Ahvenanmaalaisten perhosten sisuksista löytyi yllättävä piirre - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkimus nousi kansainväliseksi uutiseksi: Ahvenanmaalaisten perhosten sisuksista löytyi yllättävä piirre

Tuore tutkimus paljasti, että hyvin herkkä täpläverkkoperhosten kanta on kestänyt kolmen erilaisen tappavan loisen hyökkäykset Ahvenanmaalla.

Täpläverkkoperhonen.

15.9. 9:48

Perhosten tutkiminen Ahvenanmaalla johti hämmästyttävään tulokseen. The Guardian kertoo, että täpläverkkoperhosten (Melitaea cinxia) tutkimus paljasti, että perhosen toukkien sisällä elää toistensa kanssa kilpailevia loisia.

Tutkimuksen alkuperäinen tavoite oli selvittää, miten täpläverkkoperhosten levittäytyminen Ahvenanmaalle tapahtuu. Suomessa lajia tavataan vain Ahvenanmaalla. Lajia on Suomessa suojeltu siirtoistutuksin, joista osa on onnistunut hyvin ja luonut pysyviä, lisääntyviä osapopulaatioita.

Täpläverkkoperhonen viettää suuren osan elämästään toukkana, toukkaryhmän kutoman seittipesän sisällä.

Täpläverkkoperhoset ovat maailmankuuluja, sillä tunnettu suomalainen ekologi Ilkka Hanski tutki ja kehitti metapopulaatioteoriaa juuri Ahvenanmaan täpläverkkoperhosia tutkimalla.

Täpläverkkoperhosen genomia tutkinut tutkimusryhmä kuvattuna Helsingin Viikissä vuonna 2014.

Perhoset käyvät käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, jossa munasta tulee toukka ja vasta kotelosta nousee aikuinen perhonen.

Tutkijoiden mukaan perhosen toukkien sisällä oli loispistiäisiä (Hyposoter horticola), jotka ehtivät kehittyä ennen kuin täpläverkkoperhoset.

Todettiin, että näiden pienien pistiäisten sisällä asui puolestaan toinen vielä pienempi loinen, joka tunnetaan nimeltään Mesochorus stigmaticus. Tämä tunnisti loisitun perhostoukan ja työnsi munansa perhostoukan sisällä elävään loistoukkaan. Mesochorus stigmaticus alkoi elää loistoukan sisällä.

Samaan ketjuun liittyi myös Wolbachia pipientis -bakteeri. Selvisi, että Hyposoter horticola -pistiäiset välittävät jälkeläisilleen tätä bakteeria.

Guardian kertoo, että suurin yllätys Helsingin yliopiston Anne Duplouyn johtamalle tutkimusryhmälle oli se, että tämä eri loisten sisäkkäinen paljastuminen ei ole kokonaan tuhonnut täpläverkkoperhosten kantaa Sottungan kunnassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Loiset paljastuivat toistensa sisältä venäläisten maatuska-puunukkejen tapaan.

Pienet elinympäristöt ja niillä elävät pienet populaatiot ovat itsessään todella herkkiä sukupuutoille, mutta verkostossa, metapopulaatiossa, jotkin osapopulaatiot aina pysyvät hengissä. Ne voivat levitä tyhjentyneille alueille.

Helsingin yliopiston sivuilla kerrotaan, että täpläverkkoperhonen on muodostunut vuosien saatossa metapopulaatioteorian mallilajiksi. Sen avulla on kehitetty sovelluksia, joita voidaan käyttää hyväksi muun muassa luonnonsuojelubiologiassa. Täpläverkkoperhonen on kolmas perhoslaji maailmassa, josta on olemassa koko perimän emäsjärjestys ja korkealaatuinen geneettinen kartta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?