Oikeusministeri myöntää lasten vieraannuttamisen olevan todellinen ilmiö – asiantuntijat maalaavat karun kuvan huoltajuuskiistoista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeusministeri myöntää lasten vieraannuttamisen olevan todellinen ilmiö – asiantuntijat maalaavat karun kuvan huoltajuuskiistoista

Valtaosa vanhemmista sopii erotilanteessa keskenään lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. Todellisuudessa huoltajuuskiistat ovat myös yhteishuollossa selvästi luultua pahempi ongelma.

Lähivanhemmuudesta päätettäessä tuomioistuimet asettuvat osan asiantuntijoista mukaan liian herkästi äitien puolelle. Lakimies Elle Fribergin (ylh.) mukaan äidit ovat useimmissa tapauksissa lähivanhempia, jolloin he ovat vahvoilla tuomioistuimeen asti etenevissä huoltajuusriidoissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) (alh.) tietää, että Suomessa parisuhde-erot johtavat usein eriasteisiin huoltajuuskiistoihin.

17.9. 8:00

IS:n kattavasti esiin nostama lapsikaappausteema kytkeytyy miltei saumattomasti huomattavasti suurempaan kokonaisuuteen, vanhempien välisiin huoltajuuskiistoihin. Ne ovat kokonaan oma lukunsa.

Lue lisää: Rikkinäiseksi riistetty – Jukka, 46, menetti lapsensa ex-vaimon tehtyä lapsikaappausrikoksen: ”Järjestelmä on mätä, se mahdollistaa vieraannuttamisen”

Valtaosa vanhemmista sopii erotilanteessa keskenään lapsen asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2019 sosiaalitoimessa 93 prosentissa tapauksista sovittiin yhteishuollosta. Kuudessa prosentissa tapauksista sovittiin äidin ja yhdessä prosentissa isän yksinhuoltajuudesta.

– Riitatapauksissakin lopputulos on nykyään lähes poikkeuksetta lasten yhteishuolto, se on lain lähtökohtana. Tuomioistuimet päätyvät määräämään yksinhuoltajuuden vain silloin, kun ne katsovat, etteivät vanhemmat pysty millään toimimaan keskenään lasten etujen mukaisesti, Elatusvelvollisten liitto ry:n hallituksen jäsen, asianajaja Janne Kangas ruotii.

Vuonna 2019 päivitetty lapsenhuoltolaki tarjoaa esimerkiksi enemmän joustavuutta lapsen huoltajuuden järjestämisessä.

– Yli 90 prosenttia riitaisistakin vanhemmista saa sovittua asiat ilman tuomioistuinmenettelyä. Jäljelle jäävissä tapauksissa osa saadaan sovittua tuomioistuimen sovittelumenettelyssä ja vain pieni osa jää sitten oikeuden ratkaistaviksi, Kangas jatkaa.

Tilastojen mukaan on siis pelkkä myytti, että isät häviäisivät tuomioistuimissa käsiteltävät huoltajuuskiistat säännöllisesti äideille. Asialla on kuitenkin myös toinen ulottuvuutensa.

Lapsella voi olla yhteishuoltotilanteissakin vain yksi osoite, ja mikäli vanhemmat päätyvät riitelemään lähivanhemmuudesta, tällöin naiset ovat tilastojen perusteella vahvoilla.

Suomessa noin 153 000 perhettä muodostuu äidistä ja lapsista ja noin 33 000 isästä ja lapsista. Taannoin tehdyn laajan tutkimuksen mukaan riitatilanteissa tuomioistuin päätti 65 prosentissa tapauksista myöntää lähivanhemmuuden äidille.

Tilastollisesti yhteishuoltajuuden aikainen lähivanhemmuus vaikuttaa olevan iso etu, mikäli oikeus on pakotettu arvioimaan, kummalle vanhemmalle yksinhuoltajuus myönnetään.

Elle Friberg

– Koska valtaosassa tapauksista äidit ovat lähivanhempia, he ovat vahvoilla tuomioistuimeen asti etenevissä huoltajuusriidoissa, huoltajuusriitoihin perehtyneen Kaspian Law & Consulting Oy:n lakimies Elle Friberg sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tilanteissa, joissa yhteishuollon toimiminen ei vaikuta todennäköiseltä, sitä voidaan kuitenkin puoltaa, jos yksinhuoltovaatimuksen päämotiivina on halu sulkea toinen vanhempi pois lapsen elämästä tai kostaa toiselle vanhemmalle.

