Pitkän linjan opettaja varoittaa vanhempia – väärän asenteen seurauksena lapselle voi jäädä surkea lukutaito - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pitkän linjan opettaja varoittaa vanhempia – väärän asenteen seurauksena lapselle voi jäädä surkea lukutaito

Suomalaisissa kouluissa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät saa selvää edes omasta käsialastaan. Syy ei ole yksin oppilaan tai edes opettajan, vaan ongelma on paljon syvemmällä, sanoo pitkän uran tehnyt opettaja.

Lapselle lukeminen voi tutkitusti antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle, kertoo suomalaisten lukutottumuksia tutkiva Lukukeskus.

31.8. 18:00
  • Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.

Lukutaito on iät ja ajat ollut suomalaisille ylpeydenaihe ja kunniakysymys, mutta onko se sitä enää? Useiden tutkimusten mukaan Suomessa on koko ajan enemmän ihmisiä, joiden lukutaito on heikko tai ainakin puutteellinen.

Vaikka suomalaisten lukutaito on koko maailman mittakaavassa yhä huippuluokkaa, se ei hirveästi lohduta, kun suunta on alaspäin. Huolestuttava trendi näkyy kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa oppilaiden taitoja ja koulutuksen tilaa kolmen vuoden välein.

Kaikkien aikojen ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa vuonna 2000 suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja viimeisimmässä vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.

Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt Suomessa hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Tuoreimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisista oppilaista peräti 13,5 prosentilla on heikko lukutaito –  kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.

Heikosti lukevia poikia on suurempi osuus kuin tyttöjä, ja sosioekonomisen taustan vaikutus oppilaiden lukutaitoon on vahvistunut entisestään 2010-luvulla.

Oppilaiden lukitaidoille elämänsä omistanut erityisopettaja ja tietokirjailija Pirjo Laatikainen on lukenut koululaisten kirjoittamia tekstejä jo kymmeniä vuosia. Hän on nähnyt lähietäisyydeltä sekä koulumaailman huippuvuodet että ne tilanteet, kun oppilas ei edes itse saa selvää omasta käsialastaan.

Laatikaisen kokemuksen mukaan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidot alkoivat hiljalleen heiketä kymmenisen vuotta sitten.

Oppilaiden lukitaitojen heikkenemistä pitkään seurannut Pirjo Laatikainen muistuttaa, ettei kukaan syytä lapsia mistään. – Oppilaat ovat yhtä ihania kuin aina ennenkin, hän sanoo.

– Me pidemmän uran tehneet opettajat olemme nähneet, miten hyvä ja ihana suomalainen koulu voi olla, Laatikainen sanoo.

Laatikainen työskentelee laaja-alaisena erityisopettajana Kangasalla. Laaja-alaisiksi kutsutaan erityisopettajia, joilla ei ole tiettyä luokkaa opetettavanaan, vaan he antavat tukea yhdelle tai useammalle oppilaalle aina tarpeen mukaan pienryhmässä tai samanaikaisopettajana.

Tutkijoiden mukaan syynä lukutaidon tulosten notkahdukseen on se, että Suomessa aina kunniassa ollut lukeminen on menettänyt viime vuosina merkitystään.

Pirjo Laatikainen tunnistaa ilmiön. Erityisopettajan mukaan yhä useampi tuntuu uskovan, että lukutaito on ja pysyy ilman, että sen eteen tarvitsee tehdä mitään.

– Kouluun tulee paljon ekaluokkalaisia, jotka osaavat lukea jo aika mukavasti. Ongelma on siinä, etteivät oppilaat ja vanhemmat tunnu ymmärtävän, että lukutaitoa täytyy harjoittaa, jotta pystyy lukemaan pidempiä virkkeitä, sanavarasto lisääntyy ja voi ymmärtää laajempia tekstejä ja kirjoittaa niitä, opettaja sanoo.

Opettajan mukaan pahimmillaan lukutaito voi jäädä tästä syystä tokaluokkalaisen tasolle.

