Ylilääkärit lähettivät sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) 7 kohdan kirjeen – rajua kritiikkiä koronatoimista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ylilääkärit lähettivät STM:lle 7 kohdan kirjeen – rajua kritiikkiä korona­toimista

Ilta-Sanomien näkemässä kirjelmässä esitetään seitsemän kohdan lista toimista, joilla koronan torjuntaa pitää uudistaa.

9.9. 6:05

Viiden sairaanhoitopiirin infektioylilääkärit vaativat sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamassaan kirjelmässä, että Suomen koronastrategiaa parannetaan. He moittivat Suomen koronastrategiaa jälkeenjääneisyydestä sekä siitä, että asiantuntijoiden esittämiä toimintamalleja ei ole huomioitu riittävästi.

Ilta-Sanomat on nähnyt kirjelmän, joka on päivätty elokuun viimeiselle päivälle. Siinä infektioylilääkärit esittävät seitsemän kohdan listan toimista, joilla koronan torjuntaa pitää uudistaa.

Kirje lähti ministeriölle ennen kuin koronastrategian päivityksestä tällä viikolla kerrottiin.

Lääkärit ilmaisevat kirjeessä huolensa siitä, että tällä hetkellä perusterveydenhuollon toimista merkittävä osa kohdistuu tartunnan jäljitykseen sekä eristys- ja karanteenipäätöksien tekemiseen.

– Perusterveydenhuollon kuormittuminen näkyy jo terveyttä edistävien toimintojen kuten neuvoloiden ruuhkautumisena sekä pitkäaikaissairauksien seurannan heikkenemisenä ja uusien vakavien tautien toteamisen hidastumisena, he kirjoittavat.

Kirjelmän allekirjoittajien mukaan rokotusten ansiosta Suomessa ei ole näköpiirissä laajamittaista sairaanhoidon kuormitusta, vaikka koronapotilaita tulee olemaan sairaaloissa koko tulevan talvikauden ajan.

He ovat huolissaan siitä, että koronaan liittyvää ohjeistusta ei ole uudistettu muuttunutta tilannetta vastaavaksi.

– Nykyinen laajamittainen karanteeni- ja testausohjeistus johtaa terveydenhuollon ylikuormittumiseen ja sitä kautta vahingollisiin vaikutuksiin terveydenhuollossa kaikilla rintamilla, he kirjoittavat.

Heidän mukaansa kaikkien kontaktien jäljittäminen ja laajamittaiset karanteenit eivät ole kaikissa tapauksissa tarpeen, koska kaikkia koronatartuntoja ei syksyn flunssa-ajan alkaessa ole edes mahdollista saada selville.

– Me allekirjoittaneet katsomme, että koronajäljityksen tulee olla epidemian hallinnan kannalta järkevää ja oikeasuhtaista.

Koronajäljittäjä työssään Vantaalla maaliskuussa.

He vaativat, että Suomessa tehdään linjaus siitä, miten testaamisesta tehdään järkevämpää ja varmistetaan, että testaamisen kapasiteetti riittää. Samalla pitää varmistaa, että epidemian hallinnan kannalta merkittävät tartunnat saadaan selville.

Ongelman taustalla on heidän mielestään ”valtakunnallisen strategian valmistelun hitaus ja kykenemättömyys kuunnella tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita”. Koska ohjeistus on jäänyt ajasta jälkeen, eri puolilla maata on erilaisia toimintamalleja.

Kirjelmässä he tuovat julki myös huolensa siitä, että suomalaisten rokotusmyönteisyys voi kärsiä, jos rajoitukset, testaus ja karanteenit koskevat myös rokotettuja.

– Tällainen politiikka johtaa siihen, että sopeutuminen SARS-Cov2-viruksen jäämiseen kiertoon yhteiskuntaan – mikä vääjäämättä tapahtuu – jää toteutumatta ja yhteiskunnan toiminnot tulevat lamaantumaan koko talven ajaksi, ellei pidemmäksikin ajaksi. Selkeän yhteisen näkymän puute näkyy myös kansan mielipiteiden polarisoitumisena, millä on vaikutuksia myös taloudelliseen toimeliaisuuteen etenkin seuraavan talvikauden aikana.

Kaikki allekirjoittavat huolen siitä, ”että niin infektiolääkäreitä kuin tartuntatautilääkäreitä kunnissa sekä THL:n asiantuntijoita, on epidemian edetessä aina vain huonommin kuunneltu valtionhallinnon korkeimmilla tasoilla”.

