Ylilääkäri kritisoi kollegoidensa viestiä: ”Voi aiheuttaa sekaannusta ja epäuskoa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ylilääkäri kritisoi kollegoidensa viestiä: ”Voi aiheuttaa sekaannusta ja epäuskoa”

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas hämmästelee lääkäriryhmän julkisuudessa STM:ää kohtaan esittämää arvostelua.

Markku Broas on Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri, joka on ollut paljon julkisuudessa koronapandemian aikana.

9.9. 19:18

Viiden sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) kohtaan esittämä kritiikki ei saa ymmärrystä Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäriltä.

– Tämänkaltainen ulostulo voi aiheuttaa sekaannusta ja epäuskoa viranomaistoimintaa kohtaan nyt, kun koronaepidemiaa ollaan saattamassa maaliin, ylilääkäri Markku Broas sanoo.

Joukko ylilääkäreitä osoitti STM:lle elokuun lopulla kirjelmän, jossa vaadittiin Suomen koronastrategiaa parannettavaksi.

Lue lisää: Ylilääkärit lähettivät STM:lle 7 kohdan kirjeen – rajua kritiikkiä korona­toimista

Broas hämmästelee avoimesti ja isommin peittelemättä ryhmän ulostuloa.

Siinä moitittiin erityisesti perusterveydenhuollon voimavarojen nykyisenkaltaista voimakasta ohjaamista tartunnan jäljitykseen sekä eristys- ja karanteenipäätöksien tekemiseen.

– Se kirje oli tarpeeton. STM on jo ilmoittanut, että koronatoimia voidaan vähentää, kun väestön kahden rokoteannoksen kattavuus saavuttaa 80 prosentin tason.

Kovinta kritiikkiä STM:ään kohtaan julkisuudessa on esittänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen, joka on myös yksi neljän muun sairaanhoitopiirin lääkärin allekirjoittaman kritiikin henkilöistä.

Järvinen osoitti tiukkaa kritiikkiä myös hallitusta kohtaan tiistaina Yle aamu-tv:ssä kuvaten koronatoimia kompuroinniksi josta askelmerkit puuttuvat.

– On yllättävää, että kollega Asko (Järvinen) tulee näin takki auki julkisuuteen. Meillä on ollut mielestäni selkeä ja johdonmukainen strategia ja siinä on onnistuttu erinomaisen hyvin, Broas sanoo.

Broas kehottaa vertaamaan Suomen koronahoitoa esimerkiksi Ruotsiin tai Keski-Eurooppaan.

– Yhteiskuntina Suomi ja Ruotsi ovat melko samanlaisia, mutta meillä koronakuolleisuus on 1/7 Ruotsin tilanteesta. Eikä meillä ole jouduttu turvautumaan Keski-Euroopassa nähtyihin yhteiskunnan täyssulkuihin. Ja sairaaloiden teho-osastojen kuormitus on käynyt suorituskyvyn rajoilla vain hetkittäin, Etelä-Suomessa, Broas luettelee.

– Ymmärtäisin kritiikin, jos tulokset koronaepidemian hoidossa olisivat Suomessa huonot. Mutta niinhän ei ole.

Broaksen mukaan STM:n ja THL:n ohjeistus on antanut alueille mahdollisuudet sovittaa koronatoimet epidemiatilanteen mukaisesti.

– Ainakin meillä Lapin sairaanhoitopiirissä on se kokemus, että valittu hybridistrategia on toiminut eriomaisen hyvin ja alueellisilla suosituksilla on voitu toimia joustavasti kulloisenkin tartuntatilanteen vaatimusten mukaisesti. Lapissa yhteiskunta on nyt auki.

Broas kertoo keskustelleensa myös HUS-alueen kollegoiden kanssa Järvisen esittämästä kritiikistä.

– Kaikki eivät suinkaan allekirjoita ulostuloa eikä siinä esitettyjä toimia.

Lääkäriryhmän STM:lle esittämä seitsemän kohdan parannusohjelma on Broaksen mukaan oikeansuuntainen, mutta kaikilta osin sitä ei ole loppuun asti pohdittu eikä se ole esitetyssä muodossa käyttöönotettavissa.

Suurimmat puutteet liittyvät siihen, miten lasten koronatestausta ja karanteenisäännöksiä esityksessä haluttaisiin muuttaa. Myös oikeusvaikutusten arviointi on puutteellista.

– Tätä valmistelutyötä tehdään koko ajan STM:ssä. En ole nähnyt STM:n ja THL:n välisessä toiminnassa väitettyjä ongelmia, Boras sanoo.

Broaksen pitää nyt nähdyn kaltaista koronastrategian horjuttamista paitsi tarpeettomana, myös osin haitallisena.

– Se voi aiheuttaa sekaannusta ja epäuskoa viranomaisia kohtaa tilanteessa, jossa koronaepidemian hoito pitäisi viedä kunnialla maaliin, Broas tiivistää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?