– Kolmannella luokalla ei ole enää juuri aikaa harjoitella lukutaitoa, vaan sitä pitäisi osata jo käyttää opiskelun välineenä. Jos oppilaan lukutaito on vielä alkuopetuksen jälkeen erittäin heikkoa, pitää harkita luokan kertaamista tai muita vahvoja tukitoimia.

Suomalaisten lukutottumuksia tutkivan Lukukeskuksen mukaan entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Yli 60 prosenttia suomalaisvanhemmista kokee lukevansa liian vähän lapselleen.

Lukukeskus painottaa, että vanhempien omilla lukutottumuksilla ja asenteilla on merkittävä rooli lasten luku- ja kirjoitustaitojen kehityksessä.

Myös erityisopettaja Laatikainen on vakaasti sitä mieltä, ettei lukemisesta pitäisi voida luistaa sillä verukkeella, ettei siitä satu pitämään.

– Mikä karhunpalvelus vanhemmalta, jos sanoo lapselle, etten itsekään ole koskaan lukenut kirjoja ja hyvin olen pärjännyt. Ennen lapiomiehiä tarvittiin aina, mutta nykyään lapiomiehelle ei ole töitä. Ei ole sellaista ammattia, jossa luku- ja kirjoitustaitoa ei tarvitsisi, Laatikainen sanoo.

Samaan aikaan, kun tutkimukset antavat huolestuttavaa tietoa suomalaisten lukutottumuksista, lukutaidon merkitys sen kun kasvaa. Moni kuvittelee digitalisaation vähentäneen luku- ja kirjoitustaidon tärkeyttä, mutta se ei pidä paikkaansa – päinvastoin, opettaja vakuuttaa.

– Ennen pystyi soittamaan virastoon ja kysymään, miten toimia. Nyt täytyy mennä internetiin, etsiä ohjeet, lukea ne ja kirjoittaa ehkä vastaus, Laatikainen selittää.

Lisäksi erilaiset sosiaalisen median kanavat ja viestimet tuuttaavat tekstiä jatkuvalla syötöllä. Tekstisisältöjä kulutetaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Laatikainen kertoo pohtineensa paljon heikentyneiden lukitaitojen merkitystä someviestinnässä sekä erityisesti niin sanotussa ”somehuutelussa”. Hän uskoo, että iso osa sosiaalisessa mediassa tapahtuvista kärjistyksistä saa alkunsa juuri siitä, etteivät ihmiset osaa lukea ja kirjoittaa perusteltuja mielipiteitä.

Jos oppilaan luku- ja kirjoitustaito jää ensimmäisten kouluvuosien aikana heikoksi, se voi vaikuttaa elämässä ihan kaikkeen, kuten jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa. Lisäksi hyvä lukutaito edistää demokratian toteutumista, vahvistaa tasa-arvoa ja vähentää syrjäytymisriskiä.

Lukukeskuksen mukaan perusasteen tai ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista heikkoja lukijoita on 36 prosenttia. Kaikista aikuisista 11 prosentilla on heikko lukutaito.

Siitäkin syystä lukitaitojen pohjatyö on tehtävä huolella. Laatikaisen mukaan oppilaan luku- ja kirjoitustaitojen on oltava hyvät ennen kuin hän siirtyy yläkouluun.

– On turhaa opettaa oppilaille kaiken maailman strategioita, jos luku- ja kirjoitustaito pohjalla on heikko, opettaja sanoo.

Siihen, miksi koululaisten lukitaidot ovat nyt huonommalla tolalla kuin ennen, Laatikainen ei osaa antaa yhtä oikeaa vastausta. Osan syystä hän kuitenkin sysää sille, joka päätti jättää kaunokirjoituksen pois kouluista.

Vaikka itse kiemuraisille kirjaimille ei enää nähtäisi tarvetta, niiden mukana meni tunnin verran oikeinkirjoituksen opetusta. Kaunokirjoituksen opettaminen lopetettiin uuden opetussuunnitelman myötä 2016.

