Oppilaat paljastavat nyt, mitä arki kouluissa oikeasti on: ”Jotkut nukkuvat käytävillä...” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oppilaat paljastavat nyt, mitä arki kouluissa oikeasti on: ”Jotkut nukkuvat käytävillä...”

Väsymys, joidenkin oppilaiden häiriökäyttäytyminen, motivaation puute, mielenterveysongelmat... Nyt oppilaat kertovat itse, mihin asioihin koulussa eniten tarvittaisiin apua.

  • Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.

Ilta-Sanomat kertoi eilen useissa laajoissa artikkeleissa, mitkä ovat opettajien mielestä Suomen koulujärjestelmän suurimmat ongelmat tällä hetkellä.

Lue lisää: Opettajat lyövät pöytään pysäyttävän listan: tämä kaikki meni pieleen Suomen kouluissa

Mutta mitä mieltä ovat oppilaat?

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 8,6 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista on melko tai erittäin tyytymättömiä elämäänsä. 14,2 prosenttia ei kokenut olevansa tärkeä osa oma luokkayhteisöään. Yli 9 prosentilla ei ollut yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi keskustella.

Tässä artikkelissa seitsemän iältään 14–16-vuotiasta nuorisovaltuutettua eri puolilta Suomea kertoo kokemuksensa oman ikäluokkansa kouluarjesta.

Kaikki haastatellut nuoret ovat yhtä mieltä siitä, että jaksamis- ja mielenterveysongelmat sekä turhautuminen näkyvät koulussa joka päivä.

Koulussa turhautuvat sekä ne, joita koulu ei kiinnosta, että myös ne, joilla olisi opiskelumotivaatiota.

Burnout on tuttu ilmiö myös perusopetuksessa.

Tänä syksynä lukionsa aloittanut Leo Boström Tampereelta on sitä mieltä, että perusopetuksessa oppilaille annetaan paljon vastuuta ilman, että opetetaan vastuun kantamista.

– Voidaan esimerkiksi antaa kolme vaihtoehtoista tehtävää, joista on valittava yksi ja tehtävä se huomiseksi. Ongelma on siinä, ettei opeteta, mitä asioita valinnassa kannattaisi ottaa huomioon tai miten tehtävä tehdään.

Leo Boström

Boström itse on käynyt Tampereen yliopiston normaalikoulun ja toteaa siksi olevansa etuoikeutettu. Hän on kuitenkin hyvin perillä siitä, millaista arki on muissa kouluissa.

– Minulla on paljon kavereita kaupungin kouluissa ja muillakin paikkakunnilla ja tiedän, että koulujen välillä on todella isoja eroja. Eroja on sekä välineissä että opetuksen tasossa.

Hänen mukaansa lähes kaikissa kouluissa kaikilla luokilla on häiriötä aiheuttavia oppilaita, joilla saattaa olla keskittymisvaikeuksia tai jotka kokevat koulunkäynnin vastenmieliseksi.

– Kun kaikki sijoitetaan samoille luokille ja joukossa on niitä, jotka kiusaavat, häiriköivät ja joita koulunkäynti ei kiinnosta, käy helposti niin, että luokkahenki kärsii ja yleinen opiskelumotivaatio laskee.

Myös Oulun nuorisovaltuutettu Peppi Ketola on huolissaan oppilaiden jaksamisesta. Väsymys näkyy ja tuntuu koulussa.

Peppi Ketola

– Jos on 15 minuutin välitunti, jotkut oppilaat nukkuvat käytävillä. Tosi väsyneen oloista porukkaa on paljon. Koulupäivien pituudet, läksyt ja kokeet rassaavat henkisesti ja stressaavat, vaikka nukkuisikin hyvin.

Ylöjärvellä myöhennettiin koulupäivien alkua oppilaiden toivomuksesta. Nyt koulu alkaa kaikilla 15 minuuttia myöhemmin kuin aiemmin.

Yhdeksättä luokkaa Ylöjärvellä käyvä Konsta Tikkakoski kuitenkin huomauttaa, ettei vartti hyödytä niitä, jotka valvovat myöhään, vaan voi käydä jopa päinvastoin.

– Moni varmasti menee vielä entistäkin myöhemmin nukkumaan. Voi olla, että joillekin on siitä hyötyä, mutta suurimmalla osalla se ei pidennä unta yhtään.

Enni Peltoniemi Hämeenlinnasta toivoo, että nuorten mielenterveysongelmat huomattaisiin kouluissa.

