Nyt puhuvat opettajat: 5 selvää ratkaisua, joilla koulujen ongelmat helpottuisivat

Ilta-Sanomat on tällä viikolla nostanut esiin Suomen koulujärjestelmän ongelmia. Nyt on aika siirtyä ratkaisuihin.

4.9.2021 7:00
  • Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.

suomalainen Peruskoulu täyttää pian 50 vuotta. Sinä aikana suomalaiset ovat saaneet olla osana aitoa koulumaailman menestystarinaa.

Vaikka Suomi on pitänyt hyvää huolta peruskouluistaan peräti puoli vuosisataa, korjattavaakin löytyy tänä päivänä paljon.

Ilta-Sanomat on käsitellyt suomalaisen peruskoulun nykytilaa ja haasteita tällä viikolla juttusarjassa, jossa ääneen ovat päässeet kymmenet opettajat, oppilaat, päättäjät ja muut asiantuntijat.

Nyt siirrytään ratkaisuihin, ja ensimmäisenä ääneen pääsevät opettajat.

Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.

Ratkaisu 1: Pienennetään ryhmäkokoja

Yksi opetusalan isoimmista haasteista on se, että ryhmäkoot ovat liian suuret, opettajat kertovat.

Pienryhmistä on luovuttu tasa-arvoisemman opetuksen varjolla, mutta moni opettaja kaipaa pienempiä ryhmiä kipeästi takaisin.

Opettajien mielestä peruskouluun pitäisi saada lakiin perustuva oppilaskohtainen opettajamitoitus, kuten varhaiskasvatuksessa. Alle 20 oppilaan ryhmien vaikutusta voisi ensin kokeilla yhden opetussuunnitelman ajan. Jos luokassa on erityisen tai tehostetun tuen oppilaita, he veisivät luokasta yhden yleisen tuen oppilaan paikan, opettaja ehdottaa.

Toinen opettaja ei usko, että alalle on tulossa yhtään lisää resursseja, jonka vuoksi opettajan ammattia on nyt tarkasteltava kokonaan uudessa valossa. Moderni ratkaisu suurien ryhmäkokojen ongelmiin on yhteisopettajuus, jota toteutetaan Suomessa jo joissain määrin. Kun samassa tilassa on kaksi ryhmää, siellä on myös kaksi aikuista.

– Yhteistyö on ainoa tapa toteuttaa inklusiivista kasvatusta. Yhteisopettajuus on tätä päivää.

Ratkaisu 2: Raivataan lisää aikaa perustyölle

Jos opettajien uupumukseen johtavat ongelmat pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se menisi jotakuinkin näin: opettajilla ei ole riittävästi aikaa, jotta he voisivat tehdä työnsä niin hyvin kuin haluaisivat. Monet Ilta-Sanomien haastattelemat opettajat kertovat, että aikaa kuluu liian paljon kaikkeen muuhun paitsi varsinaiseen opetustyöhön.

Koska tuntien määrä vuorokaudessa on vakio, he ehdottavat muun muassa seuraavia ratkaisuja:

  • Luovutaan turhista kokouksista. Suunnataan jäljelle jäävät palaverit vain niille, joita asia oikeasti koskee.

  • Karsitaan opetussuunnitelmaa, jotta perustyölle jäisi enemmän aikaa.

  • Perehdytetään uudet ihmiset huolellisesti ja koulutetaan olemassa olevia tehokkaasti ja tasapuolisesti.

  • Parannetaan opettajien välistä yhteistyötä, jotta eri ihmiset eivät tee samaa asiaa päällekkäin.

– Kokousten pitämiseen toivoisin järkeä. Jos asia aidosti koskee viittä opea, onko järkeä kutsua koko opettajakunta paikalle töiden jälkeen vai voitaisiinko asiasta sopia pienellä porukalla ja tiedottaa sitten muille, ehdottaa eräs.

– Ärsyttää kahlata joka aamu läpi sähköposteja, jotka eivät koske minua. Kuormittaa ihan turhaan ja vie aikaa, sanoo toinen.

