Missä järjestyksessä korona­rajoitukset puretaan? Asian­tuntijat linjaavat peri­aatteet: ”Huvittelusta tinkisin jonkin verran”

Maskien käyttöä on suotavaa jatkaa vielä ainakin tämä syksy, vaikka rajoituksia muuten päästäänkin pian purkamaan.

6.9.2021 6:00

Aika normaaliin elämään voidaan palata kuukauden tai kahden sisällä, THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen arvioi Ylellä viikonloppuna. Pääministeri Sanna Marin (sd) taas arvioi torstaina, että rajoituksista päästään eroon lokakuussa, jos rokotuskattavuus on tuolloin kyllin korkea.

Lue lisää: THL:n Salminen arvioi Ylellä, koska normaali elämä voisi jatkua – ”Päivittäisten tartunta­määrien laskeminen ei ole enää oleellista”

Miten ja missä järjestyksessä muista rajoituksista sitten kannattaa luopua?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää lähtökohtana sitä, että rajoitukset puretaan käänteisessä järjestyksessä kuin missä ne tulivat voimaan. Ensimmäisenä purettaisiin siis ne, jotka tulivat voimaan viimeisimpänä.

Koronaviruksen iskiessä Suomeen ensimmäisten suositusten joukossa olivat hygieniasuositukset ja työpaikkojen etätyösuositus. Nopeasti astuivat voimaan myös erilaiset rajoitukset ulko- ja sisärajoilla.

Kokoontumisrajoituksista Lehtonen luopuisi sitten, kun hallituksen tavoittelemaan rokotuskattavuuteen on ylletty. Rokotussuojan ylläpitäminen tulee tosin todennäköisesti vielä edellyttämään kolmatta rokoteannosta.

Lasse Lehtonen.

– Itse edustan sitä linjaa, että täyden rokotussuojan saaneet voivat jo elää normaalia elämää, Lehtonen sanoo.

”Normaali elämä” tarkoittaa käytännössä yleisötilaisuuksissa käymistä ja matkustamista myös ulkomailla. Laajan etätyösuosituksenkin Lehtonen purkaisi jo.

Maskien käyttöä kaupoissa ja julkisessa liikenteessä Lehtonen pitäisi silti järkevänä ainakin tämän syksyn, sillä flunssakausi on tuloillaan. Silloin muut hengitystieinfektiot pysyisivät kurissa eivätkä kuormittaisi terveydenhuoltoa.

Lehtonen ilmoittautuu koronapassin vankaksi kannattajaksi. Hän jatkaisi sen käyttöä talven yli, sillä silloin tilaisuuksissa voitaisiin huoletta olla ilman pandemia-ajan varotoimia. Samalla koronapassin käyttö kannustaa ottamaan rokotuksia.

Matkailuissa koronapassi pysynee käytössä ainakin pari vuotta, pandemiat kun kestävät helposti muutaman vuoden ja nyt on menossa toinen.

Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola aloittaisi rajoitusten purkamisen mahdollistamalla ensimmäisenä lasten normaalin koulunkäynnin ja harrastukset.

Jaakkolan mielestä rajoituksia tulisi purkaa parin kuukauden aikana noin kahden viikon välein, koska silloin nähdään purkamisen vaikutukset. Jos kaikki puretaan kerralla ja tartunnat alkavat taas lisääntyä, emme tiedä, mistä rajoituksesta luopuminen sen tarkalleen ottaen sai aikaan.

Jouni Jaakkola.

Asteittain hän purkaisi myös etätyösuosituksen.

– Olen sen verran puritaani, että huvittelusta tinkisin jonkin verran. Ei niin, että ihmisten sosiaaliset suhteet katkeaisivat, mutta kaikkein villein yhdessäolo pitäisi aloittaa asteittain, Jaakkola sanoo.

Maskien Jaakkola toivoo jäävän käyttöön pandemian jälkeenkin myös silloin, kun ihminen tietää itse kärsivänsä hengitystieoireista.

Professori kertoo kritisoineensa ennen pandemiaa sitä, että Suomessa on suhtauduttu hengitystieinfektioiden leviämiseen kohtalonomaisesti eikä yritetty estää sitä. Hän peräänkuuluttaa yksilöiltä vastuullista käytöstä, jossa itsensä kipeäksi tunteva pitää joko etäisyyttä tai maskia.

Vapaudet ja vastuut täytyy tasapainottaa, kun kyse on muiden terveydestä, Jaakkola painottaa. Hänestä päättäjien ja viranomaisten pitäisi myös miettiä toimintatavat valmiiksi tulevia pandemioita varten.

Perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen muistuttaa, että lähtökohta on, että kaikki toimenpiteet, jotka eivät ole välttämättömiä, on purettava välittömästi, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Eri toimijoita pitää myös kohdella rajoitusten purussa yhdenvertaisesti.

Pauli Rautiainen.

– Juridisesti kyse ei ole oikeastaan siitä, miten puramme toimenpiteitä, vaan meidän pitäisi astua pois siltä tieltä, jolle keväällä 2020 astuimme. Tällaista ei ole ollut näköpiirissä, Rautiainen sanoo.

Toissa keväänä valitulla tiellä hän viittaa sellaisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön, joita ei normaalilainsäädännössä pidettäisi hyväksyttävinä mutta joita koronan oloissa on asetettu ikään kuin laastariksi haavan päälle. Rautiaisen mielestä Suomessa olisi siis pitänyt jo kesällä 2020 alkaa uudistaa tartuntatautilakia niin, että se toimisi myös koronan jälkeen, eikä vain tehdä lisää sääntelyä tilanne kerrallaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?