Husin infektioylilääkäri: Rajoitustoimia pitäisi purkaa pian – ”Pohja ja peruste putoaa pois” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Husin infektio­yli­lääkäri: Rajoitus­toimia pitäisi purkaa pian – ”Pohja ja peruste putoaa pois”

Järvinen uskoo, että ennen pitkää kolmas rokoteannos tullaan antamaan kaikille kansalaisille. Siihen kuitenkin kuluu vielä aikaa

1.9. 6:00

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) vaati maanantaina pikaista kansallista päätöstä kolmannen rokotekierroksen aloittamisesta ja sote-ammattilaisten sisällyttämistä ensivaiheessa rokotettavien joukkoon. Lisäksi hoivakotien iäkkäiden asukkaiden, sairautensa vuoksi vaikealle taudille erittäin alttiiden ja yli 80-vuotiaiden tulisi Husin mukaan saada tehosteannokset mahdollisimman pian.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen toteaa, että näiden ryhmien rokottamisella kolmanteen kertaan on tuskin vaikutusta epidemian laajempaan tukahduttamiseen, mutta riskiryhmiä suojaamalla vaikean taudin riskiä pienennetään, mikä taas antaa mahdollisuuksia rajoitustoimien purkamiselle.

– Ainakin taudin vaikeiden muotojen estämisen osalta rajoitustoimilta putoaa pohja ja peruste pois, Järvinen sanoo.

Husin johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo, että ulostulon taustalla on huoli terveydenhuollon kantokyvystä. Petäjän mukaan Husissa on ilmennyt henkilökunnan keskuudessa koronavirustartuntoja, jotka ovat tulleet ensivaiheessa annettujen kahden rokoteannoksen läpi. Tällöin annosväli oli vielä kolme viikkoa myöhemmän 12 viikon sijaan.

Johtajaylilääkäri Jari Petäjän mukaan Husin kannanotossa on kyse terveydenhuollon kapasiteetin turvaamisesta.

– Ajatellen terveydenhuollon kantokykyä, nämä läpäisyinfektiot ovat tyypillisesti lievempioireisia kuin rokottamattomilla tai yhden rokotteen saaneille tulevat infektiot. Mutta silloin kun ne tapahtuvat täällä sote-kriittisen henkilöstön piirissä, ne johtavat aina meillä toiminnassa henkilöstön vajaukseen paljon laajemmin, Petäjä sanoo.

Petäjän mukaan hoitohenkilökunnan heikentynyt rokotesuoja, ja heidän lieväkin sairastumisensa koronainfektioon, aiheuttaa merkittävän riskin hoidon saatavuudelle. Petäjän mukaan hoitohenkilökunnalla ei ole ilmennyt tartuntoja vielä siinä määrin, että se olisi koitunut ongelmaksi. Uhka on kuitenkin olemassa, kun aika saadusta rokotesarjasta kuluu yhä pidemmäksi.

Järvinen uskoo, että ennen pitkää kolmas rokoteannos tullaan antamaan kaikille kansalaisille. Siihen kuitenkin kuluu vielä aikaa, ja asiaan vaikuttaa jatkossakin rokotteiden saatavuus.

– Jos katsotaan, että nyt on rokotettu kahdeksan kuukautta ja väestöä on vielä rokottamatta, niin koko väestön rokotus tällä rokotustahdilla vie varmaan noin kymmenen kuukautta. Eli ennen kuin kolmas rokote voitaisiin koko väestölle tarjota, ollaan ainakin ensi kesässä.

Järvinen kuitenkin painottaa, että tällä hetkellä prioriteetti on edelleen mahdollisimman suuren väestönosan rokottaminen kahteen kertaan, sillä kahden rokotteen teho on yhä kattava ja todistetusti pienentää huomattavasti mahdollisuutta sairastua vaikeaan tautimuotoon. Siksi rajoituksia pitäisi ryhtyä pian purkamaan asteittain.

– Rokotusten edetessä perusteet ja välttämättömyys rajoitustoimenpiteiden ylläpitämiselle käyvät vähitellen vähäisemmiksi. Aika ei varmaan ole ihan vielä, mutta alkusyksyn aikana.

Infektioylilääkäri Asko Järvisen uskoo, että koko väestö tullaan rokottamaan kolmesti, mutta siihen päästään aikaisintaan ensi kesänä.

Hänen mukaansa tilanne ei poikkea esimerkiksi sikainfluenssasta, jota esiintyy vuosittain influenssakauden yhteydessä, vaikka varsinaisesta epidemiasta on kulunut aikaa jo vuosia.

– Me kaikki olemme alttiita tälle virukselle vielä jatkossakin, joten meidän pitää pystyä elämään sen kanssa, Järvinen toteaa.

Suomen tilanne kääntyi huonommaksi juhannuksen tienoilla, kun myös yhden rokotusannoksen saaneiden keskuudessa herkästi leviävä deltavariantti pääsi valtaamaan alaa. Tähän vaikutti erityisesti jalkapallon EM-kisat, joista tuli paljon uusia tartuntaketjuja Suomeen. Järvisen mukaan deltamuunnos tuli yllättäen ja yllättävällä voimakkuudella.

– Tämä kuvastaa sitä, että rajakontrollilla ei tautien ja uusien virusten saapumista voida estää, ellei kyseessä ole saarivaltio kuten Australia tai Uusi-Seelanti, jotka joutuvat kyllä kipuilemaan pidempään kuin me muut.

Asko Järvisen mielestä Suomen rajoilla pitäisi siirtyä riskiperusteiseen kontrolliin.

Järvisen mukaan kahden annoksen rokotuskattavuus alkaa olla jo sellaisella tasolla, että rajakontrolleista luopumista ainakin osittain olisi hyvä harkita.

– Voidaan kysyä, miten järkevää on resurssien käyttö rajakontrolleihin ainakaan suuntaamattomasti. Hus on esittänyt riskiperusteista rajakontrollia jo vuoden ajan, ja meillä on ollut siihen ohjelmakin valmiina.

Sairaalassa hoidettavien koronapotilaiden määrä on Järvisen mukaan vakiintunut Husin alueella noin 25–30 potilaaseen ja 5–10 tehohoitopotilaaseen ja koko maassa tilanne on ”kokolailla saman näköinen”. Sairaalahoitoa tarvitsevista valtaosa on Järvisen mukaan rokottamattomia.

– Itse olen arvioinut, että suurin piirtein tämä on taso, johon meidän pitää varautua. Voi tulla huippuja, joissa se jonkin verran nousee, mutta samantasoista huippua en odota tällä rokotusasteella. Ellei sitten palata lähtöruutuun, eli tulisi ihan uusi muunnos rokotusten lävitse, mihin en oikein usko.

Koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus on jo hyvin matala, mikä Järvisen mukaan on suoraan rokotteiden ansiota.

– Tartuntoja ei juurikaan ole yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kuolleisuuden riski on isoin. Myöskään hoivakodeissa ja -laitoksissa ei kuolleita ja sairastuneita tule samalla tavalla, vaikka tehdään laajasti seulontoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?