– Pelkästään se seikka, että yksinhuoltoa hakeva lähivanhempi on täysin yhteistyökyvytön toista vanhempaa kohtaan ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että yksinhuoltajuus myönnettäisiin hänelle, hän alleviivaa.

Osa asiantuntijoista näkee, että lähivanhemmuudesta päätettäessä tuomioistuimet asettuvat liian herkästi äitien puolelle.

– Tuntuu, että sosiaalitoimessa ja tuomioistuimissa mennään näissä tapauksessa usein sieltä, mistä aita on matalin. Vedotaan liiaksi yleistyksiin – esimerkiksi siihen hokemaan, että ”äiti on kuitenkin äiti”. Tämä nähdään perusoletukseksi, koska siihen meidät on viimeisen vuosisadan aikana opetettu, tunnettu parisuhdeasiantuntija Kati Niemi näkee.

– Sittemmin tältä uskomukselta on kuitenkin kadonnut pitkälti pohja, koska nykyään myös naiset luovat uraa ja harrastavat vapaa-ajallaan monia eri juttuja siinä missä miehetkin. Isät ovat nyt aiempaa valmiimpia ottamaan vastuuta lasten kasvatuksesta, ja tämä olisi syytä huomioida myös lähivanhemmuusriidoissa.

Toisen vanhemman elämää yritetään hankaloittaa lasten kustannuksella.

Paperilla lasten oikeudet ovat vahvat. Lasten oikeutta tavata molempia vanhempiaan ei torpedoida edes silloin, kun toinen vanhemmista on esimerkiksi vaikeasti päihdesairas tai taipuvainen seksuaaliseen häirintään. Tällöin kyseeseen tulevat tuetut ja valvotut tapaamiset.

Vastaavasti myös vanhempien oikeudet lasten tapaamisiin ovat paperilla vankat. Käytännön todellisuus on kuitenkin hyvin usein toisenlainen, linjaavat IS:n haastattelemat asiantuntijat.

– Todellisuudessa huoltajuuskiistat ovat myös yhteishuollossa selvästi uskottua pahempi ongelma. Asioista kyllä sovitaan alkuun yleensä paperilla, mutta valitettavan usein ex-parien arki on sen jälkeen jatkuvaa riitelyä nimenomaan lapsiin liittyvissä asioissa, Elle Friberg sanoo.

– Toisen vanhemman elämää yritetään hankaloittaa lasten kustannuksella.

Yleisesti nähdään, että mikäli toinen vanhemmista haluaa tietoisesti vieraannuttaa lapsen toisesta vanhemmasta, se onnistuu jopa melko helposti. Jos vaikkapa äiti ei tuo lapsia sovittuna aikana sovittuun vaihtopaikkaan, isä voi soittaa sosiaalipäivystykseen, jonka keinot puuttua tilanteeseen tuoreeltaan ovat kuitenkin heikot.

– Viranomaiset ovat näissä tapauksissa yleensä voimattomia, Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen lataa.

Sekä Elatusvelvollisten liiton että lakiasiaintoimisto Kaspian Law & Consulting Oy:n lakimiehet vahvistavat näkemyksen.

– Tämä pitää valitettavasti paikkansa. Kenelläkään viranomaisella tai muulla taholla ei ole oikeutta hakea lapsia “väkisin” pois esimerkiksi äidin luota, vaikka tapaamisista olisikin kirjallisesti sovittu tai peräti tuomioistuimessa määrätty, Elle Friberg selvittää.

– Jos etävanhempi ei toistuvasti saa tavata lapsiaan sopimuksen mukaisesti, hän voi viimekätisenä keinona hakea tuomioistuimelta tapaamissopimuksen täytäntöön­panoa. Tällöin tuomioistuin voi määrätä sopimuksen täytäntöönpantavaksi sen uhalla, että sitä rikkova vanhempi maksaa uhkasakon sopimusta rikkoessaan. Tämä ei kuitenkaan ole yleensä riittävä keino estämään vieraannuttamispyrkimyksiä.

Huoltajuuskiistoihin yli 30 vuoden kokemuksella perehtynyt asianajaja Kari Maukonen näkee lapsenhuoltolaissa isoja epäkohtia.

