Oppilas paljasti sydäntä särkevän tilanteensa – opettaja tajusi, mitä älypuhelimet voivat kouluissa aiheuttaa

Älypuhelinten opetuskäyttö on lisääntynyt kouluissa viime vuosina valtavasti. Se ei ole yksistään hyvä asia, sanoo pitkän uran tehnyt opettaja.

– Kun selkänsä kääntää, osa oppilaista on heti tekemässä puhelimilla jotain, mitä ei pitäisi, kertoo helsinkiläinen nelosluokan opettaja.

1.9.2021 18:01
  • Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.

Kesän lopussa puhelinkauppa käy kuumana. Useimmat vanhemmat ostavat lapselleen ensimmäisen älypuhelimen 6–7 vuoden iässä, eli koulunalun kynnyksellä. Asia selviää DNA:n vuosittain teettämästä koululaistutkimuksesta.

Syitä puhelimen hankintaan on monia. Tärkein on yhä yhteydenpito lapsen ja vanhemman välillä, mutta myös ryhmäpaineen merkitys korostuu koko ajan enemmän.

Puhelin vain pitää olla, monet vanhemmat toteavat IRO Researchin tutkimuksessa.

Suomessa oppilaat käyttävät aktiivisesti omia puhelimia myös oppitunneilla, jopa alakoulussa. Opetushallituksen mukaan älypuhelimet ovat tulevaisuustaito, jonka vuoksi puhelimien käyttö kouluissa on sallittua. Asiaa perustellaan myös sillä, että oppilaiden digitaitojen kartuttaminen on osa opetussuunnitelmaa.

Opettajat puolestaan toivovat, että päättäjät jalkautuisivat luokkahuoneisiin ja näkisivät asian todellisen laidan.

Helsinkiläisessä alakoulussa luokanopettajana työskentelevä Tiina Halttunen tietää paremmin kuin hyvin, mihin kaikkeen älypuhelinten käyttö kouluissa voi vaikuttaa, vaikka hänen nykyisellä työpaikallaan onkin puhelinten suhteen ”hyvä ryhti”. Halttunen puhuu myös niiden opettajien suilla, joiden kanssa hän on jakanut kokemuksia oppilaiden puhelimenkäytöstä.

– Kun selkänsä kääntää, osa oppilaista on heti tekemässä puhelimilla jotain, mitä ei pitäisi. Ja useimmiten he ovat niitä oppilaita, joiden ei todellakaan pitäisi tehdä mitään muuta kuin keskittyä opetukseen, Halttunen sanoo.

Älypuhelinten käyttäminen koulupäivän aikana on verrattain uusi ilmiö, jonka vuoksi aihepiiristä ei ole pitkän aikavälin tutkimuksia. Siitä syystä älypuhelinten opetuskäytön seurauksia voi tässä vaiheessa lähinnä vain arvailla.

Se kuitenkin tiedetään, että lasten oppimistulokset ovat heikentyneet samaan aikaan, kun älypuhelinten käyttö kouluissa on kasvanut. Älypuhelimesta on tullut lapselle tai nuorelle käden jatke, joka näkyy myös tutkimuksissa.

THL:n teettämän kouluterveyskyselyn mukaan liki 35 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista on huomannut pyörivänsä netissä silloinkin, kun ei oikeastaan edes huvittaisi. Lähes 30 prosenttia kertoi yrittäneensä vähentää netin käyttöä siinä kuitenkaan onnistumatta.

– Jos minun pitäisi mainita yksi yksittäinen tekijä, joka selittää koulusaavutusten romahdusta, se olisi älypuhelimet, Tiina Halttunen sanoo.

Lue lisää: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

Halttusen mukaan omien puhelinten opetuskäyttöön kannustetaan pitkälti siitä syystä, ettei monilla kunnilla ole varaa tarjota jokaiselle lapselle laitetta siitä huolimatta, että maksuton perusopetus määrätään perustuslaissa. Siinä on helppo säästää.

Opetushallitus puolestaan perustelee puhelintenkäyttöä digitaitojen oppimisella. Halttusen mukaan kyseisten taitojen opettelu kuitenkin vaatii sen, että jokaisella on koulun tarjoama laite esimerkiksi neljännestä luokasta lähtien.

Erityisesti eräs sydäntä särkevä kokemus sai opettajan havahtumaan.

– Kerran yksi oppilas kertoi odottaneensa hirmu pitkään vuoroa lähikirjaston koneelle, jotta pääsi tekemään läksyt. Silloin ajattelin, että ei hyvää päivää, ei tämä näin voi mennä maksuttomassa perusopetuksessa.

Halttusen oman kokemuksen mukaan koulun tarjoamien laitteiden saatavuus on pitkälti näennäistä. Opiskeluun tarvittavia tietokoneita voi parhaassa tapauksessa löytyä oppilaita vastaava määrä, mutta se ei riitä, jos vain kaksi kolmesta koneesta suostuu käynnistymään.

