Suun kautta hengittäminen tuplaa riskin – tamperelainen tutkijaryhmä teki uusia havaintoja koronan tarttumisesta

Äänen voimakkuus ja korkeus lisäävät ilmaan pääsevien partikkelien määrää.

Anatomian professori Seppo Parkkila (ympyräkuva) oli mukana tutkimusryhmässä, joka tarkasteli mm. yskimisten, aivastusten, kuorolaulun, avokonttorityöskentelyn ja ilmanvaihdon sekä tuulettamisen vaikutusta ilmassa olevien viruspartikkelien määrään ja liikkumiseen.

13.9.2021 6:05

Koronaviruksen pääasiallinen tartuntatapa nykytiedon valossa on pisara- ja aerosolitartunta. Riski sars-cov-2-viruksen leviämiseen pintojen kautta on osoittautunut pienemmäksi kuin vielä vuosi sitten otaksuttiin.

Lue lisää: THL: Suomessa 63,9 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä saanut toisen korona­rokotteen – uusia tartuntoja 976, kyseessä kahden päivän luvut

Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun asiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä on tehnyt uusia havaintoja koronaviruksen tarttumisesta ilmateitse. Tutkimus esiteltiin lääketieteellisessä aikakauskirjassa Duodecimissa.

Hengitysteistä vapautuu ilmaan hengityksen ja äänentuoton mukana virusta sisältäviä partikkeleita. Suurimmat ja nopeasti maahan laskeutuvat partikkelit ovat pisaroita, pienemmät ja pitkään ilmassa pysyvät aerosoleja.

Tutkimuksen mukaan hengittäminen nenän kautta vähentää partikkelipäästöjä noin puoleen verrattuna hengittämiseen suun kautta. Äänenvoimakkuus ja äänen korkeus puheen ja laulun aikana vaikuttavat ilmaan pääsevien partikkelien määrään: mitä kovempaa ja korkeampaa ääntä käytetään, sitä enemmän partikkeleita vapautuu.

Anatomian professori Seppo Parkkila sanoo, että kasvomaskin käyttö ja normaali rauhallinen äänenkäyttö on turvallinen tapa kommunikoida.

– Tästä alkoi tulla artikkeleja aika varhain jo viime vuoden puolella, että kuorotoiminnassa virus levisi tehokkaasti, vaikka turvavälejäkin pidettiin. Kun ääntä käytetään kovempaa, se lähtee syvemmältä hengitysteistä ja voimakkaammin, tutkimusryhmän yksi jäsen, Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila sanoo.

– Kasvomaskin käyttö ja normaali rauhallinen puhe on kaikista turvallisinta, Parkkila lisää.

Myös yskiminen ja aivastelu lisäävät partikkelien määrää. Silloin ilmaan vapautuu lyhyessä ajassa suuri määrä partikkeleita, joiden koko on myös suurempi kuin esimerkiksi rauhallisessa hengityksessä syntyvien partikkeleiden.

Tutkijaryhmän havainto oli, että partikkelipäästöjen suuruusluokka on yhdestä jopa tuhansiin partikkeleihin sekunnissa. Yhden minuutin kestävä ääneen puhuminen voi tuottaa vähintään tuhat koronavirusta sisältävää partikkelia, jotka pysyvät ilmassa yli kahdeksan minuutin ajan.

Pisaroiden tartuntariski ulottui tutkimuksen mukaan noin kolmen metrin päähän. Voimakas ilmavirtaus tai vähäinen ilmankosteus voivat pidentää pisaroiden lentoaikaa, jolloin tartuntariski ulottuu kauemmaksi. Aerosolipartikkelien tartuntariski ulottuu kymmenien metrien päähän.

– Mitä pienempiä partikkelit ovat, sitä laajemmalle ne leviävät, Parkkila sanoo.

Lisäksi suojautuminen aerosolipartikkeleita vastaan on hankalampaa, koska ne kulkeutuvat helpommin ilmavirtausten mukana kasvomaskien läpi ja raoista.

Kuorolaulussa ääntä käytetään kovempaa. Ääni lähtee syvemmältä hengitysteistä voimakkaampana, jolloin myös partikkeleja vapautuu ilmaan enemmän.

Etäisyydellä on tutkimuksen mukaan tartuntariskin kannalta merkittävä rooli. Joidenkin arvioiden mukaan tartuntariski metrin etäisyydellä on 2–10 kertaa suurempi kuin kahden metrin päässä, ja tartuntariski pienenee etäisyyden kasvaessa.

Tartunnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat virusten määrä ilmassa ja altistumisen kesto.

Sairastunut on tartuttavimmillaan oireiden alkuvaiheessa. Tällöin myös viruseritys on suurimmillaan. Sairastunut voi tartuttaa virusta jo noin kaksi vuorokautta ennen oireiden alkua, tartuttavuuden huippu laskee nopeasti noin viikossa.

Yskiminen ja aivastelu lisäävät selvästi ilmaan lentävien viruspartikkelien määrää.

Lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa sairastunut on tartuttava noin kymmenen päivän ajan, vaikeissa tapauksissa noin 15 päivän.

Tutkijaryhmän havainnon mukaan ympäristö vaikuttaa merkittävästi virusten leviämiseen. Tartunnan todennäköisyyttä voidaan pienentää paitsi henkilökohtaisella suojautumisella, myös esimerkiksi monin kiinteistö- ja rakennusteknisin keinoin.

Tutkimuksen keskeisin viesti yrityksille ja yhteisöille on Parkkilan mukaan se, että ilman vaihtuminen julkisissa tiloissa, kouluissa ja työpaikoilla on erittäin tärkeää.

Koronavirus leviää tehokkaimmin pitkäkestoisessa lähikontaktissa sisätiloissa. Suuri osa tartuntarypäistä on havaittu sosiaalisissa tapahtumissa sisätiloissa, joiden ilmanvaihto on ollut puutteellinen. Ulkoilmassa tartunnan todennäköisyys on huomattavasti pienempi.

Terveysturvallisuuden parantaminen rakennetussa ympäristössä on systemaattinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä. Ihmisvirtojen ohjaus ja porrastaminen saapumisen ja lähtemisen aikana usean sisäänkäynnin kautta on parempi ratkaisu kuin käyttää vain yhtä sisäänkäyntiä. Tarpeetonta oleskelua ahtaissa yleisissä tiloissa ja käytävissä tulee tutkijaryhmän mukaan välttää.

Viruspartikkelien määrää sisäilmassa voi vähentää vanhalla konstilla eli tuulettamalla.

Rakennusten ilmanvaihdolla ja ilmanpuhdistuksella voidaan laimentaa sisätilojen viruspitoisuutta merkittävästi. Jos ilman vaihtuvuus on riittämätöntä, virus voi olla tartuttavana hengitysilmassa jopa 16 tuntia.

Parkkila sanoo, että asia on kokemusperäisesti tiedetty jo pitkään.

– Löysin Lääkäri-lehden artikkelin ilmanvaihdon merkityksestä vuodelta 1950. Jo 70 vuotta sitten tiedettiin, että ilman pitää vaihtua. Silloin ei tietysti ollut koneellisia ilmanvaihtoja, mutta ikkunoita kehotettiin avaamaan.

Parkkila sanoo, että tutkimus nosti esiin ajatuksia, joihin ei aikaisemmin ole kiinnitetty lainkaan huomiota.

– Monissa julkisissa rakennuksissa ja monilla työpaikoilla on vain yksi sisäänkäynti. Onko niissä jotakin tehtävissä, että saataisiin useita sisäänkäyntejä ja ihmisten kulkureittejä ohjailtua?

– Paljon on keskusteltu myös avokonttoreista. Niidenkin osalta pitää huomioida, miten paljon ihmisiä siellä liikkuu, missä he liikkuvat ja miten ilma vaihtuu. Tutkimus puhuu myös etätyön puolesta: toivottavasti osa töistä tehdään jatkossakin kotona. Se on terveysturvallisempaa, Parkkila näkee.

Avokonttoreissa ilmanvaihtoon ja ihmisten kulkureitteihin on syytä kiinnittää enenevässä määrin huomiota.

Yksittäisen kansalaisen osalta tutkimus kehottaa jatkamaan niitä käytäntöjä, joihin on opittu 1,5 vuoden aikana: kasvomaskien käyttöön, etäisyyksiin, käsienpesuun ja etätöihin.

– Epidemiat tai pandemiat eivät pääty tähän. Nythän normaalien hengitystieinfektioiden ja räkätautien määrä on pysynyt vähissä, ihmiset ovat olleet terveempiä, Parkkila sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?