Porissa sijaitsevan upean mausoleumin taustalla on synkkä tragedia – Sigrid sai elää vain 11 vuotta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Porissa sijaitsevan upean mausoleumin taustalla on synkkä tragedia – Sigrid sai elää vain 11 vuotta

Pontevan porilaisen liikemiehen F.A. Juséliuksen uurastus pysähtyi suureen tragediaan. Surusta syntyi monumentaalinen muistomerkki ja myös säätiö, joka on nyt Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen edistäjä.

28.8. 18:01

Sarjassa käsitellään traagisia kohtaloita Suomen historiasta.

Raskas on sen isän suru, joka joutuu hautaamaan oman tyttärensä. Raskas kuin hautakammion paksu pronssiovi, sen marmorinen sarkofagi tai sinkkiarkku.

Kauan sitten eräs isä puki surunsa painoksi, jonka kivistä koottiin muistomerkki, jonka kaltaista ei ole nähty edes monilla maailman mahtavimmista. Kysymyksessä on Juséliuksen mausoleumi Porin Käppärän hautausmaalla.

Sen alla lepää 11–vuotias tyttö.

Juséliuksen perheen surusointuinen tarina sai alkunsa vuoden 1855 Porissa, jossa Fritz Arthur Jusélius syntyi varakkaan kauppiasperheen esikoispojaksi.

Sairauden ja menetyksen taakka painettiin nuoren Juséliuksen harteille jo varhain, sillä hän oli vasta 12 vuoden ikäinen, kun keuhkokuume vei hengen hänen isältään.

Isän poismenon jälkeen Jusélius toimi kuten kuka tahansa sen aikakauden nuori mies ja otti isänsä paikan kaupanpitäjänä. Leskeksi jäänyt äiti ei olisi pärjännyt yrityksen kanssa yksin. Kuuliainen poika opiskeli itselleen ammatin ja meni naimisiin naapurin Blendan kanssa.

Fritz Arthur Jusélius kuoli vuonna 1930 vuorineuvoksena. Hänen muotopuhdas baltialainen rotuhevosensa ammuttiin heti isännän kuoltua vuorineuvoksen oman toivomuksen mukaisesti.

Lopulta Jusélius jätti kaupanpidon ja siirtyi sahateollisuuden pariin, jonka myötä hänestä tuli aikansa patruuna. Sillä välin, kun F.A. Jusélius osti ja sahautti metsää Karjalaa myöten, Blenda-vaimo alkoi odottaa esikoistaan.

Pariskunnan onni vietiin ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaakaan. Esikoistytär Thyra Theresia kuoli jo viiden kuukauden iässä.

Kun Blenda tuli uudelleen raskaaksi ja synnytti toisen tyttären kesän kynnyksellä 1887, tuore isä oli haljeta riemusta.

Sigrid Maria oli isälleen kaikki kaikessa.

Fritz Arthur Jusélius oli toimelias talous- ja yhteiskuntavaikuttaja vuosisatojen taitteen Suomessa. Hän oli iso mies, joka rakasti nahkiaisia ja makkaraa. Hevosia hän piti parempina kuin autoja, jotka olivat vain ”maalattua peltiä”.

Hän oli vanhanaikainen myös liiketoimissaan. Yrityksen tarkoituksena oli ansaita rahaa, ja aatteet saivat siirtyä syrjään kannattavuuden tieltä. ”Ei merkitse mitään, miten suuri liike on, vaan miten edullinen”, Juséliuksella oli tapana sanoa.

Ketterän toimintansa ansiosta Juséliuksesta tuli Suomen suurimpia puutavaranviejiä. Hän kartutti sahoillaan aikansa mittakaavassa merkittävän omaisuuden. Sen merkitys romahti rytinällä vuonna 1898, kun suloinen Sigrid sairastui tuhkarokkoon ja menehtyi sen jälkitautiin omana nimipäivänään.

Lapsi oli vain 11–vuotias.

Tuhkarokon jälkitautina saatu keuhkotuberkuloosi vei Sigridin hengen vuonna 1887 tämän ollessa vain 11–vuotias.

Juséliusten liitto oli ajautunut umpikujaan jo vuosia aiemmin.

Tyttären poismeno sinetöi sen, ettei Fritz Arthur Jusélius enää koskaan löytänyt myöskään liiketoimistaan samanlaista kipinää kuin aiemmin. Ihmiset puhuivat, että hän menetti otteensa.

Se oli totta. Juséliuksen fokus oli ollut tyttäressään siitä saakka, kun tämä sairastui. Jusélius jätti työnsä ja antoi kaiken aikansa tyttärensä hoivaamiseen. Isä piti huolen siitä, että Sigrid sai aikakauden parasta hoitoa. Se ei kuitenkaan riittänyt.