– Luokassa on pahimmillaan aina kaksi tai kolme oppilasta, jotka eivät saa tietokonetta käyntiin, eivätkä sen takia pysty osallistumaan opetukseen. Se on aivan äärettömän turhauttavaa.

– Eihän opettaja voi ajatella, että ihan sama, jos ne pari kolme eivät pääse tekemään mitään, Halttunen sanoo.

Opettajan mukaan älypuhelin koulussa on tarkoituksenmukaisesti käytettynä ja pedagogisesti perusteltuna hyvä renki, mutta huono isäntä.

– Meillä on olemassa hienot digisuunnitelmat, joiden toteuttamiseen ei ole ollut varaa, hän summaa.

Maailmalla jaksetaan jatkuvasti ihmetellä sitä, miten kova luotto suomalaisilla vanhemmilla on lastensa turvallisuuteen. Lapsia ei tarvitse saattaa kouluun, kodin ympäristö on turvallinen ja lapsiin luotetaan.

Internetin ansiosta vaarat ovat kuitenkin nyt lähempänä lapsia kuin koskaan aiemmin, myös Suomessa, Halttunen muistuttaa.

Lasten puhelimiin pystyy nykypäivänä asentamaan erilaisia sovelluksia, joilla voidaan rajoittaa lapsen puhelimenkäyttöä tai jopa seurata hänen liikkeitään. Halttusen kokemuksen mukaan moni vanhemmista pitääkin silmällä lapsensa tekemisiä verkossa, mutta koko koululuokan suuruiseen ongelmatilanteeseen riittää yksi oppilas, jolla ei ole puhelimessaan minkäänlaisia rajoituksia.

– Hän sitten jakaa haitallista sisältöä muille. Lapset ovat järkyttyneet katsottuaan netistä silvottuja ihmisiä, murhia ja pornoa. Puolet päivästä menee sen miettimiseen, että miten asiasta päästään yli.

Kun opetushallitus alkoi ohjeissaan suositella omien puhelinten opetuskäyttöä kouluissa vuonna 2013, Halttunen teki asiasta kantelun oikeuskanslerille.

Hän aktivoitui asiassa huomattuaan, miten paljon omien puhelinten käyttö koulussa eriarvoistaa oppilaita.

– Kouluissa on köyhien ja rikkaiden perheiden lapsia, jonka vuoksi lasten omat laitteet ovat hirveän eritasoisia.

Hän muistaa elävästi erään kerran, kun oppilaat olivat lähimetsässä tekemässä ympäristötaidetta ja pyysivät opettajalta lupaa valokuvata teoksiaan. Se oli opettajasta hyvä idea siihen saakka, kunnes otoksia alettiin ihailemaan luokassa.

– Kuvat olivat ihan älyttömän erilaatuisia. Yksinhuoltajaperheen lapsi iski puhelimensa pulpettiin ja sanoi, ettei käytä sitä paskapuhelinta enää ikinä.

Opettajan mukaan oppilaat ovat herkkiä häpeämään puhelimiaan, jos ne eivät ole kyllin hienoja.

– Joku on joskus verrannut asiaa siihen, että kyllähän lapset tuovat kouluun myös omat sukset tai luistimet, mutta se ei ole yhtään sama asia. Puhelimet ovat läsnä koulussa koko ajan.

Sen lisäksi, että omien puhelinten käyttö koulussa heikentää oppilaiden tasa-arvoa, niistä on tullut valtava menoerä vanhemmille. Moni ei tule ajatelleeksi, miten usein kalliita älypuhelimia rikkoutuu koulussa, milloin mistäkin syystä.

– Lasten kuuluukin välitunnilla kiipeillä ja pelata kirkonrottaa, mutta ei satojen eurojen puhelimet taskuissaan. Puhelimia tippuu, ja laseja halkeilee jatkuvasti, se on ihan valtava menoerä, Halttunen sanoo.

Erään kerran yksinhuoltajavanhempi soitti itkien Halttuselle työpaikkansa lankapuhelimesta, koska talouden viimeinenkin älypuhelin oli hajonnut ja tilipäivään oli vielä aikaa.

Ensin lapsen oma puhelin oli rikkoutunut repussa, jonka jälkeen vanhempi oli antanut tälle oman puhelimensa, koska ”kaikilla on puhelin koulussa”. Sitten sekin meni rikki.

– Se tapaus laittoi minut liikkeelle.

Halttusen tekemän kantelun myötä koululla täytyy nyt olla vanhempien lupa oppilaan oman puhelimen käyttöön koulussa. Jos lupaa ei heru, on koulun tarjottava laite. Halttusen kokemuksen mukaan vain erittäin harva kuitenkaan kieltää lapseltaan puhelimen käyttöä koulussa.

Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?