Sotien verisimmät päivät olivat 6.3.1940 ja 10.6.1944 – moni sankarivainajista katosi taistelukentällä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Sotien verisimpinä päivinä moni vainaja katosi – sen takia sankarihautajaisia nähdään vielä tulevaisuudessa

Sunnuntaina Iitissä pidettiin vaikuttavat sankarivainajien hautajaiset. Ne ovat tuskin lajissaan viimeiset, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Simo Holopainen.

2.9. 8:00

Reservin alikersantti Tapio Aalto.

Reservin sotamies Paavo Haaparanta.

Reservin sotamies Jaakko Hautamäki.

Reservin sotamies Arthur Savonen.

Viime sunnuntaina Iitin kirkolla oli harvinainen tilaisuus. Neljän talvisodassa kaatuneen sotilaan jäänteet laskettiin sankarihautaan. He olivat kadonneet 15.2.1940 Muolaan pitäjän taisteluissa Kannaksella, ja jäänteet oli löydetty vasta vuonna 2018.

Arkut olivat hyvin pieniä. Tapiosta, Paavosta, Jaakosta ja Arthurista ei ollut ymmärrettävästi enää paljon jäljellä.

Oli pysäyttävää katsoa suoraa lähetystä sotilaallisin kunnianosoituksin järjestetyistä hautajaisista kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeen. Taannoin haastattelin erästä sota-aikana moniin sankarihautajaisiin osallistunutta pikkulottaa. Hän muisti yhä, että niiden aikana oli usein tullut erityinen tunne.

Sellainen kylmän tunne.

Kieltämättä kylmät väreet menivät Narvan marssin soidessa. Neljän miehen kotiinpaluu oli tietysti tärkeintä sukulaisille, joiden ei ole enää tarvinnut arvuutella kadonneiden kohtaloa. Heitä ei ollut unohdettu vuosikymmenten jälkeen Karjalaan.

Sattumalta viime viikolla Facebookissa tuli vastaan tarina ja kuva samasta teemasta, mutta eri ajasta. Se oli otettu syyskuussa 1941, jatkosodan alkupuolelta. Suomalaiset olivat vallanneet Kannaksella Summan entiset taistelumaastot ja etsineet talvisodassa taistelukentälle jääneitä vainajia.

Kuvassa oli ruumisarkkuja. Niissä oli Summan Lisa-korsun raunioista löytyneitä sotilaita, jotka olivat kaatuneet lähes samoihin aikoihin kuin Muolaassa kadonneet. Tarinan mukaan korsua oli kaivettu auki kymmenen päivää.

Korsuun oli talvisodassa jäänyt loukkuun 32 miestä. He olivat kaikki kuolleet, kun venäläisjoukot olivat räjäyttäneet betonikorsun kasaan. Heillä oli löytämishetkellä yhä lumipuvut ja kypärät päällään ja henkilökohtaiset tavarat mukana.

Vainajat vietiin kotiseudulleen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Omaiset saivat varmuuden läheistensä kohtalosta puolitoista vuotta kaatumisen jälkeen.

Viime sotien pahimpina yksittäisinä päivinä kaatui useita satoja suomalaisia. Talvisodan verisin päivä oli 6.3.1940, jolloin kaatui 816 miestä. Jatkosodan synkin päivä oli 10.6.1944, jolloin kaatuneita oli 799. Ne ovat hirvittäviä lukuja päiviltä, jolloin käytiin valtavia suurtaisteluita.

Merkille pantavaa molemmissa päivissä on se, että hyvin monet vainajat jäivät kentälle. He katosivat jonnekin kaoottisissa tilanteissa, he muuttuivat tulituksesta tunnistamattomiksi – tai he yksinkertaisesti hävisivät täysosumasta ilmaan.

Venäjän puolella Karjalassa työskentelee kuitenkin sinnikkäitä vapaaehtoisia, jotka edelleen etsivät taistelupaikoilta vainajien jäänteitä. Tekniikka on kehittynyt niin paljon, että pienenkin löydön perusteella on mahdollista saada avoimet tarinat päätökseen.

Voi hyvinkin olla, että Suomessa vietetään tulevaisuudessa vielä useita sankarihautajaisia viime sotien vainajille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?