– Masentuneisuutta on tosi paljon, motivaatio ja jaksaminen ovat lopussa, eikä mielenterveyspalveluita ole saatavilla. Nuorten ongelmiin ja asioihin ei kiinnitetä huomiota kouluissa, ainakaan kaikissa.

Mielenterveysongelmat näkyvät poissaoloissa.

– Varsinkin viime aikoina poissaoloja on ollut paljon. Nuoret ei vaan oikein jaksa käydä koulua. Avulle ja tuelle on huutava tarve.

Enni Peltoniemi

Peltoniemi tietää ongelmien johtuvan monista eri asioista, kuten siitä, että koulu asettaa nuorille kovia odotuksia.

– Suorituspaineet ovat kauheat. Moni kokee, että koulussa painostetaan, mikä voi ahdistaa ja aiheuttaa mielenterveysongelmia.

– Koetaan myös, ettei opetus ole kiinnostavaa eikä se oikein hyödytä, ja koulu tuntuu pakkopullalta. Se turhauttaa ja vie kiinnostusta kouluun.

Leo Boström on pannut merkille, etteivät kouluterveydenhoitajat tai -lääkärit ole monissa kouluissa helposti tavoitettavissa.

– Paljon on kehitettävää myös oppilashuollossa ja mielenterveyspalveluissa.

Osa oppilaista uupuu kovien työpaineiden alla. Burnout ei ole harvinaista yläasteiässä.

– Tiedän tapauksia, joissa jo ennen 9.- tai 8.-luokkaa on käynyt näin. Tilanteeseen voivat toki vaikuttaa monet muutkin asiat kuin pelkkä koulu, Boström miettii.

Vaikka kiusaamisesta puhutaan paljon, siihen ei puututa tarpeeksi. Tätä mieltä ovat monet nuorisovaltuutetut.

Osa nuorista kokee, että pahimmillaan koulun henkilökunta ajattelee oppilaiden itse hoitavan asiansa.

Joensuun nuorisovaltuutettu Jarkko Pulkkinen on kuullut kiusaamisen muuttuneen yhä väkivaltaisemmaksi.

Jarkko Pulkkinen

– Joissakin pienemmissä kouluissa opettajalla on sellainen ”pojat on poikia” -asenne, eikä kiusaamisesta aina välitetä. Kiusaaminen voi olla jopa väkivaltaista, ja kun on otettu yhteyttä poliisiin, tilanne on vain pahentunut, Pulkkinen kertoo.

Tasa-arvo, kiusaaminen ja syrjiminen askarruttavat myös Jyväskylän nuorisovaltuutettua Stella Lindströmiä.

– Valitettavasti joka päivä näen näitä epäkohtia. Resurssit eivät riitä. Sukupuoli vaikuttaa moniin asioihin koulussa, vaikkei pitäisi. Ongelma on esimerkiksi, se, ettei koulussa ole vessoja muunsukupuolisille.

Myös Lindströmin mukaan oppilaiden mielenterveys- ja jaksamisongelmat näkyvät kouluarjessa.

Stella Lindström

– Vaikka ollaan nuoria ja lapsia vielä, vastuu ja työmäärä on aivan valtava, eikä se helpotu missään vaiheessa. Se vain kasvaa lukioon tai ammattikouluun mennessä. Kaikista aineista on läksyjä ja kokeisiin pitäisi lukea. Lisäksi ovat harrastukset. On vaikeaa löytää tasapaino koulutyön ja vapaa-ajan välille.

– Meillä tämä on kyllä otettu koulussa puheeksi ja asiasta on yhdessä keskusteltu, mutta moni oppilas ei halua myöntää, että hommaa on liikaa.

Koulupsykologille ei Lindströmin mukaan ole juurikaan mahdollisuutta päästä.

Myös Konsta Tikkakoski on huolissaan kouluterveydenhuollon resursseista, joita on leikattu niin, että terveydenhoitaja on tavattavissa vain 2–3 kertaa viikossa.

– Suurin osa päivistä on sellaisia, ettei terveydenhoitajaa ole. Onneksi koululla on ollut tänä vuonna koulupsykologi, jolle voi mennä vapaasti juttelemaan. Ne jotka tarvitsevat apua, saavat sitä.

Seinäjokelainen Jenna Lehtimäki toivoo, että nuorille annettaisiin enemmän tietoa siitä, mistä voi saada apua erilaisissa ongelmissa.

– Jos on päihdeongelma tai masennusta, nuori ei tiedä mihin mennä ja mistä saa apua.

Jenna Lehtimäki

Koulukuraattorin ja -terveydenhoitaja pakeille pääsemistä pitäisi myös Lehtimäen mielestä helpottaa.

