Professori Hannele Korhosesta leivottiin miljoonarahoituksella sateentekijää Arabiemiraatteihin – näin tutkimushankkeen kävi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori Hannele Korhosesta leivottiin miljoona­rahoituksella sateentekijää Arabiemiraatteihin – näin tutkimushankkeen kävi

Hannele Korhonen sai vuonna 2016 Arabiemiraateista 1,5 miljoonan dollarin eli lähes 1,3 miljoonan euron rahoituksen. Korhosen haluttiin tutkivan, kuinka aavikolle saataisiin sadetta.

Arabiemiraattien rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko sadetta lisätä kylvämällä pienhiukkasia.

30.8. 7:00

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Korhosen tutkimushanke oli yksi kolmesta, jotka sinä vuonna rahoitettiin. Hakemuksia tuli ympäri maailman yli 90.

Tutkimus on tehty, eikä kovin lupaavalta näytä. Korhosen tutkimus päätyi siihen, ettei sateen tekeminen Arabiemiraateissa ole kovinkaan todennäköistä huolimatta suurista paikallisista panostuksista.

Vuotta ennen Arabiemiraattien rahoitusta Korhonen sai arvostetun Euroopan Unionin rahoituksen toiselle tutkimukselleen.

– Sain kahden miljoonan euron henkilökohtaisen apurahan, jonka aihetta eivät ymmärrä kuin tieteentekijät, Hannele Korhonen sanoo.

Kansainvälisesti rahoitetut tutkimukset ovat edistäneet Korhosen uraa myös Ilmatieteen laitoksella. Rahoitukset saadessaan hän toimi tutkimusprofessorina ja sitä hän on edelleen, mutta nyt myös laitoksen ilmastotutkimuksen toimialajohtaja.

Säänmuokkauksen tuloksista ei ole helppoa saada tieteellistä todistusaineistoa.

Tutkimusaiheet ja termit vaativat tarkkuutta. Korhonen korostaa, että säänmuokkaus ja ilmastonmuokkaus ovat eri asioita. Hänen ryhmänsä tutki säänmuokkausta.

– Säänmuokkaus kohdistuu rajatulle alueelle ja on lyhytaikaista. Ilmastonmuokkaus puolestaan liittyy pitkäaikaisiin menetelmiin, joilla pyritään laajempiin vaikutuksiin.

Arabiemiraattien rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko sadetta lisätä kylvämällä pienhiukkasia.

– Emme tehneet kylvökokeita vaan mittauskampanjaa ilmakehän hiukkasista. Tutkimuksella lisättiin ymmärrystä pilvien muodostumisesta, pienhiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta sekä pienhiukkasten merkityksestä sateen syntyyn.

Samaan aikaan rahoitetuissa hankkeissa tuotettiin muuta tieteellistä ja teknologista tietoa liittyen sateen kylvämiseen.

– Saksalaiset katsoivat omassa tutkimuksessaan lähinnä sitä, miten kasvillisuuden kautta voitaisiin lisätä kosteutta ilmakehässä ja miten se vaikuttaisi alueen sateisuuteen.

Kaupunkinäkymä Dubaissa 17. elokuuta 2021.

Hannele Korhosen mukaan olosuhteet ovat Arabiemiraateissa hankalat pilvien muokkauksen kannalta.

Säänmuokkausta on tehty noin 50 maassa. Joissain paikoissa kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä, Kroatiassa ja Arabiemiraateissa toimintaa on ollut jo useita vuosikymmeniä.

Pilvet koostuvat vesipisaroista tai jääkiteistä, jotka muodostuvat pienhiukkasten päälle. Yleensä säänmuokkauksella pyritään muokkaamaan pilven pisaroita suuremmiksi, jolloin painovoima alkaa vetää pisaroita kohti maanpintaa.

– Näinhän sade muodostuu ihan luonnostaankin.

Säänmuokkauksella on pyritty myös ehkäisemään raesateita, koska ne aiheuttavat suurta taloudellista haittaa joillakin alueilla.

Korhonen sanoo, ettei säänmuokkauksen toimivuudesta ole takuita. On vaikea tietää, kuinka toimivaa se on, koska ei ole olemassa rinnakkaistodellisuutta, josta nähtäisiin, mitä pilville olisi tapahtunut muokkaamattomina.

– Säänmuokkauksen tuloksista ei ole helppoa saada tieteellistä todistusaineistoa. Siksi tutkimusrahoituskin aikanaan hiipui eikä sitä ole ollut pitkään aikaan ennen kuin tuli tämä Arabiemiraattien panostus.

