Somessa repesi väittely tutkimusrahoituksesta, kun ”afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka” sai liki puoli miljoonaa euroa tutkimusrahaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Somessa repesi väittely tutkimus­rahoituksesta, kun ”afro­eurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka” sai liki puoli miljoonaa euroa tutkimusrahaa

Minkälaista yhteiskunnallista vaikutusta on tutkimuksesta?

Suomen Akatemian logo Kalliossa Helsingissä vuonna 2009.

3.9. 18:26

Sosiaalisessa mediassa on käyty viime päivät vilkasta keskustelua tieteen rahoituksesta ja järkevistä tutkimuskohteista.

Kysymyksiä on herättänyt erityisesti Suomen Akatemian rahoittama tutkimus: Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa.

Suomen Akatemia on tukenut Anna-Leena Toivasen akatemiatutkijan viisivuotista hanketta 438  874 eurolla.

Rahoituksen tälle tutkimushankkeelle on myöntänyt Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta.

Johtaja Floora Ruokonen, miksi lähes puolella miljoonalla eurolla rahoitetaan tällaista kohdetta?

–  Suomen Akatemia rahoittaa hankkeita kaikilta tieteenaloilta ja akatemiatutkijan rahoitukset ovat yleensä suunnilleen tuon kokoisia. En voi kommentoida yksittäisiä hankkeita, tässäkin rahoitusmuodossa niitä rahoitetaan meillä useita kymmeniä vuodessa.

Ruokonen kertoo, että hakemuksen on aina tehnyt itse valitsemastaan aiheesta tutkija, joka on hankkeen johtaja.

Suomen Akatemian hankerahoitus ei Ruokosen mukaan mene yksittäiselle tutkijalle, vaan tutkimuksen suorituspaikalle eli yliopistoon.

Liikkuvuus ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa -hankkeessa rahat menevät Itä-Suomen yliopistolle, joka maksaa tutkimusrahasta palkkaa tutkijalle.

Ruokonen muistuttaa, että Suomen Akatemiassa kaikkia hankkeita arvioivat kansainväliset tutkijat. He antavat arviointiarvosanat ja raportit.

–  Kun kaikki vähän alle tuhat hakemusta, joita kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle syyshakuun tulee, on arvioitu, toimikunta tekee rahoituspäätökset arviointien pohjalta.

Rahoitus on Ruokosen mukaan hyvin kilpailtua, rahoituksen saa 10–15 prosenttia hakemuksista.

– Kaikki hankkeet, jotka saavat rahoituksen, on arvioitu tieteellisesti erittäin kovatasoisiksi, koska kilpailu on niin kovaa.

Eli hanke on käynyt läpi tarkan seulan ja tutkimusaihetta pidetään tärkeänä?

–  Suomen Akatemia rahoittaa hankkeita ennen kaikkea tieteellisen erinomaisuuden perusteella eli hankkeet ovat tieteellisesti erittäin vahvoja. Sitten niissä katsotaan vaikuttavuutta, sekä tieteellistä että yhteiskunnallista. Lisäksi arvioidaan tutkijan pätevyyttä.

Liikkuvuus ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa, minkälaista yhteiskunnallista vaikutusta sillä voi olla Suomessa?

– Tieteen vaikuttavuutta on vaikea arvioida ennen kuin tutkimus on tehty. Toivoisi, että keskustelu olisi laajemmalla tasolla kuin yksittäisissä hankkeissa, Ruokonen vastaa.

IS tavoitteli tutkimuksen tekijää Anna-Leena Toivasta useita kertoja, mutta hän ei vastannut yhteydenottoon.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?