Erilainen suhtautuminen koronarokotukseen voi pahimmillaan rikkoa pari-, perhe tai ystävyyssuhteita. Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola kertoo, että heidän tiedossaan on tilanteita, joissa esimerkiksi lasten rokottamisesta ollaan erimielisiä. Myös eri sukupolvien ja erovanhempien välinen suhtautuminen rokotteeseen on noussut esiin.
– Yleisintä on, että parisuhteessa suhtaudutaan rokotteeseen eri tavalla, mikä voi johtaa ristiriitoihin tai riitoihin kotona.
Tiedossa on myös välien rikkoutumisia.
Riitoja ei ole välttämättä ainoastaan kotona, vaan niitä voi olla myös työpaikalla ja ystävyyssuhteissa.
– Tämä selkeästi jakaa mielipiteitä kaikissa ihmissuhteissa.
Onko sinulla ollut perheessä, töissä tai ystävyyssuhteissa ongelmia, koska suhtautuminen koronarokotteeseen on erilainen? Millaisiin tilanteisiin se on johtanut ja miten asiaa on käsitelty? Jos sinua voi haastatella aiheesta, jätä myös yhteystietosi. Voit kertoa kokemuksistasi myös täysin anonyymisti. Kokemuksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen akseli.vanhala@is.fi.
Ilta-Sanomat on aiemmin kertonut siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut parisuhteisiin. Jaakkola uskoo, että rokotteista aiheutuvat ristiriidat ovat osa samaa jatkumoa: koronapandemia on aiheuttanut monissa monessa perheessä hankaluuksia, kuten ahdistusta ja jaksamisvaikeuksia, joita puretaan ja jotka näyttäytyvät rokotekeskustelussa.
– Se on mielestäni tosi inhimillistä.
Taustalla on kuitenkin myös huoli ja pelko siitä, mitä toiselle tapahtuu tekee rokotepäätöksen kumpaan suuntaan tahansa.
Jaakkolan mukaan kyseessä voi olla myös valta-asetelma, jossa on lopulta kyse siitä, kumpi parisuhteessa päättää.
– Se voi mennä siihen, että enää ei oikeastaan puhuta rokotteesta, vaan siitä kumpi on oikeassa ja saa päättää, miten toimitaan.
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola sanoo, että on inhimillistä, jos koronan aiheuttamat vaikeudet arjessa näkyvät myös rokotekeskusteluissa.
Rokotteeseen suhtautumisen ongelmat korostuvat, jos kyse on lapsista. Vaikka 12–15-vuotiailla on lähtökohtaisesti oikeus päättää rokotteen ottamisesta itse, vanhemmat voivat silti olla eri mieltä siitä, kannattaako lapsen rokote.
– Nythän tilanne on vielä helppo, kun lapset saavat itse päättää.
Tilanne voi silti lapselle hankala, jos eri vanhemmilta tulee erilaista tietoa ja perusteluja rokotteista.
– Olisi tärkeää, että vanhemmat eivät painostaisi lapsia.
Tällä hetkellä Suomessa rokotetaan 12 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, eikä päätöstä nuorempien rokottamisesta ole tehty. Jaakkola kertoo, että osassa perheistä saatetaan silti käydä jo keskustelua alakouluikäisten rokottamisesta.
Mitä ristiriitatilanteissa sitten voi tehdä? Jaakkola suosittelee, että yrittää ymmärtää toisen osapuolen huolia ja pelkoja, joita toisen näkemyksen taustalla on. On tärkeää yrittää ymmärtää, miksi toisesta tuntuu siltä kuin tuntuu, mutta myös kertoa omista tunteista.
– Tärkeää on puhua siitä, mikä pelottaa, huolettaa tai mikä tuntuu vaikealta. Perheen sisällä se on hedelmällisempää kuin faktoilla tappeleminen.
Hän kertoo, että on paljon näyttöä siitä, että painostamalla, uhkailemalla tai kiristämällä saa hirveän huonosti muutettua toisen mielipidettä.
– Saman asian jankkaaminen tuskin tuottaa mitään uutta.
Ristiriitatilanteissa hänen mielestään olisi parasta olisi, jos erimielisyyden kanssa pystyisi elämään. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen ja se aiheuttaa riitoja ja ongelmia perheessä ja kotona, Jaakkola suosittelee hakemaan asiaan perheen ulkopuolista tukea.
– Usein tällaisissa asioissa keskustelut lähtevät kiertämään kehää, mikä ei johda mihinkään. Silloin olisi syytä saada asiaan joku muutos.