– Vieraannuttamisilmiö on uskottua pahempi ongelma Suomessa, lasten vieraannuttaminen todella on helppoa. Laissa on paljon tulkinnanvaraa, ja sen vuoksi sosiaalitoimelle jää liian paljon harkintavaltaa, Maukonen linjaa.

– Kokemukseni perusteella sosiaalitoimessa asetutaan monesti liian yksioikoisesti toisen vanhemman puolelle. Puolueellisuus ja vallankäyttö ovat isoja selittäjiä vieraannuttamisilmiön taustalla.

Tulisiko vieraannuttaminen kriminalisoida, ministeri Anna-Maja Henriksson?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tietää tarkasti, että Suomessa parisuhde-erot johtavat usein eriasteisiin huoltajuuskiistoihin – myös vanhempien yhteishuollossa.

Anna-Maja Henriksson

Vaikka vain pieni osa riidoista päätyy tuomioistuimen käsiteltäväksi, monet IS:n haastattelemat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että huoltajuuskiistat ovat merkittävästi uskottua pahempi ja vakavampi yhteiskunnallinen ongelma. Useimmat vanhempien tai lasten hyvinvointia ja oikeuksia polkevista kiistoista eivät näy tilastoissa.

– Lapsen huoltoon tai tapaamiseen liittyvät kärjistyneet riidat ovat erittäin vakava asia – niin lapselle kuin perheelle, ministeri Henriksson korostaa.

Vanhempien ja lasten oikeudet ovat vuonna 2019 uusitun lapsenhuoltolain ansiosta parantuneet, mutta asiantuntijoiden mukaan käytännössä vain paperilla. Edelleen kumpi tahansa vanhempi pystyy riitatilanteessa halutessaan vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmasta.

– Vieraannuttaminen on ilmiö, jota valitettavasti esiintyy vaikeissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa, Henrikssonkin myöntää.

Viranomaisten nähdään olevan voimattomia esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikkapa äiti ei tuo lapsia sovittuun vaihtopaikkaan sovittuna aikana. Vaikka yhteishuoltajana toimiva isä soittaisi protokollan mukaisesti sosiaalipäivystykseen, sen mahdolliset mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat usein vähäiset.

Tähän epäkohtaan on havahduttu myös ministeriössä.

– Lapsenhuoltolakiin on vastikään otettu useita säännöksiä, joilla pyritään ehkäisemään vieraannuttamista ja puuttumaan siihen huoltoriitaa ratkaistaessa, Henriksson näkee.

Ongelmien kärjistyttyä vieraannuttamisen kriminalisoimisesta on keskusteltu. Ministeri ei kuitenkaan usko siihen ratkaisuun.

– Rikosoikeudelliset toimenpiteet eivät ole paras keino perheriitojen ratkaisemiseen, sillä ne kärjistävät tilannetta entisestään ja voivat aiheuttaa lapselle vielä vaikeamman tilanteen, Henriksson sanoo.

– Tapaamisoikeuteen liittyviä ongelmatilanteita pyritään selvittämään ensisijaisesti sovittelulla. Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin voi tarvittaessa asettaa uhkasakon.

Suomesta on viime vuosien aikana tapahtunut keskimäärin 38 lapsikaappausta vuodessa. On myös ollut tilanteita, että kaapatusta maasta lapsia ei palautetaankaan heidän alkuperäiseen asumismaahansa, vaikka uskottavia perusteita palauttamatta jättämisille ei ole löytynyt.

Voivatko Suomen viranomaiset tehdä jälkikäteen jotain ongelman korjaamiseksi, ministeri Henriksson?

– Haagin sopimuksen mukaan lapsen palauttamisesta asuinvaltioonsa päättää kohdemaan tuomioistuin. Toisen valtion viranomaiset eivät voi puuttua toisessa valtiossa käytävään oikeudenkäyntiin. Jokaisessa valtiossa on luotu oma valitusprosessi asianosaisen oikeusturvan varmistamiseksi, hän vastaa.

Lue lisää: Suomessa useita kymmeniä lapsikaappaustapauksia vuodessa, yhdestä maasta palauttaminen poikkeuksellisen vaikeaa – ”Venäläiset vetävät räikeästi kotiinpäin”

Lue lisää: Kommentti: Liian monet lapset ovat eronneiden vanhempiensa keskinäisen kostoväkivallan uhreja – järjestelmässä on jotain pielessä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?