Flunssa-aalto on ajanut koronatestauksen äärirajoille – Husin Järvisellä viesti kahdesti rokotetuille oireisille - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Flunssa-aalto on ajanut korona­testauksen ääri­rajoille – Husin Järvisellä viesti kahdesti rokotetuille oireisille

Syksyn flunssakausi on alkanut, ja se on ruuhkauttanut koronatestauksen suorituskykynsä rajoille.

Koronatestauspaikka Meilahden sairaala-alueella Helsingissä.

31.8. 13:06

Koulujen ja päiväkotien alkaminen levittää tehokkaasti flunssaa väestössä. Flunssan koronatartuntaa muistuttavien hengitystieoireiden vuoksi koronatestaukseen saapuu väkeä ennätystahtiin.

Jopa niin paljon, että testauskapasiteetti on päivätasolla hetkittäin ylittynyt.

– On ollut päivä, että kaikkia halukkaita ei ole voitu ottaa testiin, toteaa infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Lue lisää: AL: Kahdesti rokotettujen ei tarvitse enää mennä testiin Tampereella – muutama poikkeus löytyy

Kuormittumisen ymmärtää, sillä flunssakauden riehuessa kiivaimmillaan noin 60 000 suomalaisen arvioidaan sairastuvan flunssaan päivässä.

– Se on niin suuri luku, että testauskapasiteettimme ei millään taivu siihen. Tai jos kaikki flunssapotilaat haluttaisiin testata koronan varalta, terveydenhuollon henkilöstön sijoittamiseen pitäisi tehdä isoja muutoksia, Järvinen sanoo.

Tilanne on siinä mielessä hankala, että flunssan erottaminen koronasta pelkkien ensioireiden perusteella on Järvisen mukaan mahdotonta jopa lääkärille.

– Näin valitettavasti on, että oireiden perusteella ei voi erottaa, mikä virus on kyseessä. Hengitystieoireita aiheuttavia viruksia on yli 200 ja niiden aiheuttama oirekuva vaihtelee virusten ja yksilöiden välillä, Järvinen sanoo.

Koronan ja tavallisen flunssan oireiden välille ei voi Järvisen mukaan tehdä selvää eroa. Mitä pidemmälle epidemia on edennyt, sitä selvemmäksi on Järvisen mukaan käynyt, että vain testaamalla voidaan luotettavasti todeta koronatartunta.

– Lääkärin vinkkelistä flunssan ja koronan oirelistoilla ei ole mitään käyttöä. Se on lantinheittoa, Järvinen sanoo.

Makuaistin menettämistä on pidetty covid-19 tartunnan yhtenä keskeisenä oireena, mutta senkin diagnoosivoiman Järvinen ampuu alas.

– Makuaistin menettämistä liittyy myös tavalliseen flunssaan. Toisaalta covid-19-tartuntaan liitetty makuaistin menettäminen ei tule oireena esiin alkuvaiheessa vaan vasta myöhemmin.

Jotta koronatestaus ei tukehdu jo alkaneen flunssakauden tuomaan kuormitukseen, tiettyjen ryhmien kohdalla voisi Järvisen mukaan tehdä jo harkintaa, mennäkö ensimmäisten flunssaoireiden ilmaantuessa tuota pikaa koronatestiin.

– Jos on saanut kaksi rokoteannosta ja viimeistä on kulunut aikaa enemmän kuin kaksi viikkoa, niin varmuuden vuoksi testaamista ehkä kannattaa tässä tilanteessa harkita, Järvinen sanoo.

Koronan vuoksi asetetut rajoitukset ihmisten kontakteissa ja hygieniasuositukset ovat osaltaan painaneet myös flunssatartuntoja alaspäin. Kun koronarajoitukset olivat tiukimmillaan, niiden arveltiin vähentäneen myös flunssatartuntoja noin kolmanneksella.

– Luku ei ole sen korkeampi, koska tavallisen flunssan isot levittäjät ovat koulut ja päiväkodit, Järvinen sanoo.

Oma lukunsa on lähestyvä influenssakausi, joka tyypillisesti alkaa marraskuussa. Viime syksynä ja kevättalvella sen vaikutukset jäivät vähäisiksi väestötasolla, sillä koronarajoitukset purivat voimakkaasti myös influenssaviruksen leviämiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?