THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL ehdottaa kolmatta koronarokoteannosta rajatuille ryhmille

Muun väestön osalta tilannetta arvioidaan syksyn aikana.

1.9. 19:35 | Päivitetty 1.9. 21:52

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin ensimmäisenä antamaan ihmisille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai sen hoidon vuoksi alentunut.

– Kaksi rokoteannosta ei aina riitä tuottamaan näille ihmisille tarpeeksi hyvää suojaa vakavalta koronataudilta. Kolmas annos siis täydentää heillä perusrokotussarjan antaman suojan riittävälle tasolle, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

Ehdotuksen mukaan kolmas annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille immuunipuolustukseltaan heikentyneille, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta.

THL määrittelee lähiaikoina tarkemmin, mitkä ovat ne sairaudet tai tilat, joiden vuoksi henkilön immuunipuolustus on merkittävästi heikentynyt, ja kolmas rokoteannos on tarpeen.

Rokotusjärjestyksestä myös kolmansien annosten kohdalla päättävät myöhemmin THL:n suosituksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä valtioneuvosto.

THL ehdottaa myös, että kolmas koronarokoteannos annettaisiin tehosteena niille, jotka ovat saaneet koronarokotuksen rokotusjärjestyksen kärkipäässä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu koronapotilaiden parissa toimivaa terveydenhuoltohenkilöstöä sekä muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavia työntekijöitä, joista suuri osa rokotettiin nykyistä lyhyemmällä annosvälillä alkuvuodesta 2021.

– Ehdotamme perusrokotussarjan tehostamista tälle ryhmälle, sillä heillä kaksi annosta on annettu lyhyemmällä aikavälillä kuin muille, toisesta rokoteannoksesta on jo kulunut kauan, ja rokotuksen teho hiipuu vähitellen. Ensilinjan terveydenhuolto­henkilökunta on tärkeää suojata sekä heidän oman terveytensä varmistamiseksi että sairaaloiden kantokyvyn turvaamiseksi, ja hoivakotien iäkkäillä asukkailla vaikean koronavirustaudin riski on erityisen suuri, Nohynek kertoo.

Kolmas rokoteannos voitaisiin antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut riittävän pitkä aika. THL selvittää parhaillaan saatavilla olevan tutkimustiedon perusteella, mikä olisi riittävä aikaväli mahdollisimman hyvän suojatehon varmistamiseksi.

– Jos rokotteita saadaan maahan riittävästi, kolmansia annoksia voitaisiin arviomme mukaan tarjota yhtä aikaa koko tälle ryhmälle. Ryhmän arvioitu koko on noin 100 000 henkilöä. Samalla on tärkeää huolehtia, että ensimmäisten ja toisten rokoteannosten antaminen ei hidastu kolmansien annosten antamisen vuoksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

THL ja Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) arvioivat syksyn aikana, tarvitaanko kolmatta annosta tehosteena myös muille väestöryhmille.

Nohynekin mukaan tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että ainakin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat tulevat ajan kuluessa tarvitsemaan tehosteannoksen.

– Odotamme syksyn aikana saatavia uusia tutkimustuloksia sekä Suomesta että niistä maista, jotka ovat antaneet kaksi koronarokoteannosta 12 viikon annosvälillä. Tarkastelemme tilannetta näiden tutkimustulosten valossa uudelleen.

Nohynek kertoo Ilta-Sanomille, että asiantuntijat tarkastelevat Suomen lisäksi myös Kanadassa, Englannissa ja Skotlannissa saatuja tutkimustuloksia, sillä myös näissä maissa rokoteväli on ollut pidempi. Yhdysvalloissa ja Israelissa rokotteiden annosväli on ollut kolme viikkoa, minkä takia niiden tutkimustietoa ei voi suoraan hyödyntää Suomessa.

– Meillä on tiedossa, että tämä 12 viikon annosväli kypsyttää immuunivastetta paremmin, joten voisi olettaa, että ehkä rokotteen suojateho kestää pidempään.

Nohynekin mukaan asiantuntijat kiinnittävät huomiota siihen, miten rokotteen teho hiipuu eri väestöryhmissä. Tämän pohjalta ratkaistaan, suositellaanko tehosteannosta.

– Mikä on rokotteen teho vakavaa tautia vastaan? Siinä eivät pelkästään läpäisyinfektiot riitä vaan siinä verrataan rokotettuja ja rokottamattomia ja katsotaan, kuinka paljon vakavia koronavirusinfektioita on kummassakin ryhmässä. Rokotteen teho lasketaan yksi miinus riskisuhde ja riskisuhde on, kuinka paljon tautia on rokotetuissa verrattuna rokottamattomiin. Näitä riskisuhteita me laskemme.

– Tehosteen antaminen itseisarvoisena ei ole se asia vaan sitä tarkastellaan näyttöpohjaisesti.

Tuoreiden tutkimustulosten valossa THL ohjeistaa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan jatkossa antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia.

THL ohjeistaa myös, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon. Päätöksen taustalla on koronaviruksen nopeasti leviävä deltamuunnos.

– Kunnat voivat harkita, onko annosvälin lyhentämiseen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia. THL ei kuitenkaan suosittele kuutta viikkoa lyhyempää annosväliä, koska silloin rokotuksen tuottama immuunivaste jää elimistössä heikommaksi kuin yli kuuden viikon välillä, Nohynek sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?