Pilvien muokkauksen kannalta olosuhteet ovat Arabiemiraateissa hankalat.

Arabiemiraateissa uskotaan, että säänmuokkauksella olisi tehoa.

– Paikallinen meteorologinen laitos on sitä mieltä, että heidän tilastojensa mukaan pilvien kylväminen lisäisi jonkin verran sateisuutta.

Korhonen lisää, että useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, ettei tilanne ole ollenkaan yksinkertainen. Hänen johtamassaan tutkimuksessa käytettiin laservaloa, jota ammuttiin kohtisuoraan ylöspäin, jonka jälkeen pilvistä ja hiukkasista takaisin maahan heijastuva valo mitattiin.

– Havaittiin, että pilvet kyllä usein lähtevät satamaan, mutta sikäläisessä ilmakehässä on niin kuivia kerroksia, että vesipisarat haihtuvat matkalla eikä maanpinnalle asti sada mitään. Se kertoo, että pilvien muokkauksen kannalta olosuhteet ovat Arabiemiraateissa hankalat.

Siellä sataa, mutta suuri osa sateesta ei koskaan pääse maahan asti vaan haihtuu matkalla. Ilmiö sinänsä on tavanomainen, ei meilläkään kaikki sade selviä maahan asti, kun pisarat matkaavat korkealta kilometrienkin päästä kohti maanpintaa.

– Meilläkin sadetta haihtuu matkalle, mutta Arabiemiraateissa kuivat kerrokset voivat olla satojen metrien paksuisia. Se yllätti, kuinka paljon niillä on vaikutusta.

Korhosen johtama tutkimus ei anna Arabiemiraateille kovin paljoa toivoa.

– Heillä on epätodennäköistä, tai vähintäänkin hyvin vaikeaa, saada sateen lisääminen säänmuokkauksella ikinä toimimaan.

Hannele Korhonen kehuu tutkimusryhmäänsä loistavaksi.

Rahoittajat toivoivat kenties konkreettisempia tuloksia. Hyvässä hengessä käytiin keskusteluja, joissa todettiin kyseessä olevan ohjelma, johon olisi hyvä sisältyä konkretiaa.

– Otin alusta alkaen sellaisen lähestymisen, että olemme hakemuksessa kertoneet, mitä teemme. Kun he ovat päättäneet rahoittaa kyseisen hakemuksen, teemme myös juuri sen mukaisen tutkimuksen, ilmakehätutkija perustelee.

Arabiemiraatit sai, mitä tilasi. Eivät enempää, mutta eivät myöskään vähempää.

Suomalaisen saama huomattava rahoitus oli monella tavalla hienoa. Korhonen kehuu tutkimusryhmäänsä loistavaksi, ja tuntui hyvältä työllistää useita tutkijoita.

– Johdin ensimmäistä kertaa kansainvälisessä tutkimuksessa monitieteistä ryhmää. Henkilökohtaisesti se oli itselleni Arabiemiraattien tutkimuksessa isoin asia ja suurin anti.

Turvallinen tapa ehkäistä ilmastonmuutosta on luopua fossiilisesta polttoaineesta ja lisätä hiilinieluja.

Pyrkimyksiä muokata säätä tehdään maailmassa jonkin verran, mutta ilmastonmuokkaus on vain tutkimustasolla.

– Ilmastonmuokkausta ei tehdä. On ollut joitain hyvin pieniä kenttäkokeita erityisesti liittyen hiilidioksidin poistamiseen, mutta hyvin vähän ja rajallisesti, Korhonen kertoo.

Silti käytännössä ilmakehän muokkausta tapahtuu koko ajan, tosin täysin hallitsemattomasti, koska sitä aiheuttavat muun muassa teollisuus ja liikenne kasvihuonepäästöillään.

– Ihmiskunta tekee ilmastonmuokkausta laittamalla kasvihuonekaasuja ilmakehään. Tietenkään silloin toiminnan tarkoitus ei ole ilmastonmuokkaus vaan energiansaanti, mutta ilmaston muokkautuminen on toiminnan ikävä sivuvaikutus.

Ilmastonmuokkaus olisi keino hillitä kasvihuonepäästöjen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Ilmastonmuokkauksella voitaisiin pyrkiä vähentämään hälyttäviä muutoksia kuten napajäätiköiden sulamista, sademäärien muutoksia ja keskilämpötilan kohoamista. Mutta se saattaisi olla vaarallista, samalla luotaisiin ehkä jotain vielä pahempaa.