Heidän mielestään pandemia on osoittanut, että tautien torjunnassa tarvitaan sekä korkeimman poliittisen tason päätöksiä että paikallista osaavaa toimintaa.

– Tämän koordinaation ja keskinäisen luottamuksen menetyksellä on sekä tuleviin pandemioihin varautumisessa että niiden torjunnassa kauaskantoiset seuraukset.

Kirjelmän ovat allekirjoittaneet vt. osastonylilääkäri Teija Puhto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ylilääkäri Irma Koivula Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä, ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja ylilääkäri Jaana Syrjänen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Allekirjoittaneet infektioylilääkärit pitävät kirjeessään välttämättömänä, että koronan torjuntaa uudistetaan seuraavilla tavoilla:

  1. Epidemian tasoa ja siihen liittyvien torjuntaohjeiden tarvetta ei tule enää arvioida tartuntamäärien ja ilmaantuvuuslukujen perustella tartuntamäärillä, vaan mittariksi tulisi ottaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kuormittuminen, rokotusten eteneminen ja sairaanhoidon kuormitus.

  2. Lasten osalta karanteeniin asettamisen kriteereitä tulee tarkastella erityisen huolellisesti, koska suurin osa riskiryhmiin kuuluvista on suojattu rokottamalla, perusterveet lapset ja nuoret eivät sairastu vakavasti eivätkä lapset levitä tautia samalla tavalla kuin aikuiset ja vähäoireisten lasten testaaminen ja karanteeni johtavat suuriin käytännön vaikeuksiin kodeissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Näillä vaikeuksilla on suoranaisia haitallisia vaikutuksia laajasti yhteiskunnan muuhun toimintaan. Olemme huolissamme, että asiantuntijoiden yhdessä laatima ja toteutuneen karanteenikäytännön tehokkuuteen perustuva ohjeisto koulujen altistustilanteiden toimintamallista on jäänyt ministeriöön eikä sitä saada jalkautettua.

  3. Karanteeniin määrääminen pitää kohdentaa epidemian leviämisen kannalta keskeisiin ryhmiin: 1) saman talouden rokottamattomiin tai vajaasti rokotettuihin 2) muuhun rokottamattomaan tai vajaasti rokotettuun lähipiiriin, joka altistunut (parhaat kaverit/seurustelukumppanit), 3) rokottamattomiin tai vajaasti rokotettuihin lähikontakteihin työpaikalla, 4) sosiaali- ja terveydenhuollossa altistuneisiin rokottamattomiin tai vajaasti rokotettuihin asiakkaisiin/potilaisiin

  4. Testauspolitiikkaa on muutettava niin, että yli 12-vuotiailta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, ja jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta (toisesta rokoteannoksesta >1 vko) tai joilla todettu COVID-19-infektio >6kk aiemmin jaannettu vähintään yksi koronarokotus (viimeisimmästä rokotuksesta > 1vko), otetaan näyte vain seuraavissa tapauksissa: 1) kaikki sairaalahoitoon ja sairaalan päivystyspisteisiin tulevat potilaat, 2) tiedossa oleva koronavirusaltistus edeltävän kahden viikon aikana, 3) sote-työntekijät. Ohjeistus on tältä osin laadittu jo asiantuntijoiden yhteistyössä yli kuukausi sitten, mutta sen jalkautus on jäänyt vajaaksi.

  5. Henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja, joilla on todettu COVID-19-infektio 6 kk sisällä, ei testata.

  6. Alle 12-vuotiaita lapsia, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, testataan vain seuraavissa tapauksissa: 1) jos on tiedossa oleva altistus edeltävän kahden viikon ajalta tai 2) lapsen perhepiirissä yli 16-vuotialla ei ole täyttä rokotussuojaa tai 3) lapsenhengitystieinfektio on niin vaikea, että se vaatii lääkärin arviota tai 4) oireet pitkittyvät ja kouluun/tarhaan vähäoireisena tulisi kyetä palaamaan.

  7. Rajojen SARS-CoV2 testauksessa siirrytään riskiperusteiseen malliin. Tästä on ollut jo oma ohjelmistonsa valmiina vuoden ajan. Tämän mahdollistaa myös laajalti käytössä olevat rokotustodistukset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?