– Kun oppilas kirjoitti kolmesti virkkeen ”Linja-auto lähtee Tampereelta perjantaina laiturilta 4”, opittiin siinä monta oikeinkirjoitusasiaa. Linja-auto yhdysviivalla, Tampere isolla, perjantai pienellä. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy lopetusmerkkiin.

Laatikaisen mukaan monet tuntuvat ajattelevan, ettei kirjoitustaitoa tarvita enää nykypäivänä.

Opettajan työssä heikentynyt kirjoitustaito näkyy mitä ihmeellisempinä kynäotteina ja huonontuneena käsialana.

– Silloin kun kaunosta luovuttiin, oppilaiden käsiala lähti laskuun kuin lehmän häntä. Jotkut lapset eivät saa selvää edes omasta käsialastaan.

Opettaja kertoo, että kaunosta luopumisen jälkeen jopa kuudesluokkalaisten kanssa on jouduttu palaamaan käsialaharjoituksiin.

Kaunokirjoituksesta luopuminen ei ole ainoa asia, jonka takia oikeinkirjoituksen opiskeleminen on vähentynyt kouluissa. Laatikainen on nähnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuinka opetussuunnitelmat täyttyvät tilkkeestä, joka syö aikaa suomen kielen opiskelulta.

– Kouluihin on tuotu valtavasti hyvää tarkoittavia asioita, mutta niiden opettamiseen ei ole annettu lisää aikaa, vaan se aika otetaan usein pois suomen kielen tai kirjallisuuden oppitunneista, joita on yleensä eniten, Laatikainen selittää.

Lukutaidon heikentymisen myötä pulmia joudutaan paikkailemaan erilaisilla lukemiseen kannustavilla hankkeilla.

– Eikä siinä mitään, ne ovat ihan hienoja. Mutta eniten koulut kaipaisivat lisää aikaa lukemiselle ja kirjoittamisen harjoittelulle.

Erityisopettajan mukaan ajanpuute on sääli, sillä ainakin alakoulun oppilaat vaikuttavat yhä nauttivat lukemisesta.

– Kun koulussa on joskus harvoin lukutunti, se on oppilaista ihanaa. He menevät jonnekin sohville ja tyynyille lukemaan kirjaa kaverin kanssa vierekkäin. Sille ei vain ole riittävästi aikaa.

Laatikaisen mukaan lukitaitojen harjoittelua täytyy tehdä erittäin paljon kouluajalla, sillä koulun jälkeen oppilaiden on tutkitusti entistä vaikeampaa tarttua kirjaan. Koulupäivän jälkeisestä vapaa-ajasta kilpailee moni muukin asia, kuten harrastukset, kaverit, televisio ja pelit.

Lukukeskuksen mukaan lähes 60 prosenttia vanhemmista perustelee lastensa lukemisen vähäisyyttä sillä, ettei kirjoille löydy aikaa arjen kiireiden keskeltä.

– Toivon sydämestäni, että vanhemmat kannustavat lapsiaan kirjojen ja lukemisen pariin sekä ovat lukevan aikuisen mallina, Laatikainen sanoo.

Siinä missä monen opettajan tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja vaihtaa alaa, erityisopettaja Laatikainen on toivoa täynnä. Opettaja kertoo uskovansa täysillä suomalaisen koulujärjestelmän potentiaaliin sekä koulutettuihin opettajiin ja oppimishaluisiin oppilaisiin.

– Olen nähnyt suomalaisen koulun loistossaan, jonka takia näen siinä paljon hyvää ja haluan suojella sitä.

Laatikainen on aidosti sitä mieltä, että Suomi voi vielä yllättää tulevissa Pisa-tutkimuksissa lukutaidon osalta.

– Meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa tuloksiimme, mutta se ei tapahdu itsestään. Nyt vaan pitää saada aikaa luku- ja kirjoitustaidon harjoitteluun sekä koulussa että kodeissa.

– Minulla on ainakin taistelutahtoa.

– Meillä on niin tunnollisia ja kunnollisia opeja, jotka venyvät ja paukkuvat tehdäkseen kaikkensa oppilaiden eteen, Pirjo Laatikainen sanoo.

Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?