mieltä, Järvinen sanoo.

Lue lisää: Husin Asko Järvinen kertoo Ylellä korona­pandemian synnyttämästä lieveilmiöstä

Osa viesteistä on ollut Järvisen mukaan uhkaavaan sävyyn kirjoitettuja, mutta ei varsinaisia uhkauksia. Järvinen ei ole itse kokenut oloaan uhatuksi, eikä hän ole myöskään nähnyt tarvetta tehdä viesteistä rikosilmoituksia. Sosiaalista mediaa Järvinen ei käytä, joten siellä käydyistä keskusteluista hänellä ei ole tietoa.

Asko Järvinen on huolissaan nykypäivän keskustelukulttuurista. Kuva: Olivia Ranta / Lehtikuva

Järvinen kertoo saavansa niin paljon sähköpostia päivittäin, ettei ehdi lukemaan edes kaikkia asiallisia viestejä. Osa viesteistä on puhtaasti solvaavia, osasta käy ilmi kirjoittajan huoli ja pelko oman taustaryhmänsä tartunnan mahdollisuudesta.

– Niitä tulee enemmän aina, kun on ollut julkisuudessa. Usein ne liittyvät siihen, että esittää jonkin asian lievennystä tai muutosta, ja osa ihmisistä pelkää.

Järvisen mukaan viestivyöry kuvastaa sitä, miten voimallisesti ihmiset ovat eläneet tilannetta, ja miten koronavirus on vaikuttanut kaikkien elämään. Hän on huolissaan nykypäivän keskustelukulttuurista.

– Kirjoitetaan viestejä, mitä tuskin sanottaisiin suoraan nenätysten, ainakaan selvin päin. Minusta se on yksi huolestuttava piirre tässä ajassa. Jos tämä on meidän tapa viestiä ja reagoida, niin aika hankalaa on löytää yhteiskunnallista yhteisymmärrystä asioihin.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, että yhteydenotot ovat lisääntyneet koronan myötä. Hänen mukaansa suurin osa viesteistä on kuitenkin asiallisia. Järvisen tavoin myöskään Rämet ei ole sosiaalisessa mediassa, joten viestit tulevat pääosin sähköpostitse.

– Heillä on joku, tyypillisesti nyt koronarokotteeseen liittyvä kysymys. Tosi paljon on tullut tällaista, että on haluttu lisätietoa jostain asiasta, ja niihin olen pyrkinyt, sen mukaan mitä pystyn, vastaamaan tai neuvomaan, Rämet sanoo.

Mika Rämet ei ole huolissaan saamistaan asiattomuuksista. Kuva: Timo Heikkala / Lehtikuva

– Kyllä varmaan tänä päivänä monessakin asiassa, jos on vähän näkyvämmin esillä, tulee sitä toisenlaistakin palautetta, mutta sen olen ajatellut liittyvän tähän työnkuvaan. Aihe on sellainen, joka herättää tuntemuksia. Ja se on tietenkin hyvin tiedossa, että on olemassa tämä aktiivinen rokotekriittisten joukko, joka pyrkii omaa näkemystään aika päättäväisestikin tuomaan esille.

Myöskään Rämet ei ole ollut huolissaan omasta turvallisuudestaan tai kokenut saamiaan viestejä uhkaaviksi.

– Enemmän on mietityttänyt hyvän maun ja asiallisuuden rajat kuin olisi jotain sellaista, josta olisi ollut erityisen huolestunut.