Kun Sigrid kuoli keuhkotuberkuloosiin, jämeränä bisnesmiehenä tunnettu Jusélius murtui. Aikalaiskertomusten mukaan sureva isä kävi tyttärensä arkulla päivittäin, ja tyttären muistosta ja sen vaalimisesta tuli Juséliuksen elämän keskipiste.

Hän ei osannut päästää irti ajatuksesta, ettei enää voisi tehdä mitään rakkaan tyttärensä eteen. Siitä aatteesta sai alkunsa Juséliuksen mausoleumi, joka seisoo Porin Käppärän hautausmaalla vielä tänäkin päivänä.

Juséliuksen mausoleumi Porin Käppärän hautausmaalla on yksi kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Sen arkkitehtuuri edustaa uusgotiikkaa.

Tarinan mukaan F.A. Jusélius poikkesi pian Sigridin kuoleman jälkeen Turun tuomiokirkossa ystävänsä Walter Gallénin kanssa, jolloin hän sai idean rakennuttaa tyttärelleen tämän ansaitseman lepopaikan.

Gallénin veli, taidemaalari Akseli Gallén-Kallela oli juuri noussut maailmanmaineeseen, ja Jusélius halusi hänet maalaamaan Sigridin hautapaikan freskot. Rakennuksen suunnittelijaksi valikoitui tunnettu kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck.

Gallén-Kallela kieltäytyi ensi alkuun työtarjouksesta kiireisiinsä vedoten, mutta Jusélius sai hänet suostumaan pitkän taivutustyön tuloksena. Juséliuksen mausoleumin seinämaalauksia on sittemmin pidetty Gallén-Kallelan parhaimpina teoksina.

Juséliuksen mausoleumi

  • Juséliuksen mausoleumi on Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitseva hautakammio, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi.

  • Rakennus valmistui vuonna 1903 ja sen on suunnitellut Josef Stenbäck.

  • Mausoleumi muodostuu kahdeksankulmaisesta runkohuoneesta, johon liittyvät eteishalli, kuorihuone sekä pohjakerroksessa sijaitseva krypta.

  • Sigridin balsamoitu ruumis lepää kryptassa sinkkiarkussa, jonka yllä on marmorista muotoiltu sarkofagi.

  • Sarkofagin kannen päällä on alusta saakka pidetty maljakollista päivänkakkaroita, joka oli Sigridin lempikukka.

  • Rakennus on kuuluisa erityisesti Akseli Gallén-Kallelan maalaamista seinämaalauksista, joissa on raamatullisia ja kalevalaisia teemoja.

  • Alkuperäiset seinämaalaukset tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1931, ja nykyiset freskot on maalannut Jorma Gallén-Kallela isänsä luonnosten pohjalta.

Samaan aikaan kun Jusélius alkoi hahmotella mausoleumia, hän keksi kunnioittaa tyttärensä muistoa vieläkin merkittävämmällä tavalla. Jusélius ryhtyi laatimaan testamenttia, jossa hän jättäisi kaiken omaisuutensa lääketieteellistä tutkimusta edistävälle säätiölle.

Näppäränä liikemiehenä tunnetun Juséliuksen tahto oli, että säätiön pääoman pitäisi kasvaa riittävän suureksi ennen kuin tuottoa alettaisiin jakaa ulos. Sigrid Juséliuksen Säätiön alkupääoma oli 46 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin 13 miljoonaa euroa.

F. A. Juséliuksen kuoleman jälkeen mausoleumi siirtyi hänen perustamansa Sigrid Juséliuksen säätiön hoitoon. 1930–luvulla rakennus restauroitiin, jonka jälkeen se vihittiin uudelleen käyttöön kesäkuussa 1941.

Juséliuksen testamentti, jossa hän jätti omaisuutensa säätiölle, päivättiin toukokuulle 1927. Kolme vuotta myöhemmin F.A. Jusélius kuoli ja hänet haudattiin tyttärensä Sigridin luo, Juséliuksen mausoleumiin Käppärän hautausmaalla.

Omistautuneen isän avokätisestä lahjoituksesta on kulunut nyt yli yhdeksänkymmentä vuotta, ja säätiön omaisuus on kasvanut lähes miljardiin euroon.

Sigrid Juséliuksen säätiöstä on tullut vuosien saatossa Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen edistäjä, joka on tukenut lääketieteen kehitystä satojen miljoonien eurojen arvosta.

Ja ehkä myös pelastanut jonkun pikkutytön hengen.

Lähde: Sigrid Juséliuksen Säätiö

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?