Vaikea hyttyskesä levitti pogostantautia ympäri Suomea – tällaiset ovat oireet - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vaikea hyttyskesä levitti pogostantautia ympäri Suomea – tällaiset ovat oireet

Yli 150 suomalaista on sairastunut tänä vuonna hyttysten levittämään pogostantautiin, jonka oireisiin kuuluvat ihottuma ja nivelkivut.

Hyttyset levittävät pogostantautia. Tyypilliseen taudinkuvaan kuuluvat laaja punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut.

15.9. 6:00

Loppukesän hyttysille sieni- tai marjametsässä tänä vuonna altistunut ihminen voi saada ikävän taudin, joka alkaa tavallisesti kutiavalla kokovartaloihottumalla.

Hyttyset kuuluvat Suomen kesään, ja tänä vuonna hyttysiä oli paljon. Terveyskirjasto Duodecim kertoo, että osa hyttysistä levittää virusinfektioita. Yksi näistä taudeista on pitkäaikaisia kipuja aiheuttava pogostantauti. Hyttysten levittämä Sindbis-virus tekee ensin muutamaksi päiväksi pienipunapilkkuisen, vähäoireisen ihottuman. Sitten alkavat nivelkivut.

– Tänä vuonna on todettu jo 151 tapausta, mikä on paljon verrattuna aikaisempiin vuosiin, Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti kertoo Ilta-Sanomille.

Hän on tutkinut tautia pitkään. Tilastojen perusteella tästä vuodesta voi tulla hänen mukaansa pahin vuosikymmeneen.

– Todettujen tartuntojen määrä voi kasvaa, sillä tartuntoja todetaan eniten elo-syyskuussa.

Vuosi 2012 oli edellinen runsas pogostantautivuosi. Silloin tartuntoja oli 189 kappaletta.

Taudin toteaminen alkaa oireista ja varma diagnoosi saadaan vasta-ainetestillä. Veressä on yleensä vasta-aineita taudin alkupäivinä, jolloin yksi veritesti on riittävä. Joskus tarvitaan uusi testi viikkoa myöhemmin. Jos sekin on negatiivinen, kyseessä ei ole pogostantauti.

Vapalahti kertoo, että pogostantauti esiintyy tavallisesti muutaman vuoden sykleissä. Hiljaisempia vuosia seuraa runsas tartuntavuosi.

– Välillä näytti jopa siltä, että kyseessä olisi ikään kuin raamatullinen seitsemän vuoden sykli, mutta niin eivät vaiheet sentään etene, hän sanoo.

Syitä pahaan vuoteen on Vapalahden mukaan todennäköisesti monia.

– Koronarajoitusten vuoksi ihmiset ovat olleet ulkona luonnossa aiempaa enemmän. Hyttyskesää on luonnehdittu myös pahaksi.

Virus tarttuu myös metsäkanalintuihin. Ne voivat kuljettaa sitä paikasta toiseen. Metsäkanalintujen kannat ovat kasvaneet Suomessa.

Aiemmin virusta esiintyi eniten Itä-Suomessa.

– Tänä vuonna tartuntoja on todettu reippaasti myös muun muassa Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Vapalahti kertoo.

Suomalaisista taudin on elämänsä aikana sairastanut muutama prosentti.

– Oireisen pogostantaudin riskitekijä eli kudostyyppi DRB1*01 on myös reuman riskitekijä, Vapalahti sanoo.

Tauti on hänen mukaansa suomalainen erikoisuus.

– Sitä ei esiinny juuri muissa maissa. Virusta on tosin tavattu hieman esimerkiksi Saksassa ja Etelä-Afrikassa, hän sanoo.

Oireet voivat olla aluksi niin lieviä, ettei niihin kiinnitä edes huomiota. Oireet alkavat noin viikon kuluttua tartuttavasta hyttysen pistosta. Vartalolle ja raajoihin ilmaantuu ihosta koholla olevia pieniä punaisia näppyjä.

Osa näpyistä voi muuttua pieniksi vesikelloiksi. Niveloireet alkavat joko samaan aikaan ihottuman kanssa tai muutamia päiviä myöhemmin.

Nivelistä yleisimmin kipeytyvät nilkat, polvet, ranteet ja sormien pikkunivelet ja juuri tässä yleisyysjärjestyksessä.

Parantavaa hoitoa ei ole. Nivelkipuja ja kuumetta voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Tautiin ei ole rokotetta. Hyttysten pistojen välttäminen loppukesällä, erityisesti elo-syyskuussa, on ainoa suojautumiskeino, ja epidemiavuosina ja -paikkakunnilla siihen kannattaa erityisesti pyrkiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2020 Suomessa todettiin 53 vasta-ainetutkimuksin varmistettua pogostantautitapausta. Tapauksia oli vuonna 2020 hieman enemmän kuin vuonna 2021, jolloin niitä oli 41.

Pogostantauti tarttuu ihmisiin hyttysten välityksellä loppukesällä elo–syyskuussa. Viimeisimpiä isoja epidemiavuosia ovat olleet vuodet 1995, jolloin oli 1 311 ilmoitettua tapausta ja 2002, jolloin ilmoitettiin 597 tapausta.

Aiheesta kertoi aiemmin Yle.

Pogostan tauti

+ Pogostantauti havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1974 Ilomantsissa. Tauti sai nimensä Ilomantsin kirkonkylän, Pogostan, mukaan.

Taudista käytetään myös nimeä nivelrokko.

+ Tauti tarttuu ihmisiin pääosin elo–syyskuussa hyttysten välityksellä.

+ Virus tarttuu myös metsäkanalintuihin, mutta ne eivät voi tartuttaa sitä ihmiseen. Tauti ei myöskään tartu ihmisestä ihmiseen.

+ Taudin oireita ovat ihottuma, kuume sekä nivelkipu.

+ Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

+ Nivelkipuja ja kuumetta voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä.

+ Tautiin ei ole rokotetta.

+ Hyttysten pistojen välttäminen loppukesällä, erityisesti elo-syyskuussa, on ainoa suojautumiskeino, ja epidemiavuosina ja -paikkakunnilla siihen kannattaa erityisesti pyrkiä.

Lähteet: Duodecim ja THL.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?