– Nyt tilanne on se, että terveydenhoitajat ja kuraattorit aika paljon kiertävät kouluissa. Jos ne olisivat vaikka kaksi kertaa viikossa tavattavissa koululla, oppilaiden olisi helpompi käydä kertomassa huolistaan.

Samanlaista viestiä tulee Joensuusta.

– Vastaanotot ovat aika ruuhkautuneita, eikä niihin pääse helposti. Siksi olisi hyvä, jos opettajia koulutettaisiin huomaamaan esimerkiksi kiusaamista ja mielenterveysongelmia sekä suhtautumaan niihin vakavasti, sanoo Jarkko Pulkkinen.

Opiskelumotivaatioon vaikuttaisi monen nuoren mielestä myös se, että opettamiseen ja aiheiden käsittelyyn löydettäisiin kouluissa uusia tapoja. Silloin koulupäivät eivät olisi kaikki niin samanlaisia.

– Opetus on liian yksipuolista ja tunnit keskenään identtisiä. Kun kiinnostus lopahtaa, tulee häiritsemistä ja rauhattomuutta, yhdeksäsluokkalainen Konsta Tikkakoski pohtii.

Konsta Tikkakoski

Koulun arvostus on hänen näkemyksensä mukaan laskenut oppilaiden keskuudessa. Syynä tähän on se, että nuorilla on niin paljon muitakin kiinnostuksen kohteita ja vaihtoehtoja.

– Se vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Jos tuntuu, että itseä kiinnostavaa tietoa saa enemmän ja paremmin muualta, koulu voi tuntua täysin turhalta.

– Perinteinen opiskelu on monille liian puuduttavaa ja voi aiheuttaa suorituspaineita. Oppilaat eivät ole samanlaisia eivätkä kaikki voi olla kaikessa hyviä: toiset näyttävät taitonsa parhaiten tehtävissä ja kokeissa, toiset taas ovat taitavia ja hyviä joissakin muissa asioissa, Tikkakoski huomauttaa.

Samaa sanoo Ketola.

– Opetuksen pitäisi olla toiminnallisempaa. Erilaiset projektit, videot ja ryhmätehtävät toisivat vaihtelua tunteihin ja oppimiseen. Jos opettaja vain sanoo pari sanaa ja käskee lukea kappaleen ja tehdä tehtäviä lopputunnin, ei ole ihme, jos päivät tuntuvat pitkiltä ja väsyttäviltä.

Koulujärjestelmän haasteet ovat herättäneet Ilta-Sanomien juttusarjan myötä tällä viikolla kiivasta keskustelua myös IS:n verkkosivuilla. Näin eräät oppilaat kommentoivat siellä asiaa.

Itse oppilaana en ymmärrä kaikkea tätä höpötystä, jota lisätään aina opetussuunnitelma opetussuunnitelmalta (=OPS). Esimerkkinä MONO eli monialainen oppiminen tai joku sellainen. Yläkoulussa oli MONO-viikko, jolloin oppilaat saivat tehdä melkeinpä minkälaisen projektin tahansa. Itse tein kavereiden kanssa Kahootin päivässä. Loppuviikko pelailtiin koulussa puhelimilla, tietokoneilla ja pöytälätkää. Silläkö Pisa-tulokset nousuun?

Uusissa opetussuunnitelmissa yritetään olla niin edistyksellisiä. Oppilaan vastuuta ja oma-aloitteisuutta painotetaan aina vain enemmän. Ei ihme, jos monet putoavat kelkasta.

Pistää vihaksi tämä jonnekin rakennettu uusi koulu, jossa ei ollut luokkahuoneita vaan yksi iso avoin tila! Ei tule mistään mitään, jos kaikki luokat huutavat kilpaa isossa salissa. Mutta se on sallittavaa, koska se on "edistyksellistä" ja "rajoja rikkovaa".

Koulu on pikemminkin oleskelupaikka kuin mikään oppilaitos, sillä minkäänlaista kuria tai vakavuutta ei paljoa edes ole. Opettajat ovat pikemminkin oppilaiden kavereita kuin arvostettuja henkilöitä eikä koulua oteta vakavasti. Pulpetit on vaihdettu säkkituoleihin. (Miten voi olla hyvä idea jonkun mielestä?). Koulussa ei esimerkiksi lueta paljoa kirjoja, vaan tehdään kaiken maailman projekteja ja julisteita, joista tietenkään mikään ei painu mieleen.

Katso kaikki juttusarjan artikkelit täältä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?