Kolmatta rokotuskierrosta valmistellaan pikavauhtia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kolmas rokotus­kierros käyntiin näillä ryhmillä jo loka­kuussa? STM valmistelee asiaa ”pikaisella aika­taululla”

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että annoksia päästäisiin jakamaan jo ensi kuussa.

Ensimmäisenä kolmannen rokotteen saisivat vakavasti immuunipuutteiset henkilöt. Seuraavana vuorossa olisivat lyhyellä 3–4 viikon annosvälillä rokotteen saaneet henkilöt.

15.9. 20:24

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää kolmansien koronarokotuksien jakamisen aloittamista mahdollisimman pian. Asia on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsittelyssä, josta se etenee myöhemmin valtioneuvoston päätettäväksi.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että kolmansia rokotteita päästäisiin jakamaan vakavasti immuunivajavaisille jo lokakuussa. Hänen mukaansa asia ei jää kiinni ainakaan rokotteiden määrästä, niitä on saatavilla riittävästi.

– Pullonkaula on erilaiset juridiset seikat, joita täytyy arvioida ja tehdä mahdollisesti asetusmuutoksia. On myös muistettava, että EU:ssa yhdelläkään lääkeviranomaisen hyväksymällä koronarokotteella ei ole vielä myyntilupaa kolmansille annoksille, Nohynek sanoo.

Mahdollisilla asetusmuutoksilla Nohynek viittaa valtioneuvoston 22. joulukuuta 2020 antamaan asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Siinä on määritelty rokotusjärjestys, josta THL:n nyt esittämä järjestys poikkeaa. THL:n oikeudellisen arvion mukaan asetusmuutos on tarpeellinen.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että kolmannet rokotukset päästäisiin aloittamaan jo lokakuussa.

Euroopan lääkevirasto EMA ei ole vielä myöntänyt myyntilupaa kolmannen annoksen käytölle, mutta jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus tehdä tutkittuun tietoon perustuvia itsenäisiä ratkaisuja lääketieteellisin ja kansanterveydellisin perustein. THL:n mielestä näyttö kolmannen annoksen tarpeesta tietyille erityisryhmille on niin vahva, että rokottaminen voitaisiin aloittaa heti ja siten välttää tarpeettomia sairastumisia ja sairaalahoitoja.

STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen vastasi Ilta-Sanomien esittämiin kysymyksiin sähköpostitse. Hän ei kommentoinut asetusmuutosten tarpeellisuutta tai sitä, milloin kolmansia annoksia päästäisiin jakamaan.

– STM valmistelee asiaa parhaillaan yhteistyössä THL:n kanssa mahdollisimman pikaisella aikataululla, Virolainen-Julkunen sanoo.

STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkusen mukaan asiaa valmistellaan mahdollisimman pikaisella aikataululla.

THL on laatinut STM:lle lausunnon asiasta 3. syyskuuta ja lausuntoon liittyvän lisäselvityksen 10. syyskuuta. Lausunnossaan THL esittää, että ensimmäisenä kolmannen rokoteannoksen saisivat ne 12 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat taudin tai lääkityksen vuoksi syvästi immuunivajavaisia. Heitä on THL:n arvion mukaan noin 90 000.

Lausunnossa todetaan, että vakavasti immuunipuutteisen henkilön vaste kahden rokoteannoksen sarjalle jää usein puutteelliseksi, joten kyseessä ei ole tehosteannos rokotteen vähenevän tehon vuoksi. Tälle ryhmälle kolmannen annoksen antamista suositellaan vähintään kahden kuukauden kuluttua toisen annoksen saamisesta.

– Alun perin näille potilasryhmille optimaalinen rokotussarja olisi kolme rokotusannosta noin kahden kuukauden välein annettuna, lisäselvityksessä tarkennetaan.

Käytännön työn helpottamiseksi THL määrittelee immuunipuutteisten henkilöiden ryhmän tarkemmat kriteerit diagnoosikoodeja käyttäen. Nohynekin mukaan lista koodeista on jo olemassa.

He kuuluvat vakavasti immuuni­puutteisten ryhmään

  • Kiinteän elimen siirron saaneet.

  • Allogeenisen kantasolunsiirron alle kolme vuotta sitten saaneet ja myös, jos GVH-lääkitys on edelleen käytössä.

  • CAR-T hoidon saaneet.

  • Vaikeaa synnynnäistä immuunipuutosta sairastavat.