Ratkaisu 3: Oppilaiden pitää osoittaa taitonsa

Lapset eivät synny sen tyhmempinä kuin 50 vuotta sitten, mutta heidän osaamisensa muuttuu sen mukaan, mitä heiltä vaaditaan.

Opettajien mukaan peruskoulun oppilaat pystyvät nykyään lipumaan luokka-asteelta toiselle, vaikka edellisvuoden opit eivät olisi hallussakaan.

Opettajat toivovat hartaasti, että heidän ammattitaitonsa huomioitaisiin tilanteissa, joissa oppilas voisi hyötyä koulunaloituksen lykkäämisestä tai luokka-asteen kertaamisesta.

Myös Suomen peruskoulun tilaa tutkinut valtiotieteen lisensiaatti ja opettaja Mai Allo on antanut samansuuntaisia ehdotuksia.

– Ehdottaisin, että meillä olisi yo-kokeen kaltainen päättökoe myös peruskouluille. Lähdetään siitä, ettei peruskoulusta pääse, elleivät tietyt minimikriteerit täyty perustaitojen, kuten lukemisen, matematiikan ja äidinkielen suhteen, Allo ehdotti asianohjelma Dosentissa vuoden alussa.

Ratkaisu 4: Selkeytetään opettajan työnkuvaa

Opettajan ammatin toimenkuva vaatii kipeästi selkeyttämistä, opettajat sanovat.

Opettajien mukaan heidän työpäivänsä täyttyy tätä nykyä niin sanotusta silpputyöstä, joka syö aikaa opettamiselta ja vaikeuttaa sekä opettajien että oppilaiden pitkäjänteistä työskentelyä.

Vaihtoehtoisesti opettajat ehdottavat ongelman ratkaisuksi rahallista korvausta työtehtävistä, jotka eivät suoranaisesti liity opetukseen tai sen suunnitteluun.

Ratkaisu 5: Opettajat tiiviimmin mukaan kouluja koskevaan päätöksentekoon

Yksi hyvä, helppo ja halpa tapa kehittää suomalaista koulujärjestelmää on opettajien kuuleminen, opettajat muistuttavat.

Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja loppujen lopuksi yleensä ainoita aikuisia, jotka todella näkevät, mitä luokkahuoneissa tapahtuu.

Opettajat toivovat, että heidän ammattitaitoaan hyödynnettäisiin myös päätöksenteossa. Opettajat kertoisivat mieluusti näkemyksiään esimerkiksi uusia luokkatiloja suunniteltaessa.

Yllä mainittujen ratkaisuehdotusten lisäksi opettajat toivovat myös kuria kännyköiden käyttöön, avointen opetustilojen palauttamista suljetuiksi tiloiksi, oppivelvollisuuden pidentämisestä luopumista, tiimiopettajuuden lisäämistä, tasokurssien palauttamista sekä opetusalan palkkauksen ja oppimateriaalien määrärahojen tarkastamista.

– Jokin koulu voisi vanhempien ja opettajien toiveiden mukaisesti kokeilla mitä tapahtuu, kun tuodaan tasokursseja, laitetaan seinät ja ovet takaisin, kokeillaan eriyttämistä ja sitä, ettei peruskoulusta pääse, elleivät perustaidot ole kunnossa, ehdotti suomalaisen peruskoulun tilaa tutkinut Mai Allo keskusteluohjelma Dosentissa.

Erään opettajan mielestä poikien kiinnostus koulunkäyntiä kohtaan voisi kasvaa, jos alalla olisi enemmän miesopettajia. Toinen puolestaan ratkoisi useita ongelmia yhdellä yhteisellä katsomusaineella uskonnonopetuksen sijaan.

– Annettaisiin opettajille ja kouluille työrauha keskittyä tietojen ja taitojen opettamiseen. Kyllä lapset ideologioita ja asenteita ehtivät oppia myöhemminkin, Mai Allo summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?