Ilmastonmuokkaukseen liittyy runsaasti arvaamattomuutta ja riskejä. Monimutkaisen ilmastojärjestelmän peukaloimisesta voisi aiheutua seurauksia, esimerkiksi lämpötilaan tai ääri-ilmiöiden voimistumiseen, joista ei tiedetä läheskään tarpeeksi.

Tutkijat suhtautuvat ilmastonmuokkaukseen varauksellisesti.

– Rohkenen sanoa, että itseni lisäksi suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että kyseessä ovat sellaiset keinot, joita ei pitäisi ottaa käyttöön kuin äärimmäisessä hädässä. Sille tielle ei kannata lähteä, Korhonen toteaa.

Koko maapalloa koskevia riskejä on turha ottaa, kun olemassa on muitakin mahdollisuuksia.

– Turvallinen tapa ehkäistä ilmastonmuutosta on luopua fossiilisesta polttoaineesta ja lisätä hiilinieluja.

Ihmiskunnalla ovat nyt ratkaisun avaimet käsissään.

Tiedeyhteisön arvioissa päästöjen voimakas vähentäminen on paras keino hillitä ilmastonmuutosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa jatkuvasti ja samassa tahdissa nousee maapallon keskilämpötila. Suomi kuuluu kaikista nopeimmin lämpeneviin alueisiin. Lämpeneminen on kaksi kertaa nopeampaa verrattuna koko maailman vastaavaan lukemaan.

Tutkimustieto osoittaa, että lämpeneminen kiihdyttää veden kiertokulkua. Nykykäsityksen mukaan sadetta tulee riittämään entistä enemmän siellä, missä nyt jo sataa. Ja kuivilla alueilla vettä tulee entistä vähemmän. Nämä olosuhteiden muutokset tulevat vaikuttamaan elämään monin tavoin.

– Mitä teemme globaalisti kasvihuonepäästöille tästä päivästä eteenpäin ratkaisee pelin. Ihmiskunnalla ovat nyt ratkaisun avaimet käsissään, Korhonen muistuttaa.

Tuore tutkimus kertoo, että jos tällä alkaneella vuosikymmenellä globaaleja päästöjä saadaan selvästi alaspäin, on mahdollisuus päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin eli alle kahden asteen lämpenemiseen.

Hannele Korhonen painottaa, että ilmastonmuutosta eivät ratkaise yksilöt, vaan poliittiset päättäjät.

Ilmastonmuutos on uhka, jota kaikki eivät halua pitää totena. Korhonen suhtautuu tietämättömyyteen ymmärtäen.

– Aina voi kertoa, miksi asia on eri tavalla kuin jostakusta tuntuu hänen oman arkikokemuksensa perusteella. Sellaiset ovat usein hyviä keskusteluja.

Jotkut tuntuvat kieltävän ilmastonmuutoksen periaatteellisista syistä.

– Se on tietysti turhauttavaa, mutta siihen on jo tottunut. Ei se mene minulla ihon alle.

Muutaman viime vuoden aikana Korhonen kertoo kyselytutkimusten osoittaneen, että meillä kuten muuallakin Euroopassa ollaan ilmastonmuutoksesta hyvin huolissaan.

– Sitä pidetään suurena uhkana. Keskusteluilmapiiri on muuttunut melkoisesti uusimpien tutkimusraporttien ansiosta. Aiemmin sitä oli paljon turhautuneempi, miksi poliitikot, päätöksentekijät ja kansalaiset eivät ymmärrä, kuinka isosta asiasta tässä on kyse.

Korhonen painottaa, että asiaa eivät ratkaise yksilöt, vaan poliittiset päättäjät.

– Heillä on ehdottomasti kaikista suurin vastuu. Heidän pitää mahdollistaa sellainen yhteiskunta, jossa ilmastoystävällisten päästöjen tekeminen on luontainen ja ensisijainen vaihtoehto. Kun se on halpaa ja helppoa, sitä ei tarvitse edes miettiä. Se on oikeasti ainoa tapa, miten tämä ratkeaa, Korhonen perustelee.

Hannele Korhosen johtamaa, Arabiemiraattien rahoittamaa tutkimushanketta seuraava dokumentti Näin pilvet kuolevat saa ensi-iltansa 10. syyskuuta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?