  • Syövän solunsalpaajahoitoa vuoden sisällä saaneet ja B- tai T-lymfosyyttien toimintaan tai määrään vaikuttanutta vasta-ainehoitoa kahden vuoden sisällä saaneet.

  • Autoimmuunisairauksiin voimakkaita biologisia lääkkeitä (erityisesti rituksimabia) saavat.

  • Dialyysipotilaat ja vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa (GFR < 15) sairastavat.

  • HIV- ja AIDS-potilaat, joilla CD4-solujen määrä on alle 200.

  • Ne, joilla on muu yllä oleviin tiloihin verrattava vaikea-asteinen immuno­suppressiivinen tila lääkärin arvion perusteella.

Lähde: THL

Seuraavana vuorossa ovat ne sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä ne erityisen suuren riskin henkilöt, joille kaksi rokoteannosta annettiin 3–4 viikon annosvälein koronarokotusohjelman alkaessa joulukuusta 2020 helmikuuhun 2021. Heitä on THL:n arvion mukaan noin 50 000.

THL:n mukaan tähän ryhmään kuuluu terveydenhoitohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden diagnostiikassa ja hoidossa, sekä erityisen suuren riskin henkilöitä, kuten hoivakotien iäkkäitä asukkaita sekä heitä hoitavaa henkilökuntaa.

Heidän tapauksessaan kyseessä on tehosteannos, jonka perusteina ovat muun muassa kahden annoksen lyhyt antoväli, toisesta annoksesta kulunut pitkä aika ja rokotteen vähitellen hiipuva teho. Lisäksi tehostetta perustellaan iäkkäiden erittäin suurella riskillä saada vakava tautimuoto ja kyseessä olevien terveydenhoidon ammattilaisten keskeisellä osuudella koronapotilaiden hoidossa.

– Kolmas rokoteannos voidaan tähän ryhmään kuuluville antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika eli vähintään 6 kuukautta, jotta tehosteannoksesta saadaan riittävän hyvä immunologinen hyöty, THL:n lausunnossa sanotaan.

THL ei toistaiseksi ehdota kolmannen rokoteannoksen jakamista muille väestöryhmille. Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä käsittelee asiaa mahdollisesti jo syyskuun aikana.

THL ei esitä täsmällistä rokotusjärjestystä toisessa ryhmässä rokotettavien, eli 3–4 viikon välein rokoteannoksensa saaneiden, ryhmien välille tai sisälle, vaan rokoteannoksia voidaan antaa yhtä aikaa näille ryhmille, kunhan se rokotemäärät huomioiden on mahdollista.

– On kuitenkin varmistettava, että kolmansien annosten antaminen ei missään tapauksessa hidasta käynnissä olevien ensimmäisten ja toisten rokotusten antamista, lausunnossa todetaan.

Toistaiseksi THL ei ehdota kolmannen rokoteannoksen jakamista muille väestöryhmille. Syyskuun alussa päivätyn lausunnon mukaan THL ja Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä (Krar) käsittelevät tätä tarvetta jo syyskuun aikana sekä Suomesta että muista maista kertyvän tutkimustiedon valossa.

Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan suojatehon keston seurantatietojen keruu on tällä hetkellä käynnissä, mutta hän ei osaa vielä luvata, milloin Krar seuraavan kerran käsittelee asiaa. Hän huomauttaa, että kaksi rokotetta tarjoaa edelleen erittäin hyvän suojan muille kuin immunovajavaisille henkilöille.

– Kaikilla muilla vakavan taudin esto on edelleenkin hyvä, vaikka on rokotuksilla on ollut 3–4 viikon annosväli. Teho toki hiipuu, mutta edelleen ollaan vielä hyvällä tasolla, Nohynek sanoo.

Nohynekin mielestä tehosteannoksen kanssa ei nykytiedon valossa ole syytä kiirehtiä. Avoimia kysymyksiä on paljon, ja vastauksia saadaan sitä mukaa, kun tutkimustieto lisääntyy. Yksi tällainen seikka on rokotetun henkilön reagoiminen luonnonvirukseen.

– Jos on kaksi annosta saatuna ja kohtaat koronaviruksen, niin riittääkö se tehostamaan pidempiaikaiseen suojaan? Paljon on vielä tärkeitäkin kysymyksiä, joihin meillä ei ole vastauksia, mutta onneksi samojen asioiden kimpussa tehdään työtä niin Suomessa kuin ympäri maailmaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?