Voiko rokottamaton välttää sairastumisen koronaan? Asiantuntijoilta tyly arvio - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Voiko rokottamaton välttää sairastumisen koronaan? Asian­tuntijoilta tyly arvio

"Koronavirus ei ole häviämässä mihinkään, se on ikävä kyllä varmaa.”

Rokotetut ovat valtaosin hyvässä suojassa koronavirukselta. Rokottamattomia vaanii Mika Rämetin (pieni kuva ylh.) ja Otto Helveen mukaan alati uhka sairastumisesta – ja huonolla onnella tautimuoto voi olla vakava.

14.9. 23:05

Yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus saavuttaa 80 prosentin rajapyykin arviolta lokakuun lopussa.

Hallituksen julkaiseman uuden koronastrategian mukaan silloin yhteiskunta avataan ja kaikista koronarajoituksista pääsääntöisesti luovutaan.

Lue lisää: THL: Koronarokotteen toisen annoksen saanut yli 64 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä – Suomessa todettu 213 uutta tartuntaa

Suomessa on kuitenkin silloinkin yhä joka viides yli 12-vuotias joko rokottamatta kokonaan tai rokotettu vain yhdellä annoksella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Otto Helve sanoi jo viime viikolla, että epidemia on muuttunut lähes täysin rokottamattomien epidemiaksi. Ehdoton valtaosa sairastuneista ja varsinkin sairaalahoitoon joutuneista on rokottamattomia.

Maailmalla on myös esitetty arvioita, että jokainen rokottamaton kohtaa viruksen – ennemmin tai myöhemmin.

Miltä heidän arkensa näyttää epidemiologisesta näkökulmasta? Kuinka suuri riski rokottamattomalla suomalaisella on saada koronainfektio jatkossa? Onko sairastuminen väistämätöntä?

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet välttää puhumasta ehdottomuuksista mutta sanoo, että rokottamattoman sairastumisriski on melkoinen.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että jos haluaa elää yhteiskunnan avautuessa normaalielämää, rokottamattoman riski saada koronavirus on ilmeinen.

Rämet muistuttaa, että rokottamattomien yli 12-vuotiaiden lisäksi Suomessa on yli 600 000 alle 12-vuotiasta lasta, joita ei vielä edes voida rokottaa hyvään toviin.

– Se tarkoittaa sitä, että koronavirus (sars-cov-2) pysyy yhteiskunnassa. Se ei ole häviämässä mihinkään, se on ikävä kyllä varmaa, Rämet sanoo.

– Jos haluaa elää normaalielämää – käydä ulkona syömässä, elokuvissa, teattereissa tai musiikki- tai urheilutapahtumissa – niin rokottamattoman riski sairastua on kyllä melkoinen. Ja huonolla tuurilla tulee sitten se vakava tautimuoto. Vakava tautimuoto ei yksilön osalta katso rokotuskattavuutta, Rämet muistuttaa.

Myös Helve sanoo, että korona jää erittäin todennäköisesti kiertämään Suomessa ja muualla maailmassa, vaikka rokotuskattavuus nousisi korkeaksikin.

– Näin ollen on ikävä kyllä todennäköistä, että rokottamaton jossain vaiheessa saa tartunnan, Helve sanoo.

Rämet miettii, onko sellainenkaan mielekästä, että rokottamaton alkaa välttää julkisia paikkoja ja tilaisuuksia ja eristäytyy muista.

THL:n ylilääkäri Otto Helve on kutsunut epidemiaa rokottamattomien epidemiaksi.

– Rokotuksen jälkeen viruksen kohtaaminen on huomattavasti turvallisempaa, Rämet sanoo.

– Kyllä se varsinainen keino välttää tartunta on ottaa rokotus tautia vastaan. Jokainen määrittää luonnollisesti itse sen, millaisia riskejä on valmis ottamaan. On kuitenkin tärkeä muistaa, että rokotteen ottamalla suojelee samalla sekä itseään että muita, Helve painottaa.

Rämetin mukaan on kuitenkin pakko hyväksyä, jos rokottamaton ymmärtää sairastumisen riskin ja päättää siitä huolimatta jättää itsensä rokottamatta.

– Ihan samalla tavalla kuin on hyväksyttävä, että jotkut veneilevät ilman pelastusliivejä tai autoilevat ilman turvavyötä, polttavat tupakkaa tai käyttävät runsaasti alkoholia, Rämet sanoo.

Rämet kuitenkin tähdentää, että vaikka yksilö ei ehkä koe omaa rokotustaan merkitykselliseksi, yhteiskunnalle jokaisella annetulla rokoteannoksella on väliä.

– Mitä parempi rokotuskattavuus on, sitä vähemmän korona kuormittaa yhteiskuntaa ja terveydenhuoltojärjestelmää.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella rokotuskattavuus laahaa noin 10–15 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa jäljessä. Helsingin Sanomien kuntakohtaisen rokotuskartan mukaan Sievissä rokotuskattavuus ensimmäisen annoksen osalta on 55,1%, Nivalassa 60,6%, Ylivieskassa 64,1% ja Alavieskassa 65,8%.

Sievissä on yksi Suomen kuntien alhaisimmista rokotuskattavuuksista. Helsingin Sanomien mukaan Sievissä 55,1 prosenttia kunnan väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Pelätäänkö kuntayhtymässä epidemian purskahtavan, kun rajoitukset puretaan noin puolentoista kuukauden päästä?

– Toivottavasti niin ei tapahdu. Olemme vedonneet vahvasti suojautumisen ja rokottautumisen puolesta. Emme luonnollisesti voi pakottaa ketään rokotukseen, koska yhteiskunnalla ei pakotevaltaa ole. Rokotuksen hankkiminen on vapaaehtoista, kuntayhtymän johtaja Johanna Patanen sanoo.

Patanen lisää, että ihmisiä on yritetty informaation jakamisen ja viestinnän kautta aktivoida rokotuksiin sekä tehdä rokotuksissa käynti mahdollisimman helpoksi.

– Uskon tiedolla ohjaamiseen. Ihmiset saavat koko ajan tietoa siitä, mitä tapahtuu tapahtumien ja matkustamisen suhteen ja joka paikassa riippuen siitä, onko rokotettu vai rokottamaton, Patanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?